InDesign ongelmia resoluution kanssa

en tiedä mistä johtuu, mutta tulostettaessa kuva on tarkka, sellainen kuin sen pitääkin olla, ja vaikka teinkin siitä pdf-verion, niin siellä oli itse asiassa enemmän suttuinen versio, mutta kantsi silti kokeilla.
En tiedä sitten onko ongelma siinä että teen töitä myös Flashin kanssa, eli siellä teen kuvasta sellaisen kuin pitää, kiva tehä vektoreilla, ja sitten tuon sen photariin ja sieltä siirrän InDeehen, voi olla että joissain kohdin asetukset menevät väärin.

rt collection kirjoitti:

en tiedä mistä johtuu, mutta tulostettaessa kuva on tarkka, sellainen kuin sen pitääkin olla, ja vaikka teinkin siitä pdf-verion, niin siellä oli itse asiassa enemmän suttuinen versio, mutta kantsi silti kokeilla.
En tiedä sitten onko ongelma siinä että teen töitä myös Flashin kanssa, eli siellä teen kuvasta sellaisen kuin pitää, kiva tehä vektoreilla, ja sitten tuon sen photariin ja sieltä siirrän InDeehen, voi olla että joissain kohdin asetukset menevät väärin.

Lue lisää

InDesign näyttää kuvista huonolaatuiset näyttöversiot työskentelyn aikana. Tämän jo huomasitkin tulostaessa, jolloin tulosteissa näkyi kuvat sellaisina kuin piti. Kuvien näyttäminen täydellä laadulla kuluttaisi tarpeettomasti järjestelmäresursseja.

Resoluutiota valitessa pätee luonnollisesti suurempi = parempi, mutta 300dpi riittänee tarpeisiisi.

Tiedostomuodoksi kannattaa valita valokuvien osalta TIFF, toimii ainakin varmasti. Vektorigrafiikalla kannattaa suosia EPS -formaattia. Tätä nykyä taitaa CS-paketin ohjelmien omat tiedostomuodot toimia myös hyvin yhteen, mutta en osaa varmaksi sanoa. Kuvankäsittelyohjelmasta kannattaa käydä jokainen kuva läpi, ja varmistaa, että väritilana on CMYK (värikuvissa) tai Grayscale (harmaasävykuvissa).
RGB-väritilan käyttö on ehdoton virhe.

Nokikananen kirjoitti:

InDesign näyttää kuvista huonolaatuiset näyttöversiot työskentelyn aikana. Tämän jo huomasitkin tulostaessa, jolloin tulosteissa näkyi kuvat sellaisina kuin piti. Kuvien näyttäminen täydellä laadulla kuluttaisi tarpeettomasti järjestelmäresursseja.

Resoluutiota valitessa pätee luonnollisesti suurempi = parempi, mutta 300dpi riittänee tarpeisiisi.

Tiedostomuodoksi kannattaa valita valokuvien osalta TIFF, toimii ainakin varmasti. Vektorigrafiikalla kannattaa suosia EPS -formaattia. Tätä nykyä taitaa CS-paketin ohjelmien omat tiedostomuodot toimia myös hyvin yhteen, mutta en osaa varmaksi sanoa. Kuvankäsittelyohjelmasta kannattaa käydä jokainen kuva läpi, ja varmistaa, että väritilana on CMYK (värikuvissa) tai Grayscale (harmaasävykuvissa).
RGB-väritilan käyttö on ehdoton virhe.

Lue lisää

Resoluutiolle ei todellakaan päde sääntö "suurempi = parempi"

Kovin paljoa yli 300dpi resolutiosta ei useimmille tulostusmenetelmille ole enää mitään lisähyötyä ainakaan sävykuville. Liian suuresta resoluutiosta on jopa haittaakin monessa mielessä. Kun on liikaa dataa mitä tulostimen ripin pitää käsitellä saattaa syntyä huonompilaatuista jälkeä. Lisäksi liian suuret tiedostokoot hidastavat montaa työvaihetta kohtuuttomasti. (tietysti liian pienestä resosta on enemmän haittaa, mutta liian suurestakin on haittaa)

1-bittisillä mustavalkokuvilla pitää (sellaisilla, missä on pelkkä musta ja valkoinen eikä mitään harmaasävyjä) resoluution olla tietysti suurempi. Esim. 1200dpi tai 2400dpi riippuen tulostimesta. Siinäkään ei tietysti ole mitään hyötyä tehdä suurempaa resoluutiota, kuin mikä on tulostimen resoluutio.

Nyrkkisääntönä:
Sävykuville resoksi on kaksi kertaa tulostimen rasterin linjatiheys.

1-bittisille kuville resoksi tasan sama kuin on tulostimen tulostusresoluutio

Ja muistakaa, että tulostimen resoluutio ja rasterin linjatiheys on eri asioita, jotka menevät ammattilaisillakin joskus sekaisin.

TIFF ja EPS tiedostomuotojen käyttö on toki monessa tapauksessa suositeltavaa, mutta nykyään taitaa olla monessa tapauksessa jopa parempi käyttää adoben omien ohjelmien kanssa niiden omia natiivi tiedostomuotoja, esim. vektorigrafiikka Adobe Illustrator Ai-tiedostona, ainakin mikäli taitto hoidetaan InDesignin vastaavalla versiolla (CS2 tai CS3).

RGB-väritilan käyttökään ei todellakaan ole kaikissa tapauksissa ehdoton virhe. Eräillä tulostusmenetelmillä jopa suositeltavaa jättää RGB:ksi niin että vasta tulostimen rippi tekee värimuunnoksen. Itseasiassa alan kehitys on yhä enemmän menossa siihen suuntaan.

