Pääsin opiskelemaan ympäristöalan insinööriksi. Varmasti hyvien lähtöpisteidein ansiosta.
Ongelmani on se,että olen (ihan rehellisesti siis) matemaattisesti noin kasi- ysiluokkalaisen tasolla. Kemiassa ja fysiikassa samoin.
Eli jätänkö suosista opiskelupaikan väliin?
INSINÖÖRIEN MATIKKA!!!
KAIKKI VASTAA
20
9623
Vastaukset
- älä huoli
ei amk:n inssimatikka ole kovin vaikeata,vähän ehkä mennään lukion ohi lopussa, riippuen koulusta ja alasta ja sun tapauksessa tuskin kovin paljoa matikkaa tulee olee,ehkä sen 3-4 kurssia,joten siitä vaan. Mitä tulee kemiaan ja fysiikkaan niin ei kovin vaikeata ole sekään,sulla varmaan tota kemiaa saattaa olla normaalia enemmän, mutta varmaan ihan perushuttua sekin. Nykyään valmistuu tusinainsinöörejä joka tuutista,eikä monella ole minkäänlaisia matemaattisia lahjoja tai loogista ajattelukykyä jne...mutta pointti ei olekaan siinä vaan, että osaat alan hommat sitten työelämässä, matikka sun muut vaan nyt kuuluu yleisesti insinööriopintoihin eli ihan reippaasti sinne vaan. Eri asia sitten Teknillisen yliopiston puolella, siellä alkaa jo tulla sellasta huttua vastaan, että ei siitä ota erkkikään selvää :)
- Helekutti
Meillä ainakin aloitettiin matriiseilla mitkä ei todellakaan ole edes lukiotavaraa. Derivointi ja integrointi ei ollut yhtään tuttua lyhyen matikan lukeneelle. Ekana vuonna jo kaksi matikankurssia lyhyen matikan ja amismatikan lukeneille preppauskurssit.
- nykyisin yliopistossa
Olen opiskellut amk:ssa insinööriksi, ja voin sanoa, että se matikka, mikä siellä tulee vastaan, on lähinnä leikkikoulutasoista. Koko opiskelun aikana saavutetulla tasolla ei läpäistäisi kylmiltään yliopistotason ensimmäistä kurssiakaan.
- haloo paskanpuhujat
Luin lukiossa pitkän matikan ja kirjoitin sen arvosanalla M.
AMK:ssa insinöörien matematiikka on lukion pitkää matematiikkaa vaikeampaa. Peruskurssit vastaa aikalailla lukion pitkän matematiikan kursseja,mutta vaikeammat kurssit vaatii kyllä töitä.
Jatkoin insinööristä DI:ksi (Ennenkuin joku sanoo että ei mitään järkeä, ei olekkaan,mutta jatkoin koska en halua työelämään vielä vaan lorvailla opiskelijana)
Yliopiston peruskurssit ovat helpompia,mitä inssiopinnoissa ne vaikeammat kurssit. Toki matikka yliopiston puolella on vaikeampaa joissain kursseilla,mutta pitkältä menee fifty-fifty. - sdfljdf
Itse luin lukiossa lyhyen matikan. En kirjoittanut sitä, mutta päättötoikassa oli 9. Eipä ainakaan minun matikkapäällä pärjätty. En läpäissyt ekana vuonna kuin yhden matikan kurssin. TOKI olisin voinut nähdä enemmän vaivaakin. Kävin luennoilla kyllä ja vähän yritin tenttin lukea. Suuremalla vaivalla olisin ne läpäissyt.
Ovat kyllä lukion pitkän matikan tasoisia ja osa kursseista vaikeampia. - inssipä hyvinkin
haloo paskanpuhujat kirjoitti:
Luin lukiossa pitkän matikan ja kirjoitin sen arvosanalla M.
AMK:ssa insinöörien matematiikka on lukion pitkää matematiikkaa vaikeampaa. Peruskurssit vastaa aikalailla lukion pitkän matematiikan kursseja,mutta vaikeammat kurssit vaatii kyllä töitä.
