Kimono

Katson kun kimonon, päällesi puet,
ja varmaan mun ajatukset taas luet,

Parasta silkkiä tietenkin sulle,
olethan se tärkein mulle...

Silti mä epäilen, mikset tullut silloin,
kun sua odotin, tiedän molemmissa on vikaa,
hei nosta vähän kimonon helmaa, älä sitä heti likaa...

En näe sussa mitään vikaa, oot täydellinen ihan sellaisena
kun olet, varmaan sen erilailla koet?

Tahtoisin sut kyllä, enemmän kun mitään muuta,
mutta oikessa tilanteessa en vaan saa auki suuta,
eri paikka ja aika ei mitään muuta,
koska se kaikki johtuu susta, etkai sä nyt niin paljon tykkää musta...

Ja millä hinnalla sut lopulta saisin,
kuinka monen kanssa sut jakaisin?

Ymmärrä mua, en tahdo sua jakaa,
enkä omistaa, tahdon vaan että olet
minun ja minä olen sinun...

Muuhun en kai pysty, enkä kykene, ellet mua
todella paljon auta ja voimiani palauta...

Luottamus ja usko mennyt,
monta kertaa, ei suhun, vaan ihmisiin,
ehkä se joskus palaa, mutta mitään en sulta salaa, enkä tahdo mitään pahaa,
asiat vaan on näin,
kun sut näen, en tiedä olisinko miten päin,
ja taas sua salaa katsomaan jäin...