Vaikka tuulari väittää tässäkin muuta, niin
kylmä tosiasia on, että emme elä -70 luvulla!
Tuleva syksy tulee olemaan toooooooodella mielenkiintoinen!
Inflaatio ei enää syö lainaa
http://www.kaleva.fi/plus/juttu737830_page0.htm
kylmä tosiasia on, että emme elä -70 luvulla!
Tuleva syksy tulee olemaan toooooooodella mielenkiintoinen!
Inflaatio ei enää syö lainaa
http://www.kaleva.fi/plus/juttu737830_page0.htm
Vastaukset 14
Vanhimmat
lehdet kirjoittavat. Tuulari vain lopettaa lukemisen.
Jos telkkarissa sanotaan ettei inflaatio syö lainaa, tuulari vaihtaa kanavaa.
Koska inflaatio on rahan arvon laskua, niin tottakai lainankin arvo laskee. Toteanpa vain, vaikka minulla ole edes juuri mitään lainaa.
Emmekä tietenkään elä 70-luvulla, eikä se mikään kovin kylmä tosiasia ole, vaan pelkästään tosiasia! Elintasomme on nyt huomattavasti korkeampi, kaikilla ei ollut 70-luvulla edes sisävessaa, puhelinta tai autoa. Ei tietokoneita, videoita, väritelkkaritkin vain harvoilla ... appelsiinimehu aamupöydässä oli ylellisyyttä ja makkarasoppa arkiruokaa.
Fakta on, että asuntojen hinnat ovat nyt laskeneet kesällä. Syksystä ei tiedetä, koska voihan tulla vaikka sota, jos jenkit hyökkäävät Iraniin ja vetävät Euroopan mukaansa. Kristallipalloa ei ole, josta näkisi syksyn.
Jos sota tulee ja pommi osuu taloon niin se rommaa. Mites sitten asunnon arvolle käy? Saako sitä edes vakuutuksesta, vai jääkö pelkkä laina?
Samaan aikaan kun inflaatio "syö" lainaasi, joudut maksamaan huimia korkoja. Maksettujen korkojen kokonaissumma jäljellä oleva lainapääoma on aina sitä suurempi, mitä korkeampi inflaatio (ja korko).
Siten inflaatio *ei syö lainaa*.
että kiihtyvä inflaatio nostaa myös palkkoja.
aika huono muisti jos 6% on sinusta huima korko.
alentaa merkittävästi kiinteistön arvoa!
Kylä tosi on näin!!!!!11111
Meillä nousi 22-28%. http://www.tehy.fi/viestinta/tiedotteet/tiedotteet_2007/?x1537943=14889021
Kai se tärkein juttu liittyi korkoon: Sääntelytaloudessa lainan korko saattoi olla alle
inflaation. Sitä kai tarkoitettiin kommentilla? Sen vuoksi asuntovelalliset aina muistelevat
kaiholla kultaista -70 lukua. Tuolloin inflaation avulla ihan oikeasti maksettiin asuntoa pois.
Nyt sama ei onnistu enää. Inflaatio ei ole velallisen ystävä samalla tavalla kuin ennen.
Artikkeli väittää näin:
> Euroalueen taloutta painaa myös euron vahvuus ja korkojen nousu,
> joka osaltaan ruokkii euron lisävahvistumista. Korkojen nousu
> pitää myös huolen siitä, ettei inflaatiosta ja palkkojen noususta
> ole hyötyä velallisille.
Mielenkiintoinen väite, joka ei ihan perusmatematiikalla avaudu (ellei ajatella ihan parin vuoden aikajänteellä).
Mutta onneksi tälle on perustelutkin heti perässä, kuten hyvään journalistiikkaan kuuluu:
> "On todennäköistä, että talouden kasvulukuja joudutaan edelleen
> tarkistamaan alaspäin", Mörttinen maalailee.
Eiku hetkinen? Mitenkäs noi toisiinsa liittyivät? Kun en mikään talouden superammattilainen ole, jäi varmaan joku välivaihe tästä yhtälöstä huomaamatta.
Saa selventää, miksi esimerkiksi kiihtyvä inflaatio tarkoittaisi, ettei siitä ole enää hyötyä velalliselle...
ei avaudu tuo artikkeli minullekaan, vaikka olen sentään matematiikan opettaja.
Ainahan inflaation noustessa myös korot seuraavat mukana. Ja laskusuhdanteessa talouskasvu on matalaa. Mutta ei noilla voi perustella, etteikö inflaatio pienennä myös lainatun rahan arvoa.
korkea inflaatio ei ole enää mikään palkkojen korotusautomaatti, joka se oli vielä 70-luvulla. Palkkojen korotukset auttaisivat velallista, inflaatio päinvastoin - korottamalla muita elinkustannuksia. (okei joo, inflaatio ei tarkoita elinkustannusten nousua vaan rahan määrän lisäntymistä, mutta siitä seuraa käytännössä elinkustannusten nousu)
Lyhyesti siis: JOS palkkasi kohoaa inflaation myötä niin hyvä sulle, jos pelkkä inflaatio nostaa perjantaipullon hintaa niin silloin ei hyvä...
korkotasokaan ei ole enää säädelty kuten 70-luvulla, jykä ei anna korkokattoa...
Lainan pääoma ei kuitenkaan nouse, vaikka korot nousee, sen sijaan vuokra nousee aina inflaation mukana.
Lisäksi verovähennyksillä kuitataan melkein kolmannes koroista, eli loppupelissä korot jäävät alle inflaation ja mitä korkeampi korko ja inflaatio ovat sitä suurempi etu siitä on velalliselle.
Ainoa mutta on siinä että verotukseen hyväksytty maksimivähennys on varsin matala nykyisiin velkoihin nähden.