Jatkoin insinööristä DI:ksi (Ennenkuin joku sanoo että ei mitään järkeä, ei olekkaan,mutta jatkoin koska en halua työelämään vielä vaan lorvailla opiskelijana)
Yliopiston peruskurssit ovat helpompia,mitä inssiopinnoissa ne vaikeammat kurssit. Toki matikka yliopiston puolella on vaikeampaa joissain kursseilla,mutta pitkältä menee fifty-fifty.Enpä kyllä väittäisi insinöörimatematiikan olevan lukion pitkää vaikeampaa. Mietipä nyt ihan käytännön järjellä, että millä ihmeellä ammattikoulusta tuleva saisi parilla tyngällä amiskassa suorittamallaan matematiikan kurssilla nostettua tason kovin paljoa lukion tasoa ylemmäksi. Ja ei siellä AMK:ssa sitä matematiikkaa kovin paljoa ollut, uutena tuli diffistä, kompleksilukuja ja matriiseja, muuta nyt en hetkessä muista. Ihan hyvin tuli kyllä kerrattua lukion asiat ja matemaattiset kyvyt riittää perustason insinöörin töihin helpolla.
Ja minkä ihmeen takia AMK:n matematiikan pitäisikään olla yliopistotasoista kun on paljon parempi osata edes perusasiat kunnolla kuin paljon ja huonosti.
- lda
Enemmän minä AMK:ssa töitä koulun eteen jouduin tekemään kuin yliopistossa. Yliopistohan on chillailua. Sen tietää jokainen, joka pystyy itselleen olemaan rehellinen. AMK:ssa opiskellaan ja yliopistossa chillaillaan.
AMK:Ssa koko 4-vuoden ajan istuin joka päivä koulussa keskimäärin 6h/päivä ja lomat lyhyempiä mitä yliopistossa. Yliopistossa vuodessa 6-viikkoa enemmän lomia ja koulua keskimäärin 3pv/viikko.
Lisäksi tietyissä kaupungeissa yliopisto ja AMK käyttävät samoja opettajia ja samoja luentomateriaaleja.
TOTTAKAI on eroa vähän mitän opiskeleekin. Opiskelin inssiksi AMK:ssa ja yliopistolla luen viestintää.- hulipappa
Yliopistossa täytyykin osata ottaa itse vastuu omista opinnoistaan ja niiden etenemisetä. Yliopiston opetustavat poikkeavat myös paljon amk:sta, joten ei ole järkeä verrata. Amk on ehkä parempi paikka, jos ei itse osaa ottaa selvää asioista ja työskennellä itsenäisesti. Yliopistoa ei edes ole tarkoitettu niin "koulumaiseksi" kuin amk on.
Jos haluaa todella sisäistää asiat ja kurssit läpi hyvin arvosanoin, töitä täytyy tehdä. Jos huonot arvosanat riittävät ja suorittaa kursseja vain pitääkseen kelan tyytyväisenä, niin silloin hommaa voisi kutsua chillailuksi. - kyllä kyllä
hulipappa kirjoitti:
Yliopistossa täytyykin osata ottaa itse vastuu omista opinnoistaan ja niiden etenemisetä. Yliopiston opetustavat poikkeavat myös paljon amk:sta, joten ei ole järkeä verrata. Amk on ehkä parempi paikka, jos ei itse osaa ottaa selvää asioista ja työskennellä itsenäisesti. Yliopistoa ei edes ole tarkoitettu niin "koulumaiseksi" kuin amk on.
Jos haluaa todella sisäistää asiat ja kurssit läpi hyvin arvosanoin, töitä täytyy tehdä. Jos huonot arvosanat riittävät ja suorittaa kursseja vain pitääkseen kelan tyytyväisenä, niin silloin hommaa voisi kutsua chillailuksi.Amk:ssa kurssien läpäisyyn riittää, että lorvailee tunneilla. Yliopistossa opiskelutavat ovat täysin erilaiset. Kukaan ei ole puolesta suunnittelemassa opintoja tai huolehtimassa, että olet lukenut kokeisiin.
