Tarkemmin sanottuna Patricia Cornwell ja hänen Kay Scarpettan tutkimuksia sarjansa.
En voi uskoa että tyyli muuttuu noin rajusti. Tottakai ihminen kasvaa ja hänen taiteensa muuttuu. Tässä tapauksessa hänen kirjoittamansa kirjat eivät kelpaa enää edes alehyllyyn.
Kirjoittamistyyli on muuttunut aivan vieraaksi. Ihan kuin toinen ihminen olisi kirjoittanut hänen opuksensa.
Oikeastaan turha alkaa perustelemaan koska luulen että hänen faninsa ovat huomanneet saman.
Kay, Lucy, Benton ja etenkin Marino ovat nyt nyyhkyttäviä luusereita jotka itkee toistensa olkaa vasten. Jos haluaisin lukea jotain rakkausromaania ostaisin sellaisen.
Marino oli kovanaama ja oikea punaniskakyttä. Miten kirjailija voi muuttaa henkilöhahmon täysin nurinkuriseksi ja suorastaan naurettavaksi teennäiseksi hahmoksi. Kaikki hahmot ovat teennäisiä.
Olen todella yrittänyt keskittyä hänen uusimpiin kirjoihin. 20-30 sivun jälkeen heitä sen lattialle ja mietin vittu mitä roskaa.
Olen sitä mieltä ettei Patty ole noita kirjoittanut.
Pattyn sormenjälki puuttuu ja näin ollen puuttuu myös itse Patty.
En voi uskoa että tyyli muuttuu noin rajusti. Tottakai ihminen kasvaa ja hänen taiteensa muuttuu. Tässä tapauksessa hänen kirjoittamansa kirjat eivät kelpaa enää edes alehyllyyn.
Kirjoittamistyyli on muuttunut aivan vieraaksi. Ihan kuin toinen ihminen olisi kirjoittanut hänen opuksensa.
Oikeastaan turha alkaa perustelemaan koska luulen että hänen faninsa ovat huomanneet saman.
Kay, Lucy, Benton ja etenkin Marino ovat nyt nyyhkyttäviä luusereita jotka itkee toistensa olkaa vasten. Jos haluaisin lukea jotain rakkausromaania ostaisin sellaisen.
Marino oli kovanaama ja oikea punaniskakyttä. Miten kirjailija voi muuttaa henkilöhahmon täysin nurinkuriseksi ja suorastaan naurettavaksi teennäiseksi hahmoksi. Kaikki hahmot ovat teennäisiä.
Olen todella yrittänyt keskittyä hänen uusimpiin kirjoihin. 20-30 sivun jälkeen heitä sen lattialle ja mietin vittu mitä roskaa.
Olen sitä mieltä ettei Patty ole noita kirjoittanut.
Pattyn sormenjälki puuttuu ja näin ollen puuttuu myös itse Patty.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä lie kirjailijalle tapahtunut, mutta ennen niin jännittävät, kiinnostavat ja ytimekkäästi kirjoitetut Scarpettan tutkimukset ovat muuttuneet Helvi-tädin ihmissuhdepalsta tyyliseksi tunteiden suossa vellomiseksi. Rikokset jäävät ohueksi sivujuoneksi, kuin välttämättömäksi pahaksi jotta kirjat voi myydä rikosjännäri- nimikkeet alla, ja kirjailija on keskittynyt enemmän ruotimaan suurten salaliittojen, psykopaattien uhkailun ja moniongelmaisen perheensä kanssa taistelevan Scarpettan melankolisia mietteitä ja kuvailee hänen päättymätöntä taisteluaan vääryyttä, pelkoja ja korruptioita vastaan. Välillä ärsytti SuperNero-Lucyn super ongelmat ja se miten Scarpettan luonteen rehellisyyttä ja oikeudentajua alleviivattiin, mutta ne antoi anteeksi mielenkiintoisen ja erinomaisesti kirjoitetun tarinan takia. Myös Marinon hahmo oli loistava, reunoilta rosoinen ja uskottava, muistutti hieman NYPD Bluen Andy Sipowicia. Mutta nyt taso on laskenut kuin lehmän häntä, en saanut itseäni edes pakottamalla lukemaan kuin muutaman sivun. Kova pettymys, kun kerran löytää kirjailijan jonka jokaista kirjaa odottaa innostuneena ja tähän asti ne ovat lunastaneet lupauksensa. Yritin korvata Cornwellin toisella, Kathy Reich nimisellä jonka tyyli oli hyvin samanlainen mutta kolmen ensimmäisen kirjan jälkeen alkoi lukeminen tuntumaan liisterin syönniltä, ei mennyt alas vaikka kuinka nieleskeli.
Mitähän nimeä nyt kirjaston hyllyistä etsiskelisi?
ei yksi kirjailija. Teollisuutta siis. Vähän tyyliin aku ankka.