Jos joku tietää (lähinnä mietin kyllä että jos Rauno K. kertois kun kuitenkin tietää) että ensinnäkin
- millaisia kustannuseroja tulee kattokehien ja muiden runko-osien kannalta sellaisesta kattokehärakenteesta, jossa yläkerran huonetila ulottuu ihan ulkoseinästä asti ulkoseinään asti, siis joku palkkikehä kai nimeltään, VERRATTUNA sellaiseen kattokehäratkaisuun, jossa yläkerran huonetila on kapeampi eli käytössä oleva tila (en tarkoita nyt siis niitä alle 160 senttiä korkeita tiloja, vaan huoneessa tehtynä vaikuttavaa tilaa myös alle tuon korkeuden) ei ulotu ulkoseiniin saakka. Ja entä miten iso on nk. putkiullakon kustannusvaikutus?
Nämä asiat kiinnostavat minua siitä syystä että suunnittelemme taloa ja budjettimme tulee olemaan erittäin tiukka ja haluamme tietoa harkitaksemme yläkerran rakennetta mahdollisimman tarkasti tarpeidemme mukaiseksi. Ulkoseiniin saakka avoin huonetila olisi tietysti ajatuksena miellyttävä, mutta haluaisin tietää, miten paljon kalliimmaksi sellainen suurin piirtein tulee - että liikutaanko tyyliin n. 8000 euron hintaerossa vai tyyliin 4000 euron vai mikä tulisi kokemuksenne mukaan olemaan kustannusero noissa asioissa.
Toinen asia joka kiinnostaa myös, on se, että olen nähnyt talomalleja, joiden yläkerta on toteutettu putkiullakkona ja kattokehillä kuulemma kuitenkin - ja kyseisestä talomallista myyjä sanoi, että se on yksinkertainen rakentaa, koska sen perustuksiin ei tarvise tehdä kantavia väliseiniä varten mitään vahvistuksia. Onko tällainen mahdollista, jos, niin millaisella rakenteella? Olen ymmärtänyt kattotuoleja valmistavien yritysten informaatiosta, että kattokehät tarvitsevat aina kantavaa väliseinää. Tarkoittiko myyjä siis, että kantavia väliseiniä tarvitaan, mutta niitä varten ei tarvitse vain tehdä vahvistuksia perustuksiin, vai miten hänen sanomansa pitäisi ymmärtää rakennusteknisesti järkevimmin?
Kolmas kysymykseni on, että miten kantava väliseinä yleensä toteutetaan talomalleissa, joissa toisessa päädyssä on yhtenäistä tilaa oleva tupakeittiö?
Kiitän etukäteen asiallisista vastauksistanne.
- millaisia kustannuseroja tulee kattokehien ja muiden runko-osien kannalta sellaisesta kattokehärakenteesta, jossa yläkerran huonetila ulottuu ihan ulkoseinästä asti ulkoseinään asti, siis joku palkkikehä kai nimeltään, VERRATTUNA sellaiseen kattokehäratkaisuun, jossa yläkerran huonetila on kapeampi eli käytössä oleva tila (en tarkoita nyt siis niitä alle 160 senttiä korkeita tiloja, vaan huoneessa tehtynä vaikuttavaa tilaa myös alle tuon korkeuden) ei ulotu ulkoseiniin saakka. Ja entä miten iso on nk. putkiullakon kustannusvaikutus?
Nämä asiat kiinnostavat minua siitä syystä että suunnittelemme taloa ja budjettimme tulee olemaan erittäin tiukka ja haluamme tietoa harkitaksemme yläkerran rakennetta mahdollisimman tarkasti tarpeidemme mukaiseksi. Ulkoseiniin saakka avoin huonetila olisi tietysti ajatuksena miellyttävä, mutta haluaisin tietää, miten paljon kalliimmaksi sellainen suurin piirtein tulee - että liikutaanko tyyliin n. 8000 euron hintaerossa vai tyyliin 4000 euron vai mikä tulisi kokemuksenne mukaan olemaan kustannusero noissa asioissa.
Toinen asia joka kiinnostaa myös, on se, että olen nähnyt talomalleja, joiden yläkerta on toteutettu putkiullakkona ja kattokehillä kuulemma kuitenkin - ja kyseisestä talomallista myyjä sanoi, että se on yksinkertainen rakentaa, koska sen perustuksiin ei tarvise tehdä kantavia väliseiniä varten mitään vahvistuksia. Onko tällainen mahdollista, jos, niin millaisella rakenteella? Olen ymmärtänyt kattotuoleja valmistavien yritysten informaatiosta, että kattokehät tarvitsevat aina kantavaa väliseinää. Tarkoittiko myyjä siis, että kantavia väliseiniä tarvitaan, mutta niitä varten ei tarvitse vain tehdä vahvistuksia perustuksiin, vai miten hänen sanomansa pitäisi ymmärtää rakennusteknisesti järkevimmin?
