Kun on tilanne, että on pienen ikänsä pohtinut, mikä sitä oikeastaan onkaan, ja nyt alkaa vähitellen kolmissakymmenissä tulla siihen (varmaan) tulokseen, että ainakin rinnoista haluaisin päästä eroon... Olisin vaan kiinnostunut tietämään, että mitenhän tuon leikkauksen kanssa, haluaisin että minulla olisi enemmänkin miehen kuin naisen rintakehä, tarvitsenko kaikki lausunnot ja psykologiset testit sun muut että pääsisin leikkaukseen? Kun en missään prosessissa ole ollut, harkinnut kyllä olen, mutta tosiaan tullut siihen tulokseen, etten tarvitsisi oikeastaan muuta kuin tuon rintakehän uudelleenmuokkauksen. Tunnun "menevän läpi" kyllä näitten tissien kanssakin välillä, mutta omaa oloa kyllä helpottaisi huomattavasti jos pääsisi noista ylimääräisistä rauhasista eroon.
Rintakehän muokkausleikkaus
ei enää rintoja?
92809
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Rinnoista eroon pääseminen ilman mitään diagnoosia voi olla hankalaa. Varsinkin, jos et ole hakeutunut tutkimuksiin.
Mastektomiaan pääseminen ilman diagnoosia ei kuitenkaan ole mahdotonta. Itse olen transmies ja poistatin rintani yksityisessä sairaalassa ennen diagnoosin saamista, kun transtutkimukseni olivat loppusuoralla. Tämä ymmärtäväinen kirurgi suostui leikkaamaan minut ilman diagnoosia. Olin kuitenkin hakeutunut ajat sitten tutkimuksiin ja olin niissä loppusuoralla. Sinun tapauksessasi leikkaukseen pääseminen on varmasti hankalampaa, koska et ole hakeutunut transtutkimuksiin. Ainakin sinulla on kovempi työ vakuuttaa kirurgi siitä, että olet varma asiastasi.
Sinuna lähettelisin sähköpostia yksityissairaaloihin, joissa mastektomioita tehdään, ja kyselisin asiasta. Kuka tietää, ehkä joku kirurgi saattaisi suostua operoimaan sinut ilman diagnoosia ja tutkimuksiin hakeutumista, jos onnistut olemaan kyllin vakuuttava.
On se vaan jännä juttu, että aikuinen nainen saa käydä laitattamassa itselleen jättisilikonit ilman psykiatrin lausuntoa, mutta aikuisella transsukupuolisella ei ole määräysvaltaa omaan kehoonsa eikä hän saa muokata kehoaan mieleisekseen ilman kallonkutistajan papereita. (huom. älkää lukeko tätä silikonivastaisena mielipiteenä. Jokaisella aikuisella ihmisellä on vapaus muokata kehoaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Valitettavasti tämä ei ole niin yksinkertainen juttu, jos satut olemaan trans-ihminen...)
Joo, väärin on kyllä että lisää tavaraa sais kyllä vaikka heti jos haluais, mutta toisinpäin ei toimi.
Miettinyt olen sitäkin, että kuinkahan pieneksi nää sais pienennysleikkauksessa, mutta kun sekään ei sitten taas ole ollenkaan se mitä tarvitsisin, noi rinnat kun olis kuitenki sitte tossa edelleen, vaikka vähän pienempinä. :(
Tyhmästi vaan muakin estää edes yrittämästä mihinkään prosessiin kaikki mahdolliset ja mahdottomat pelot.
Noh, kyllä kai tähänkin joku ratkaisu joskus löytyy ja pakkohan se sitten on tutkimuksiin pyrkiä jos ei muu auta...