Lisäksi amk:n puolella opintopisteiden kertyminen on läpihuutojuttu. Siinä, missä yliopistossa joutuu 1 op:n eteen tekemään runsaasti töitä, saa amiksen puolella saman määrän pongoja sillä, että viitsii haalata perseensä tunnille. - Anonyymi
Niinpä, Ida. Yliopistossa on todella paljon eroa eri aineiden tasolla ja matemaattiset aineet ovat niistä vaikeimpia. Eli nyt vertaat kahta opinahjoa, joista toisesta et tiedä matematiikan opinnoista mitään. Tämä ei kestä kriittistä tarkastelua, joka sinun pitäisi tutkijanopintoja tekevänä ymmärtää. Tiedän, koska olen suorittanut matematiikan perusopinnot yliopistolla ja lisäksi valmistunut maisteriksi pääaineena sosiaalipolitiikka. Ja kyllä minä opiskelin lähes 8 tuntia päivä sosiaalipolitiikassakin. Koskaan ei ollut ongelmaa, että en olisi päässyt tenteistä läpi.
Matematiikan kursseissa yliopistolla oli se ongelma, että vaikka kuinka ja miten päin yrität, et tunne ymmärtäväsi riittävästi. Tämän syyn vuoksi lopetin. Riippuu toki varmasti opettajastakin. Yhteiskuntatieteissä tuon ongelman voi tavallisesti korvata lukemalla enemmän, toki on joitain niin vaikeita tenttikirjoja, että siitä ei tule mitään.
Vaikeusjärjestys: teknillinen korkeakoulu (nyk. yliopisto, tekniikan ylin oppilaitos) versus yliopisto matematiikan kurssit:
Teknillisesssä korkeakoulussa matematiikka oli todella vaikeaa. Noin puolet matematiikka 1A:n oppilaista (eka matikan kurssi) hylättiin tentissä, noin puolet meni läpi arvosanalla 1 asteikolla 1-5. Tämä tapahtui 90-luvun alussa. Lähes kaikki koulussa aloittaneet tuttavani lopettivat ekan vuoden jälkeen ja vaihtoivat AMK:hon, yliopiston matematiikkaan tai muille aloille. Vaatimustaso oli suorastaan pyöristyttävä.
Yliopiston matematiikasta olisin ehkä mahdollisesti päässyt läpi opettelemalla asioita ulkoa ja pänttäämällä, ehkä.
Ja lähtötaso minulla oli pitkän matematiikan arvosana 9 ja laudatur lukiosta.
Nyt mietin, että harmi, kun ei tullut koskaan tehtyä insinöörin opintoja mutta ehkäpä siinä vaiheessa ajattelin, että nekin on varmaan ihan helvetin vaikeita.
- tuota
juu, eihän noita voi kyllä verrata keskenään amk:n inssin istumiset ja yo:lla viestintää,uskoisin tuon viestinnän olevan aika lunkkia, että että....akateeminen vapaus tulee kyllä vastaan yo:lla, mutta se työ on potenssiin aina kaksi kertaa laajempaa,vaativampaa DI:llä kuin amk:n inssillä ja tähän on syyt tietysti,ihan eri näkökulmista lähdetään vertailemaan tutkintoja ja työelämän vaatimuksia, joten ei tälläkään hirveää todenmukaista vertailua saada aikaiseksi amk:n ja yo:n välillä,molemmissa hyvät ja huonot puolet. piste.
Just joku matikka noo,siihenkin varmaan sun ite pitäs nähdä se ja todeta se vaikeus onko susta siihen,sinuna en luottaisi täällä oleviin vastauksiin niin paljoa,kaikki puhuu yhtä sun toista, tai kysy joltain suoraan vastakkain ennemmin amk:ssa opiskelleelta :).
Mut rohkaisuna kuitenkin sen verran, että kyllä siellä pärjää ihan ilman sen kummempaa matikkapäätä, kaikki lähtee motivaatiosta. Jos hyvän numeron haluat esim. sen 5 nyt niin kyllä siinä töitä joutuu tekee,vaikka olisitkin taas hyvä matikassa, että ei se mikään läpihuutojuttu ole sinäänsä ja sama koskee muita luonnontieteitä, mutta vähemmässä merkityksessä kummiskin(fy-ke).
