Me olemme pentumme saaneet 7 viikkoisena.
Nyt, kun olemme tätä palstaa selailleet, niin puhutaan, että pennun pitäisi olla 12 viikkoinen.
Että pentu ei muuten kerkiä oppia emoltaan tarpeeksi.
No, meidän kisu oli jo valmiiksi sisäsiisti, eikä ole koskaan käynyt tarpeilla muualla kuin hiekkalaatikolla.
Kisu ei myöskään lutkuta mitään, eli ei ole jäänyt imemisrefleksiä.
Käyttäytyy asiallisesti autossa, ym. kuljetuksissa.
Muutenkin vaikuttaa kaikin puolin järkevältä.
Kun haimme pentua, tuli emo vastaamme tiellä puolen kilometrin päässä. Ei väistänyt autoa lainkaan. Pimeällä olisi voinut ajaa yli. Joten ei se emo ainakaan kovin järkevältä vaikuttanut. Myöhemmin se kyllä tuli pentujen luokse.
Tässä seuratessani kirjoituksia, monen kissalla kuuluu olevan vallan ihmeellisiä käyttäytymisiä. Kuseskellaan mihin sattuu, huudetaan kurkku suorana, osoitetaan mieltä, rikotaan paikkoja, ei kestä kuljetusta yms.
Kaikesta päätellen meidän kissa on paljon parempi ja viisaampi, kuin monen muun kissa - vaikka onkin otettu 7 viikoisena.
Ajatelkaapa kerrankin asian toista puolta. Kissaemoissa voi olla täysiä heittiöitä, joilta saa vain huonoa esimerkkiä, kuten ihmisissäkin.
Ehkäpä monet huonosti käyttäytyvät kissat ovat liian pitkään saaneet huonoa esimerkkiä emoltaan.
Jos pennut olisi aiemmin luovutettu, olisivat paljon parempitapaisia.
Nyt, kun olemme tätä palstaa selailleet, niin puhutaan, että pennun pitäisi olla 12 viikkoinen.
Että pentu ei muuten kerkiä oppia emoltaan tarpeeksi.
No, meidän kisu oli jo valmiiksi sisäsiisti, eikä ole koskaan käynyt tarpeilla muualla kuin hiekkalaatikolla.
Kisu ei myöskään lutkuta mitään, eli ei ole jäänyt imemisrefleksiä.
Käyttäytyy asiallisesti autossa, ym. kuljetuksissa.
Muutenkin vaikuttaa kaikin puolin järkevältä.
Kun haimme pentua, tuli emo vastaamme tiellä puolen kilometrin päässä. Ei väistänyt autoa lainkaan. Pimeällä olisi voinut ajaa yli. Joten ei se emo ainakaan kovin järkevältä vaikuttanut. Myöhemmin se kyllä tuli pentujen luokse.
Tässä seuratessani kirjoituksia, monen kissalla kuuluu olevan vallan ihmeellisiä käyttäytymisiä. Kuseskellaan mihin sattuu, huudetaan kurkku suorana, osoitetaan mieltä, rikotaan paikkoja, ei kestä kuljetusta yms.
Kaikesta päätellen meidän kissa on paljon parempi ja viisaampi, kuin monen muun kissa - vaikka onkin otettu 7 viikoisena.
Ajatelkaapa kerrankin asian toista puolta. Kissaemoissa voi olla täysiä heittiöitä, joilta saa vain huonoa esimerkkiä, kuten ihmisissäkin.
Ehkäpä monet huonosti käyttäytyvät kissat ovat liian pitkään saaneet huonoa esimerkkiä emoltaan.
Jos pennut olisi aiemmin luovutettu, olisivat paljon parempitapaisia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ole tyytyväinen, sinulla on ollut onnea.
http://www.pesu.org/luovutus.html
Matkapahoinvoinnilla ei ole mitään tekemistä luovutusiän kanssa, ei myöskään virtsatientulehduksella (joka on yleisin syy siihen, että kissa pissaa muualle kuin hiekkalaatikkoon), virtsakivillä tai millään muullakaan.