Kun kuitenkin olen aina ollut poikamainen ja tunnen sen omaksi tavakseni elää ja olla, niin tuntuu todella hullulta kun pitää aina rintsikoitten kanssa temppuilla, ilmankaan kun ei voi olla, on sen verran paljon tota tavaraa että käveleminenkin tuntuu ikävältä jos ei ole tuettu noita rintoja. Ja taas en ole alkanu arkipäiväisesti sitomaankaan noita, koska olen kuullut "kauhujuttuja" että jos jatkuvasti sitoo rintojaan niin niihin tulee jotain kudosmuutoksia tms. jotka vaikeuttaa leikkaamista JOS sellaiseen nyt ikinä sattuu sitten pääsemään... :/
Älä anna periksi vaan koita kuitenkin ottaa yhteyttä sinne sairaaloihin. Aloita rohkeasti kyselemään mastektomiasta. Vaikuttaa siltä, että sinä tiedät mitä haluat, ainakin tuon rintojen poiston suhteen. Ole vain mahdollisimman vakuuttava niin sinua voi vaikka onnistaakin. Näin vinkkinä, aloita kysely Jyväskylän yksityissairaaloista ;)
Kyllähän se pienennyskin varmaan helpottaisi tilannetta, mutta ota kuitenkin tuo mastektomia päätavoitteeksi. Tulevaisuudessa saattaa harmittaa, jos ensin näet vaivan pienennyksestä ja sitten pääsetkin poistattamaan rinnat kokonaan.
Hakeudu ihmeessä tutkimuksiin, jos vähääkään siltä tuntuu. Minäkin olen käynyt prosessisi aikana läpi monenlaisia pelon ja epävarmuuden tunteita, siitäkin huolimatta, että olen alusta saakka tiennyt mitä haluan. Se pelko vain kuuluu asiaan.
Tsemppiä sinulle.
Ilman tutkimuksia rintojen poisto?
ite oon mies ja rintojen suurennus naiselliseksi onnistuu noilla Viron klinikoilla kuin tyhjää vaan (monia) Olen kysellyt asiasta ja kysynyt ja vertaillut hintojakin.Luulisi sen olevan yhtä helppoa myös poistattaa rinnat ja heidän tekevän niitä.Vai onko kysymys siitä että yhteiskunnan pitää maksaa toimenpiteestä?
Viron klinikoista en tiedä mitään, mutta Suomessa on ainakin hankaluuksia poistattaa rinnat ilman diagnoosia. Se on peruuttamaton toimenpide, jota kirurgit eivät tunnu mielellään tekevän noin vain lisääntymisiässä oleville 'naisille'. Tuntuvat nuo kirurgit haluavat kirjallisen todisteen transsukupuolisuudesta, ennenkuin suostuvat nuo jäkikasvun ruokkimiseen tarkoitetut pussukat poistamaan.
Eikö rintoja voi enää poistaa jos on sitonut niitä?? Olen tehnyt niin jo kauan.
Tottakai voi poistaa. Sitominen vain yleensä tapaa venyttää ihoa ja kudosta. Tulos on se, että sinulle saattaa tulla poistossa hieman näkyvämmät/pidemmät arvet kuin sellaiselle henkilölle, joka ei ole rintoja sitonut.
Mutta joka tapauksessa leikkauksesta jää näkyviä arpia, olitpa sitonut tai et.
kiitos asiallisista viesteistä. Itse olen miettinyt myös koko ikäni, että en haluaisi rintoja. Tunnen olevani mies ja haluaisin kehoni vastaamaan omaa itseäni. Kovin pelottavalta silti tuntuu leikkaukseenkin meno. Kuinka kauan toipuminen kestää ja onko toimenpide/jälkiolo kivuliasta?
Minustakin on outoa, että esim. rintojen pienennystä saa helposti ja sitä pidetään nykyisin jotenkin "hienona" asiana. Rintojen poistoa taas pidetään outona. Itselleni se olisi helpotus.
Turhaan pelkäät rintojen poistoon menoa. Ainahan leikkaus tuntuu isolta jutulta, mutta mastektomia ei ole mikään kivulias leikkaus, vaikka niin voisi kuvitellakin. Minä otin pari särkylääkettä ensimmäisenä päivänä päästyäni kotiin, mutta sen jälkeen ei tarvinnut enää ottaa. Eli kivut ovat melko vähäisiä. Tämä ei siis ole vain minun kokemukseni, vaan olen kuullut samaa muilta transmiehiltä.
Muutenkaan toipuminen ei ole kovin rankkaa. Ensimmäinen viikko voi olla hieman hankala, kun saa varoa liikkeitään, mutta sen jälkeen alkaa jo helpottaa.
Eli lyhyesti, mastektomia on ihan siedettävä toimenpide. Kipuja on turha pelätä.