Alempana on keskustelu koiran murisemisesta syliin nosto tilanteissa. Kyseessä on siinä pentu, joten on ymmärrettävää, että murinasta pitäisi päästä eroon.
Itse olen koirien koulutusohjaaja ja en sinänsä koe oman koiran murinaa missään tilanteessa pelottavana, enkä siihen nyt apua mitenkään kysykään, mutta mielenkiinnosta olisi kiva kuulla mitä mieltä olette siitä, että oma koira murisee omistajalleen.
Meillä murina on siis leikkiin liittyvää. Koira yleensä piehtaroi ja minä konttaan pää edellä koiraa kohti ja murisen ja koira murisee takaisin kovemmin. Puhaltelen sen mahaan ja yleensä koira hermostuu ja ärähtää kovemmin ja lähtee pois vain hyökätäkseen uudelleen muristen kimppuun ja käydäkseen uudelleen selälleen piehtaroimaan. Joskus kun olen pelännyt että nyt se suuttui lopullisesti ja olen lopettanut leikin, koira on heittäytynyt suoraan selälleen ja oikein selvästi kutsunut takaisin murisemaan kanssaan. Koska pelkään usein leikin alistavan liikaa koiraa, yleensä vain innostan sen mahaan puhaltelemalla ja sitten makaan vuoteella samalla tasolla kuin koira naamat vastakkain molemmat kyljellään ja muristen kilpaa ja puhaltelen tassuihin ärsyttääkseni sitä.
Monet ovat sanoneet, että testaan vain koiran sietokyvyn rajoja ärsyttämällä sitä ja provosoimalla murisemaan, on kuulema vain ajan kysymys milloin käy tosissaan päälle. Monet koiria omaavat tuttavamme ovat kauhuissaan katselleet leikkiämme. Koira ei kuulema saisi koskaan murista omistajalleen. Minusta se on vain leikkiä joka käy hyvin tervepäiselle koiralle.Koira ei ole mikään aktiivinen ja se tarvitsee paljon provosointia innostuakseen yhtään mistään. Tämä on helpoimpia keinoja saada koira innostumaan jostain. Tätä on tehty niin paljon, että saan koiran murisemaan ja innostumaan ihan missä vain murisemalla sille (en todellakaan käytä koulutuksessa palkkioksi tms, olen vain huomannut, että koira vastaa kun murisen sille), joskus leikkiin innostaessa murisen koiralle ja se lähtee uudella innolla esimerkiksi vetoleikkeihin. Murina siis nostaa tietyn vireen suht. passiiviselle koiralle, jossa se työskentelee parhaitten.
Annateko te koiranne murista itsellenne? Miksi?
Niin ja koira ei murise minulle ruokakupilla ja luunkin saan siltä ottaa pois ihan rauhassa, mikäli aivan lähettyvillä ei ole toista koiraa.
Itse olen koirien koulutusohjaaja ja en sinänsä koe oman koiran murinaa missään tilanteessa pelottavana, enkä siihen nyt apua mitenkään kysykään, mutta mielenkiinnosta olisi kiva kuulla mitä mieltä olette siitä, että oma koira murisee omistajalleen.
Meillä murina on siis leikkiin liittyvää. Koira yleensä piehtaroi ja minä konttaan pää edellä koiraa kohti ja murisen ja koira murisee takaisin kovemmin. Puhaltelen sen mahaan ja yleensä koira hermostuu ja ärähtää kovemmin ja lähtee pois vain hyökätäkseen uudelleen muristen kimppuun ja käydäkseen uudelleen selälleen piehtaroimaan. Joskus kun olen pelännyt että nyt se suuttui lopullisesti ja olen lopettanut leikin, koira on heittäytynyt suoraan selälleen ja oikein selvästi kutsunut takaisin murisemaan kanssaan. Koska pelkään usein leikin alistavan liikaa koiraa, yleensä vain innostan sen mahaan puhaltelemalla ja sitten makaan vuoteella samalla tasolla kuin koira naamat vastakkain molemmat kyljellään ja muristen kilpaa ja puhaltelen tassuihin ärsyttääkseni sitä.