Kolmas kysymykseni on, että miten kantava väliseinä yleensä toteutetaan talomalleissa, joissa toisessa päädyssä on yhtenäistä tilaa oleva tupakeittiö?
Kiitän etukäteen asiallisista vastauksistanne.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mitä luulet menevän insinöörillä tunteja laskemaan että saisit mahdollisimman halvalla?
...epäilemällä, että tietäisin vastauksen tuohon.
Aivan oikein olet pannut nuo hintajärjestykseen ja jopa hintahaitarin asetit (4-8k€). Putkiullakko on selkeästi edullisin, muttei se oikeasti ole "edullinen" - se on aika tarkoin kehän hintainen tuo putkiullakkoristikko ja kokonaiskustannusten kannalta se on "melkein sama" onko joku seinänpätkä kantava vaiko eikö. Putkiullakon edullisuus tulee lähinnä siitä, että ullakkotila on pieni (vähemmän lattiaa kuin oikeissa ullakoissa) ja että sen ristikon kantakorkeus on vain metrin, kun oikeisa kehätaloissa puhutaan lähes poikkeuksetta kantakorkeudesta 1,4-1,6 metriä (eli puuverhoustakin on vähemmän kuin oikeissa taloissa). Itseasiassa se putkiullakkotalon vitsi onkin "talopaketin hinnassa" enemmän kuin "kokonaiskustannuksissa" - uskokaa tai älkää sitä aikoinaan kehitettäessä huomioitiin sekin, että keveiden väliseinien asennus ei sisälly talopakettiasennukseen mutta kantavan seinän asennus sisältyy... eli putkiullakko on sellainen "millivillen tarjouspaketti" - jossa on hitosi teknisiärajoituksia (ullakkotilan max-leveys 3,5 m, ristikon kanta tosiaan se 1,0 m, ei poikkiharjoja eikä kattotuolien katkomisia = porraskuilut tosiahtaita etc).
Putkiullakkoon ei tarvi laittaa ehkä kuin neljä...viis tonnia lisää, niin saa tavallisen kehätalon ja se 3,5 metriä leveä ullakko avartuu aina tuonne 7 metriin asti. Helpohkosti sellaiset 20...30 neliötä lisää käyttöalaa - parilla satasella per neliö!!!
Tollaisella kokoleveällä ullakkotilalla varustettu kehäristikko on hieman monimutkaisempi juttu arvioitavaksi. Ristikon kantakorkeus vaikuttaa melkoisesti asiaan ja toimiakseen ristikosta tulee monasti matala - eikä usein tässä yhteydessä puheisiin tulevistä matalan tilan sivuikkunoista saa kehän kanssa oikein toimivaa pakettia. Stetson menetelmällä veikkaan taas palavaksi neljä...viis tonnia rahaa eikä neliöitä tule paljoa lisää - ja ne vähätkin aika matalia. Kyllä minä tuossa kohtaa lähtisin jo tutkailemaan kurkihirttä ja A-ristikon puolikkaita ratkaisuna - tulee melkein samalla hintaa kuin nuo "momenttikehätkin".
Kaikilla kehäristikkotaloilla tarvitaan kantava seinälinja - erona palkkikattoiseen taloon kuitenkin vain alakerrassa. Putkiullakkotalossa ei kantavaa seinää käytetä, mutta se syö laatua (putkiullakkotalon lattiat pakkaa olemaan trampoliineja). Itse pyrkisin laittamaan kaikkiin yli seitsemän ja puolimetrisiin jopa kaksi kantavaa linjaa - välipohjan notkumisen estämiseksi.
Pelkästään välipohjakuormia kantava seinä saattaisi olla perustettavissa myös ilman väliseinäsokkelia - vahvistetulle laatalle, mutta se ei ole suositeltava ratkaisu. Itsekin piirrän aina kantavien väliseinen alle kunnollisen perustuksen - eipähän sitten painu.
Tupakeittiön ylitys tapahtuu palkilla, joka useimmiten jää näkyviin välipohjapalkiston alapuolelle.