Se, että emo ei väistä autoa, ei kerro muusta kuin siitä, että kissat tulisi pitää sisällä, koska ne (vastoin joidenkin väitteitä) eivät todellakaan opi väistämään autoja (paitsi tietysti ehdollistumalla tarpeeksi monen läheltäpiti tilanteen jälkeen, mutta jokainen läheltäpiti tilanne voi olla se osui-tilanne, joten kannattaako riskeerata?). Tänä kesänä olen nähnyt n. 10 kuollutta kissaa teiden varsilla, sekä lähellä kaupunkia, että maaseudulla...
Siskäkissat rikkovat paikkoja, jos niille ei keksitä mitään tekemistä siksi ajaksi, kun ne ovat yksin kotona. Ei kukaan, ei edes kissa halua vain nukkua koko päivää, välillä on oltava jotain tekemistä. Kissa viihtyy sisällä paremmin kuin ulkona, jos omistaja näkee vähän vaivaa. Aggressiivinen käyttäytyminen voi johtua myös sairaudesta, kissa tuntee kipua ja on aggressiivinen sen takia.
Jos emo on "heittiö", niin tokihan kasvattaja pitää huolen pennuista.
Suurin osa kissojen "häiriökäyttäytymisestä" johtuu siis liian aikaisesta luovutuksesta, sairaudesta tai omistajien joko välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä.
Tiesitkö muuten, että rotukissojen kasvattaja tekee rikoksen, jos luovuttaa kissan alle 12-viikoisena? Sääntö on laadittu kissan parasta silmällä pitäen, joten miksi maatiasia pitäisi kohdella yhtään sen huonommin ja luovuttaa liian aikaisin?
Juu, ei sitä luovutusikää turhaan ole keksitty. Kai neljä-viisiviikkoinenkin pentu voi osata käydä hiekkalaatikolla...Eikä se sitä tarkoita että se olisi valmis muuttoon. Ja kasvattajakin kuulostaa tosi vastuuntuntoiselta, kun antaa kissaemon juosta puolen kilometrin päässä. Kuinkas moni kissa yleensä väistää autoja...? Usein käy niinkin, että "kasvattaja" kyllästyy pentuihin siinä 8-viikkoisina, kun ne eivät olekaan enää niin söpöjä pikkuisia.
Hyvä tietysti on, ettei pennun kanssa ole ollut ongelmia. Eipä niitä jokaiselle kissalle tulekaan, mutta tosiasia on kuitenkin se, että pentu tarvitsee emoaan 12 viikkon asti. Moni ´kissaemon omistaja ei vaivaudu hankkimaan kissoista tietoa, vaan uskoo omiin luuloihinsa tai muualta kuultuun "tietoon". Ja kun omistaja huomaa, että pentu alkaa asioida laatikossa sekä syödä kiinteää ruokaa, on hänen oletuksensa, ettei pentu enää siinä vaiheessa emoaan tarvitse. Siinä vaiheessa pentu kuitenkin tarvitsee emoaan ja sisaruksiaan, joiden kautta pentu oppii suhtautumaan oikein ihmisiin ja muihin kissoihin. Luonnossakin emo luopuu pennuistaan pentujen 12-14 viikon iässä. Oma pentuni tuli minulle 13,5 viikon iässä ja siinä vaiheessa emo alkoi sitä hylkiä - ei aijemmin. Aikaisemmat kissat tulivat taas alle luovutusiässä ja ongelmakäyttäytymistä niillä esiintyi. :(
Tuohon ulkoiluasiaan. Monikaan kissa ei osaa autoja varoa. Aremmat kissat saattavat pärjätä jotenkin paremmin, jos pysyvät kaukana autoista ja ihmisistä, mutta esim. tuttuni kissa, joka on rescue-tapaus, pelkäsi aluksi ulkona ihmisiä ja autoja melkoisesti, mutta kesyyntyi 2 vuodessa. Nyt samainen kissa ei osaa enää autoja varoa.
...vanha kissas on nyt? Kissa on pentuna rauhallisempi. Odota vaan kun pääsee "teini-ikään", jolloin et itsekään enää jaksa leikittää isoksi kasvanutta lemmikkiäsi. Silloin sen tarvii tuhlata enegiaansa kaikkeen pahaankin...
