Nyt sitten alkaa kaveripiiri ilmoittelemaan jo toisista raskauksistaan ja masennus alkaa taas kaivautua esiin. Samoihin aikoihin alettu tekee sitä ykköstä ja toisilla lähtee jo toka kierros, kun itse odottelen vielä sitä ekaakin tärppiä
Miksi tän pitää olla niin helvetin rankkaa!
Miksi tän pitää olla niin helvetin rankkaa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuttu tunne, niin kuin varmasti kaikille muillekin tämän palstan lukijoille. Yritä keskittyä ystävien onneen, olla onnellinen heidän puolestaan ja yritä tampata omat tunteet sillä hetkellä taka-alalle..
Pitää vain ajatella niin, että tällaiset kortit me ollaan elämäämme saatu, eikä se siitä miksikään muutu, vaikka kuinka potkisi, kirkuisi ja löisi päätään seinään. Meillä vauva-asiat tehdään labrassa, omaa vuoroaan odotellen. väliaikana yritetään nauttia elämästä muuten..
Oon antanu ittelleni luvan ettei tarvi väkisin yrittää olla onnellinen muiden raskauksista. Ei tarvi myöskään nähdä 'pallomahoja' jos tuntuu siltä ettei jaksa ja vaikeeta olla niiden seurassa. Se tietysti etäännyttää kavereista mutta liian erilaisille elämäntilanteille ei voi mitään. Jos ei ymmärrä niin voi voi. Ehkä vielä joku päivä asiat on toisin..
Juurikin näin. Ja sitten vielä lohkaistaan, et kyl teidänkin pikkuhijaa pitäis alkaa niitä lapsia tekemään. Minä en halua kertoa yleisesti muille ainakaan vielä tästä vaikeudesta, koska luonnollisesti sitten ihmiset kyselisivät jatkuvasti hoitokuulumisia ja olettaisivat, että raportoin koko ajan missä mennään. Varsinkin jos suku sais tietää, niin sehän olisi ykkösaihe mistä supistaan, ebkä halua sellaista. Lisäksi lapsellisten suusta kommentti; Älä stressaa, kyllä se vielä onnistuu, tuntuu aika v-mäiseltä.
Parille parhaalle kaverille ajattelin kyllä kertoa kun nyt tutkimuksiin lähdetään, mutta siinä se.