Varoitus: Edelläolevan kirjoittajalla EI OLE NR-rakenteiden suunnittelijan pätevyyttä, joten tiedot ovat vain "valistuneen NR-tuotteiden käyttäjän kokemusperäistä tietoa sisältäen karkeahkoa naama-arviointia"
Joopa joo, näinhän näillä palstoilla tuppaa aina käymään, että kun joku pistää jonkin kysymyksen, joka ei kosketa kastellin neliöhintoja tai Älvärin onnellisuutta tai onnettomuutta tai Kannuksen ulkoverhouslautojen ihanuutta - vaan talon hinnanmuodostuksen ja käytettävyyden kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita, niin eipä niihin sitten kukaan muu osaa asiallisesti vastata kuin Rauno. Rauno sulla riittää aina välillä noita parjaajia, mutta minä ainakin oon saanut sun kommenteista paljon oikeaa hyötyä. En hakenut täältä tietenkään tarkkoja laskelmia, vaan lähinnä asiantuntevaa kommenttia asian luonteesta yleensä. Tuo "edullinen putkiullakko" oli muuten todella mielenkiintoinen juttu sinänsä, koska monet talopakettikauppiaat tarjoavat sitä hyvin edullisena ratkaisuna. Kiva kuulla tarkemmin.
Ihmetyttää oikeasti sellaiset ihmiset näillä palstoilla, jotka kinuaa vain neliöhintoja kukin omien neliölaskelmiensa mukaan, mutta on heti haukkana arvostelemassa toisten pyrkimyksiä mahdollisimman järkevään kustannuspolitiikkaan. Minkä minä sille voin, jos ei mulla nuorena ihmisenä ja työntekijänä ole muuta mahdollisuutta oman kodin hankintaan kuin velkaraha, kun vanhemmatkin ONNEKSI ovat edelleen elossa? En kai minä sitten meinaa mitään erkkeritornitaloa kullatuin wc-pöntöin, vaan pyrin siihen, että kun vielä ollaan suunnitteluvaiheessa, niin tässä vaiheessa nimenomaan pyritään ottamaan selko kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä ja mietitään tarkasti, mitkä ratkaisut tulevat toimimaan meidän arjessa. Nenäkkäälle insinöörien laskentatunteja arvuuttelevalle kirjoittajalle minulla on vastaus hänen kysymykseensä: en tiedä, kauanko inssillä meidän talon laskelmien parissa tulee vierähtämään, mutta eiköhän se selviä, kun lasku tulee sitten perässä. Meillä laskee pääsuunnittelija ja mestari.
ValmisKastellien neliöhintojen kyselijöille ja Älväreitä tilaileville ei muuta kuin että lycka till. Meille tulee omajohtoinen projekti ja ensimmäiseksi pidin huolta siitä, että meillä on osaava mestari. Me ei löydetty talopakettikuvastoista sopivaa talomallia, joten eilen mentiin itse suunnitellun pohjan kanssa meille asemakuvan piirtäneen rakennuspiirtäjän luo ja hän tekee meidän suunnitelmien pohjalta luonnoksen talosta. Yläkerran ratkaisuksi ei tullut sitä putkiullakkoa, sillä sitä me pidettiin meidän tarpeisiin liian kapeana, ei se hinnanero siinä kohtaa niin merkittävä ole. Meille ei myöskään tule sellaista yläkertaa, joka ulottuisi äärestä laitaan, koska se laitatila on jo sitten niin matalaa. Säästämme myös ikkunoiden määrässä ja eristämistyöt helpottuvat jonkin verran. Kantavien väliseinät suunniteltiin ja tupakeittiöön tulee se Raunonkin mainitsema liimapuupalkki. Ikkunoiden kooksi valittiin sellainen, jota talotehtaat paljon hyödyntävät ja joka leveytensä puolesta hyväksytään paloturvallisuusasioissa poistumistieksi. Ikkunat tulevat 90 senttiä korkealle lattiapinnasta, joten mitään turvalasejakaan ei tarvita eikä tule ongelmaa keittiön kalusteiden kanssa ikkunoiden kohdalla.
Luonnoksen kanssa lähdetään sitten kyselemään tarjouksia kunhan tässä nyt kerkiää ja puhtaaksi piirtää sitten toimittava talotehdas halutessaan tai jos ei halua, niin sitten sama piirtäjä, joka luonnoksetkin piirsi. Luonnosten hinnaksi tulee meillä n. 600 - 700 euroa ja olen sitä mieltä, että maksan iloisesti tuon suunnittelijalle, koska nyt on tulossa sellainen talo, joka on meille justiinsa eikä melekein. Ja myöskään taloedustajat ei niin herkästi lähde meille sitten myymään sellaista, mitä me ei haluta. Että siihen päätyi meidän osalta se rakennustekninen kysymys kattokehistä.
..hankkeellenne.