Puolivuotias ja aika ison näköinen.
Eiköhän kissat isompana ainoastaan rauhoitu?
Minä olen nähnyt vanhempia kissoja, eivätkä ne syömisen lisäksi tee paljon muuta kuin makaavat ja hyrisevät.
on vielä täysi pentu 6 kk iässä. Vaikka se kooltaan olisi miten iso tahansa, ei se luonne siitä aikuiseksi muutu.
Luovutusiällä ei perusluonteeseen ole juurikaan vaikutusta, eli kissat ovat yksilöitä riippumatta niiden luovutushetkestä. Omakohtainen kokemus lähes 40 vuoden ajalta ja 10 vuoden kokemus kasvattajana jolla on yli kymmenen kissaa kotona, antaa varmasti paremman näkökulman asiaan. Se, että olet nähnyt aikuisia kissoja jotka vain syövät ja nukkuvat, ei tarkoita ettei ne muuta tekisi. Et sinä ole kokoaikaa niiden menoa seuraamassa. Kissa lepää kyllä suuren osan päivästä, mutta kyllä se tekee muutakin.
Kissat eivät oikeastaan koskaan kasva niin aikuisiksi, etteivät ne esim. leiki (sisäkissat), koska leikki on niiden tapa "korvata" saalistuksen menetys. Ne ikäänkuin pitävät yllä taitojaan, jos niitä joskus vaikka tarvittaisiin.
Persialaisia on haukuttu laiskoiksi kissoiksi, jotka ei muuta tee kuin nukkuu (kasvatan perskejä). Tämä ei pidä paikkaansa, niilläkin on leikkihetkensä, jolloin ne juoksevat joko toistensa tai lelujen perässä ja painivat keskenään. Pennut ottavat tästä oppia, eikä ihan pienet edes hallitse leikin kaikkia hienouksia, ennenkuin ne kasvavat suuremmiksi. Itselläni on eri ikäisiä kissoja ja näistä kaikkein villeimpiä leikkijöitä tällä hetkellä ovat 7 kk pentu ja 5 vuotias kastraattiuros.
Vapaana olevat kissat nukkuvat paljon, jotta ne jaksaisivat yöllä saalistaa. Ne keräävät päivällä energiaa siihen tarkoitukseen joka pitää ne hengissä luonnon armoilla. Yöllä niiden aistit ovat herkimmillään ja saalistus kuluttaa paljon voimia.
Liian aikaisin luovutettu pentu ei ole saanut emoltaan, sisaruksiltaan tai mahdollisen lauman muilta jäseniltä sitä opetusta, mitä sen elämää varten olisi pitänyt saada. Ei taitoja metsästää (leikkiä jos on sisäkissa), ei taitoja kohdata muita kissoja ja oppia miten ne tilanteet hoidetaan ilman tappelua. Pelkkä syöminen ja hiekkalaatikon käytön oppiminen on vain murto-osa kissan taidoista. Ihminen ei pysty koskaan korvaamaan toisen kissan opetuksia;)
Omat 4 viikoiset pennut ovat juuri oppineet syömään lautaselta ja käymään laatikolla, mutta hyvin huonosti ne vielä taitavat kommunikaation toisten kissojen kanssa. Ei tulisi pieneen mieleenikään luovuttaa niitä vielä pitkään aikaan, vaikka perustaidot olisi jo opittu.
Puolivuotias on pentu vielä.Vuoden ikäinenkin on mielestäni vielä "teini", vaikka usein näkee sen ikäisillä jo pentuja...
Mutta aina ei käy yhtä hyvin, kun pennun ottaa alaikäisenä. Viranomaistenkin suositus on tuo 12-viikkoa. En näe mitään syytä, miksi sitä ei pitäisi noudattaa, jos pennulla on hyvät oltavat synnyinkodissaan. Kissat voi kuitenkin elää yli 10-vuotiaksi joten en jaksa ymmärtää, miksi ihmiset kiirehtii kissaa ottaessa, eivätkä malta odottaa paria kuukautta.