Turha ruveta stressaa jostain tuollasista kuin matikka asioista,ne tulee ja menee omalla painolla sitten, tärkeämpää on hahmottaa se kokonaiskuva ja opintojen laajuus.
Ps. allekirjoittanut aloittaa DI opinnot syksyllä :) en ole aloittanut vielä opiskelua, mutta kun selailen tässä tekniikan matikka kirjaa inssiopiskeluun, niin vaikealta näyttää, mutta jos perusteet osaa niin on ainakin jotain haisua näihin. Itse olin josku aika keijo matikassa ja en edelleenkään ole mikään luonnonlahjakkuus, mutta kai tässä pärjää ja siellähän koulussa nämä asiat opiskellaan. Jos vertaa pääsykoekirjaan jossa on lukion peruslaskuja, niin aika ero jos vertaa itse amkin kirjaan. Joten kuka olettaa että ne osaisi heti. Kai ne ny siellä opetetaan.
-
Ylipapistossa ja AMK:issa on on se perusajatus että asiat opetetaan ennekuin ne pitää osata. Eli ei hätää. Itsellä aikoinaan amk matikka lähti aivan perusteista, tyyliin murtolukujen laskusäännöistä ja jostain perus x 39*2=223 yhtälöistä joten kyllä se vähän hitaampikin kärryille pääsee. Toki etenemistahti on sen mukaista, että loppuvuodesta keretään derivoinnit ja integroinnit opetella. Käytännössä 1. vuosia amk matikkaa on lukion pitkä matikka ilman todennäköisyyslaskentaa. Ei paha rasti. Itsellä taisi ekan vuoden matikat olla vain rivi 5 ja asteikko oli 1-5.
Toisena vuonna sitten pitää jo osata soveltaa ja mennään hieman syvemmälle, mutta ei sekään nyt hirveän vaikeaa ole. Fysiikka ekana vuonna on perus lukion kertausta ja toisena vuonna taas mennää vähän syvemmälle. Oikeastaan ainoa vaikea aine oli minusta lujuusoppi ja dynamiikan kurssit.
Siis amk on minulla nyt takana ja haku maisteriohjelmaan yliopistolle on työn alla. - kemian teoria
Onko ympäristöinssillä paljon kemiaa?
- ei mitään järkeä!
Differentiaalit on ihan perseestä! Kuka nuokin on keksinyt ja mihin hittoon noita tarvii että osaat epämääräisen kirjainyhdistelmän muuttaa vielä pitemmäksi ja sekavammaksi yhtälöksi?
- KivilleMeni
*reps*
Eikun, ai, anteeksi, sinunhan pitäisi ainakin teoriassa maksaa minun eläkkeeni.
*viddu*
- mene amikseen
Et selvästikään sovellu alalle
- Insinöörimattee:
Mitä on tuhat insinööriä merenpohjassa raskaat betonisaappaat jalassa?
Vastaus: Hyvä alku! - pässi
meidän amk matikan opettajalla on se perusajatus, että amk:ssa lähdetään siitä mihin lukion pitkä matikka jää. Ja voin sanoa että vaikeaa on, näin ylä aste/amis pohjalla. kun se n.3v. matematiikan opetus puuttuu välistä.
-toki olen huomannut että toisilla opettajilla kriteerit on höllemmät. Ehkä mullakin siis on toivoa päästä nuo läpi.
Ja ainakin monimuoto puolella se opettelemisen vastuu on täysin itsellä lähitunteja on n. 20 ja itseopiskelua 60 h. tämä on suhde. - Tarttee ja ei
Suoraan sanottuna olet aika pulassa, sillä laskujen korjaaminen tenttien jäljiltä on luennoitsijoille helpompaa eli kaikki teht. ovat niitä. Tosin yrityksissä suositan runebergiläistä tulkintaa enemmän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185223MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1152714- 102234
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5872006Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1221729Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s411299Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja691299Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31078Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641037Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt2211028