Monet ovat sanoneet, että testaan vain koiran sietokyvyn rajoja ärsyttämällä sitä ja provosoimalla murisemaan, on kuulema vain ajan kysymys milloin käy tosissaan päälle. Monet koiria omaavat tuttavamme ovat kauhuissaan katselleet leikkiämme. Koira ei kuulema saisi koskaan murista omistajalleen. Minusta se on vain leikkiä joka käy hyvin tervepäiselle koiralle.Koira ei ole mikään aktiivinen ja se tarvitsee paljon provosointia innostuakseen yhtään mistään. Tämä on helpoimpia keinoja saada koira innostumaan jostain. Tätä on tehty niin paljon, että saan koiran murisemaan ja innostumaan ihan missä vain murisemalla sille (en todellakaan käytä koulutuksessa palkkioksi tms, olen vain huomannut, että koira vastaa kun murisen sille), joskus leikkiin innostaessa murisen koiralle ja se lähtee uudella innolla esimerkiksi vetoleikkeihin. Murina siis nostaa tietyn vireen suht. passiiviselle koiralle, jossa se työskentelee parhaitten.
Annateko te koiranne murista itsellenne? Miksi?
Niin ja koira ei murise minulle ruokakupilla ja luunkin saan siltä ottaa pois ihan rauhassa, mikäli aivan lähettyvillä ei ole toista koiraa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En usko, että koira ottaa sitä niinkään paljon leikkinä kuin sinä. Riippuu tietysti koiran iästäkin, että miten koira sen ottaa. Pentu saattaa alistua "pakon" edessä sinulle leikin lopuksi ja vanhempi koira saattaa saada jossain vaiheessa tarpeekseen ja näyttää ns. närhen munat sulle. Sinähän koiran silmissä alistut sille menemällä sitä kohti kyyryssä lattialla, koirasta se voi olla aika hämmentävää. Itse en menisi alistumaan omalle koiralle noin, koska jos on ollenkaan sellaista rotua joka ottaa johtajan pallin heti tilaisuuden tullen nii tuossa voi kohta olla sota kyseessä. Jokainen tietysti tuntee oman koiran parhaiten, mutta näin oman koiran kohdalla ajattelen. Hyviä kesän jatkoja sulle ja koiruudelle.
Itse en usko johtajuusteoriaan, eli sitä ei meillä vovelleta muutoinkaan. Mutta koira siis alistuu, en minä, koira on selälleen ja puhaltelen sen paljastamaan mahaan, niine ttä olen itse päällä.
Tuota samaa, että koira vielä joku päivä hermostuu lopullisesti siis, sanoo kaikki tuttavanikin. Silti varmaan siksi ,että koen tuntevani todellakin oman koirani, en pelkää niin tapahtuvan.
Koira on aikuinen. Se leikkii kaikkien muiden koirien kanssa aina muristen ja siksi sitä säikkyvät jotkut uudet koirakaverit. Ne koirat joiden kanssa leikkii useammin, ovat aika monet omineet saman tavan ja omistajat minulle rapostoivat, että heidän koiransa on alkanut murisemaan toisille koirille leikkiessään sen jälkeen kun ovat leikkineet meidän koiran kanssa. Murina tarttuu ja sitä käytän itsekin juuri hyväkseni koiran virettä nostaessa. Kun se menee parhaalla sykkeellä agilityradalla, se murisee mennessään. Tiedän kyllä että silloin se on jo tavallaan ylivireessä, monet koirathan alkavat vinkua kun päässä on liikaa painetta, meillä olen itse varmaan opettanut murisemaan. Mutta koska koira on rauhallinen ja pasiivinen muuten, tuollainen ylivire on melkeinpä paras työskentelyvire sille. Tottakai lasken koiran vireen, enkä jätä sitä koskaan ylivireeseen rauhoittelemalla ja silittelemällä/hieromalla rennoksi, kun työskentely tai leikki loppuu.
Murisi jo pienenä leikkiessään, siitä kai se johtuu, että olen alkanut murisemista itsekin käyttää vireen nostamiseen...