Ja voihan RGB kuvat muuttaa CMYK muotoon myös kun tulostaa PDF:n InDesignista, vaikka periaatteessa voisi olla parempi muuttaa jokainen kuva erikseen Photoshopissa, mikäli ne tarvitaan CMYK-muodossa.

tktt kirjoitti:

Resoluutiolle ei todellakaan päde sääntö "suurempi = parempi"

Kovin paljoa yli 300dpi resolutiosta ei useimmille tulostusmenetelmille ole enää mitään lisähyötyä ainakaan sävykuville. Liian suuresta resoluutiosta on jopa haittaakin monessa mielessä. Kun on liikaa dataa mitä tulostimen ripin pitää käsitellä saattaa syntyä huonompilaatuista jälkeä. Lisäksi liian suuret tiedostokoot hidastavat montaa työvaihetta kohtuuttomasti. (tietysti liian pienestä resosta on enemmän haittaa, mutta liian suurestakin on haittaa)

1-bittisillä mustavalkokuvilla pitää (sellaisilla, missä on pelkkä musta ja valkoinen eikä mitään harmaasävyjä) resoluution olla tietysti suurempi. Esim. 1200dpi tai 2400dpi riippuen tulostimesta. Siinäkään ei tietysti ole mitään hyötyä tehdä suurempaa resoluutiota, kuin mikä on tulostimen resoluutio.

Nyrkkisääntönä:
Sävykuville resoksi on kaksi kertaa tulostimen rasterin linjatiheys.

1-bittisille kuville resoksi tasan sama kuin on tulostimen tulostusresoluutio

Ja muistakaa, että tulostimen resoluutio ja rasterin linjatiheys on eri asioita, jotka menevät ammattilaisillakin joskus sekaisin.

TIFF ja EPS tiedostomuotojen käyttö on toki monessa tapauksessa suositeltavaa, mutta nykyään taitaa olla monessa tapauksessa jopa parempi käyttää adoben omien ohjelmien kanssa niiden omia natiivi tiedostomuotoja, esim. vektorigrafiikka Adobe Illustrator Ai-tiedostona, ainakin mikäli taitto hoidetaan InDesignin vastaavalla versiolla (CS2 tai CS3).

RGB-väritilan käyttökään ei todellakaan ole kaikissa tapauksissa ehdoton virhe. Eräillä tulostusmenetelmillä jopa suositeltavaa jättää RGB:ksi niin että vasta tulostimen rippi tekee värimuunnoksen. Itseasiassa alan kehitys on yhä enemmän menossa siihen suuntaan.

Ja voihan RGB kuvat muuttaa CMYK muotoon myös kun tulostaa PDF:n InDesignista, vaikka periaatteessa voisi olla parempi muuttaa jokainen kuva erikseen Photoshopissa, mikäli ne tarvitaan CMYK-muodossa.

Lue lisää

aloittaja kylläkin puhui kijan painamisesta eikä tulostamisesta. kyllähän niitä vedoksia pitää tulostella ja painosta ottaa vedokset ennen painaatusta.

nyrkkisääntö resoluutiosta kaksi kertaa linjatiheys. siis 64, linjaiselle periaatteessa riittää alle parisatanen reso, kolmesataa on kuitenkin aika varma nakki, ei tule moireita jos pellit on valmistettu oikein.

periaattessa paino pitäisi tietää ennen kuin edes aloittaa hommia, tulee speeksit ja väriprofiilit oikein. painoilla on niin kova hintakilpailu tarjouksissaan, että ylimääräiset muutokset ja korjailut ovat niille mieleen, ne voi laskuttaa aikavelotyksena.

aloittelin aikanaan reprohommissa. silloin oli hyvä kun työt menivät monien käsien katta, tuli todella vähän virheitä. toki tietämyskoneet nopeuttavat hommia, mutta väkeä vähemmän. ihmiset luottavat teksturien oikolukuun. hyvin harvoin enää perinteisesti oikoluetaan, voi jopa jäädä asiavirheitäkin.

no jaaa eipä oikein muuta, tullut niin paljon tolskailtua painotöiden kanssa että piti minunkin jotain kommentoida.

aiheesta. kirjoitti:

aloittaja kylläkin puhui kijan painamisesta eikä tulostamisesta. kyllähän niitä vedoksia pitää tulostella ja painosta ottaa vedokset ennen painaatusta.

nyrkkisääntö resoluutiosta kaksi kertaa linjatiheys. siis 64, linjaiselle periaatteessa riittää alle parisatanen reso, kolmesataa on kuitenkin aika varma nakki, ei tule moireita jos pellit on valmistettu oikein.

periaattessa paino pitäisi tietää ennen kuin edes aloittaa hommia, tulee speeksit ja väriprofiilit oikein. painoilla on niin kova hintakilpailu tarjouksissaan, että ylimääräiset muutokset ja korjailut ovat niille mieleen, ne voi laskuttaa aikavelotyksena.

aloittelin aikanaan reprohommissa. silloin oli hyvä kun työt menivät monien käsien katta, tuli todella vähän virheitä. toki tietämyskoneet nopeuttavat hommia, mutta väkeä vähemmän. ihmiset luottavat teksturien oikolukuun. hyvin harvoin enää perinteisesti oikoluetaan, voi jopa jäädä asiavirheitäkin.

no jaaa eipä oikein muuta, tullut niin paljon tolskailtua painotöiden kanssa että piti minunkin jotain kommentoida.

Lue lisää

Itse käytän sanaa tulostaminen toisinaan ikäänkuin yleiskäsitteenä sisältäen painamisen ja tulostamisen.

Molemmat sanat "painaa" ja "tulostaa" ovat englanniksi "print" ja joskus olisi kätevää olla suomenkielessäkin tälläinen niitä molempia tarkoittava yksi sana.