Meillä ei ainakaan kaikki mmennyt hyvin, kun emon hylkäämä kissani tuli 6-viikon ikäisenä. Olisin todellakin miellummin ottanut 12-viikkoisen kissan, mutta ei ollut vaihtoehtoja, koska pentua ei jaksettu enään syöttää tuttipullolla siellä mistä kissan otin. Ressukalla näkyi kylkiluut ja oli ihan aliravittu....
Kirjoitit:
"en jaksa ymmärtää, miksi ihmiset kiirehtii kissaa ottaessa, eivätkä malta odottaa paria kuukautta".
Haukut nyt väärää puuta, kun syyllistät kissan ottajaa, etkä luovuttajaa.
Kun joku ilmoittaa jossain, että heiltä saa pentuja (ilman tiettyä luovutusikää), niin ne myös menevät ja heti.
Kun itse puolitoista vuotta ja toistakymmentä kissailmoitusta myöhemmin lopulta saimme haluamamme pennun (senkin viimeisen jäljelläolevan), niin ei kyllä tullut mieleenkään alkaa enää natiseen mistään. Ei iästä, eikä muustakaan. Kyllä olimme ja olemme tyytyväisiä.
Eri asia sitten ovat ne häikäilemättömät julmurit, jotka näkevät kissassa vain rahanansaitsemislähteen ja saadakseen itse rahallista hyötyä, tehtailevat pentuja myyntiin. Aivan verrattavissa ihmiskauppaan. Minä en ainakaan osaltani ala sellaisia henkilöitä elättämään ja edistämään moista rikollisuutta ja epäinhimmillisyyttä.
Teidän pentu on kyllä saadessa ollut todella ikävässä kunnossa. Toivottavasti nykyään on pulskempi.
Meillä oli saadessa pullea ja iloinen karvapallo...
Kissan ikä verrattuna ihmiseen on ("the ultrafit older cat" Claire Bessant & Brady Viner kirjasta) :
Kissan ikä Ihmisen ikä
2-3 kk - 9-12 kk
4 kk - 2-3 v
6 kk - 12 v
12 kk - 15 v
14 kk - 18 v
2 v - 24 v
3 v - 28 v
4 v - 32 v
5 v - 36 v
6 v - 40 v
7 v - 44 v
8 v - 48 v
9 v - 52 v
10 v - 56 v
11 v - 60 v
12 v - 64 v
13 v - 68 v
14 v - 72 v
15 v - 76 v
16 v - 80 v
17 v - 83 v
18 v - 89 v
19 v - 92 v
20 v - 95 v
21 v - 98 v
22 v - 101 v
sinun pennullasi lienee sitten ollut onnea saada asiantunteva omistaja itselleen ja sinulla oli onnea että sait ilmeisesti melko vahvahermoisen pennun itsellesi. aian ei näin onnellisesti käy. kysymys ei olekaan pennun fyysisestä selviytymisestä vaan henkisestä. kaikki sen tietää että jopa jo 3-4viikkoinen pentu saadaan jäämään henkiin jos emo esim. kuolee. käsin ruokkimalla onnistuu ihan hyvin. kysymys onkin aivan toisaalla. kun erotat pennun liian aikaisn sisaruksistaan, se jää vakavasti vaille kaikkea sitä opia, minkä leikit ja sisarusparven jäsenyys sille opettaa. aivan liian paljon lukee kirjoituksia näillä palstoilla, kun kissanpentu leikkii liian rajusti, puree ja repii käsiä ja jalkoja lapsilta ja aikuisilta. ja muutenkin käyttäytyy kuin heikkomielinen. se on sitä samaa riehuntaa, jonka se normaalisti pitäisi sisarusten kanssa niiltä oppia saaden milloin puri liian lujaa ja koska pitää lopettaa jne. tälle ihmiset ei anna mitään arvoa. halutaan vaan saada se söpö pieni pentu mahdollisimman pian omaan kotiin hellittäväksi omista itsekkäistä syistä ja pennulta riistetään mahdollisuus oppia monia asioita sisaruksilta. näin kun tehdään, niin käy ihan miten tahansa, joko hyvin niin kuin sinulla tai huonosti niin kuin monista kirjoituksista voi päätellä.