Et usko, että koira ottaa tuota leikkinä, kuten minä? Voisikohan olla, että koiran mielestä kysessä oliskin tositilanne, "taas tuolla agressiivisella akalla napsahti päässä ja tulee ärjymään.."? Vaikea uskoa, kun koira ei lähde tilanteesta pois, vaan tulee aina uudelleen ärsytettäväksi. Yleensä silloin kun minä suutun, koira hakeutuu pois luotani.
No siis kyllähän koira saa omistajansa kanssa "keskustella". Murina on myös sitä.
Meillä koirat murisevat kun innostuvat ns leikkimurinaa ja örinää. Silloin näen hännästä ja korvista että ok, nyt painitaan ja pidetään hauskaa.
Sitten on varoitusmurina. Eli joku liikkuu jossain ja pitää olla varuillaan.
Joskus kun ollaan oltu reissussa pitkään ja koirat ovat poikki niin saattavat murahtaa jos joku menee niiden lähelle kun ovat omalla paikallaan nukkumassa. Ja minusta se on ok. Koira kertoo että ei nyt, mene pois. Koiran rooliin sitten mielestäni myös kuuluu se että tuollaisessa tapauksessa sitten se joutuu ehkä sietämään sen käsittelyn.
Esimerkiksi leirillä koira loukkasi tassunsa. Vietiin mökkiin nukkumaan ja saatiin paikalle eläinlääkäri. Koira yritti öristä väsyneenä ja kipeänä että menkää pois mutta jalka oli hoidettava ja niinhän ne murinatkin sitten jäi pois. Eli kyse on mielestäni juuri siitä mitä tapahtuu murinan jälkeen. Ei koira saa käydä omistajaansa hampailla kiinni mutta kertoa se saa että et viitsisi.
On sitten omistajan tehtävä olla fiksu ja reilu ja miettiä että onko tämä nyt tarpeellistä. Esim koira nukkuu rauhassa kotona, ei sitä tarvitse mennää paijaamaan, kenenkään, ei edes naapurin Lissun ihana 3-vuotias vieraisilla oleva lapsi.
murinoita on todellakin monenlaisia.
Koirat (tutut sellaiset, tuntemattomille ei kovin sovi ruveta murraamaan) keskenään leikkiessäänkin usein murisevat. Esim. kaksi koiraani, pienempi, alempiarvoisempi pentu murraa, vaikka isompi ei. Mutta se on leikkimurinaa ja sen kuulee jo äänestäkin plus eleistä ja tilanteesta.
Pentu kuitenkin alistuu vanhemmalle. Vanhempi kellii selälleen ja painivat sillä tavalla, mutta kun vanhempi haluaa, se nousee ylös ja leikki loppuu. Pentu siis riehuu ja vanhempi antaa sen riehua. Niin pitkään kuin itse haluaa. Kaikki selällään oleminen ei tarkoita alistumista.
Koirat kierii ihan huvikseenkin.
Koirat örisevät minulle vetoleikeissä, jos örisen niille. Kuitenkin kesken vauhdinkin päästävät irti kun pyydän. Koirat murisevat usein keskenäänkin vetoleikeissä, se kuuluu asiaan.
Muissa leikeissä/tilanteissa koirat eivät ole minulle koskaan murisseet. Päinvastoin minä murisen niille, ja ne erottavat kyllä leikkimurinani (jolloin yltyvät lisää) ja tosissaan murinani (jolloin kellahtavat selälleen). Äänensävy ja eleet vaikuttaa.
Vaikka itse olen selälläni, koirat tottelevat sieltäkin. Puremista en leikeissä hyväksy, vaikka koirat keskenään käyttävätkin leikeissä hampaitaan (kuitenkin satuttamatta). Muuten olen mahdollisimman koiramainen ja leikin koiramaisesti.
Vaikea sanoa, onko sinun tilanteessasi koira pomottamassa vai ei. Se voi luulla, että alistut. Tai sitten se vain leikkii koiramaisesti.
Olen huomannut, että pentu leikkii paljon rajummin kuin aikuinen. Pentu saa näykkiä ym. ja isompi vain makoilee ja muka "tappelee" takaisin. Kuitenkin pentu kunnioittaa sitä ja tietää sen olevan pelkkää leikkiä. Saa olla hetken "iso koira".
muristaan kans leikin tiimellyksessä :) mutta muualla sitä murinaa ei sitten suvaitakkaan :)