omistajilla olla varsinaisessa yhtiökokouksessa valtakirja toisiltaan jotta molemmat SAAVAT puhua kokouksen aikana ja sitten äänestää tarvittaessa. Ääniähän meillä on yhteensä YKSI. Meiltä nimittäin vaadittiin että toisella meistä tulee olla valtakirja jotta saisi puhe ja äänioikeuden vaikka me molemmat asunnonomistajat olimme läsnä. Onko todella näin?
Pitääkö molemmilla osakkeen
Pikaisesti tietoa tarvitseva
9972
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yhteisomistajilta ei vaadita valtakirjaa vaikka vain toinen osallistuisi kokoukseen.
Tuo että olitte molemmat läsnä ja valtakirjaa vaadittiin niin osoittaa yhtiönne kaipaavan ammatti-isännöitsijää.
Jos molemmat läsnä, niin mihin sitä valtakirjaa enää tarvitaan? Puheoikeus on molemmilla, mutta äänestää voi vain toinen.
Poissaolevilta yhteisomistajilta ei vaadita valtakirjaa, mikäli he asuvat yhtiön rakennuksissa.
Jos joku yhteisomistajista asuu muualla ja ei ole läsnä kokouksessa, häneltä vaaditaan valtakirja, jotta yhteisen osakesarjan äänipottia voi käyttää.
AsOyL 25§
Aivan... Mihin valtakirjaa voisi tarvia jos kumpikin on paikalla?
lesken(joka asuu yhä osakkeessa) äänioikeuden ilman valtakirjaa.
Perilliset(lapset) ovat ilmoittaneet osoitteekseen asoy-asioissa lesken osoitteen.
Voihan kokouksen puheenjohtajaksi valittu esittää kokoukselle, että tässä tilanteessa valtakirjaa ei vaadita. Riippuu sitten läsnäolevista osakkaista kuin käy. Mutta käytännössä tuskin on ongelma.
Toisaalta tuolla tavalla meneteltäessä perilliset saavat halutessaan helposti moitittua oikeudessa kokouksen päätöksiä.
äänestää vain toinen.
Sitten mietitte kumpi äänestää ja miten.
yksi edustaja joka käyttää ääni- ja puheoikeutta. Edustajalla on oikeus käyttää avustajaa mutta avustajalla ei ole puheoikeutta. Näin sanoo laki.
Käytännössä äänessä on molemmat puolisot mutta vain toinen äänestää. Itse pitämissäni kokouksissa näistä säännöistä on pidetty kiinni ja kokoukset menee nopeasti, osakkaat voivat jäädä kahvittelemaan ja juoruamaan keskenään kokouksen jälkeen.
Aviopuolisoilta jotka asuvat molemmat asunnossa ei vaadita valtakirjaa, sama koskee lesken hallintaoikeutta. Kaikilta muilta vaaditaan valtakirja jotta he voivat edustaa kokouksessa. Valtuutuksen voi antaa puhelimessakin joten harvoin tästä tulee ongelmaa.
Äänioikeuden käytöstä olen aivan samaa mieltä, mutta puheoikeudesta tai -vallasta hieman eri mieltä.
AsOyL 24.3§ säädetään, että jos osakeryhmän omistaa useampi kuin kaksi (siis kolme tai enemmän), niin vain yhdellä on oikeus käyttää puhevaltaa ja äänioikeutta.
Jos taas yhteisomistajia on kaksi, niin 24.1§ säännös antaa puhevallan molemmille, äänioikeus on vaan yhdellä.
Lisäksi asukkaalla on puhevalta 49§ mukaisissa tilanteissa, vaikka ei olisikaan osakas.
Avustajan puheoikeudesta ei ole mitään nimenomaista kieltoa, joten käytännössä on sama sanooko asian osakas vai avustaja. Varsinkin tilanteissa, joissa osakkaan kyky puhua on alentunut (vamma, kielitaidon vähyys), on kohtuutonta vaatia osakasta esittämään haluamaansa asiaa.
Puheoikeuden laajentaminen lain minimivaatimuksia enemmän on oikeuskirjallisuuden ja -käytännön perusteella pitkälti puheenjohtajan harkinnan varassa. Hän voi myöntää puheenvuoron myös täysin ulkopuoliselle henkilölle (esim. tekninen asiantuntija alustamassa tai vastaamassa kysymyksiin).
Kokouksen kestoon ei puhevallan rajoittaminen paljon vaikuta. Puheenvuorojen ajallinen ja varsinkin asiallinen rajoittaminen on hyvän puheenjohtajan merkkejä. Asiallinen keskustelu on hyvästä, vaikka se veisi vähän aikaakin.