001110010101100001001010101100000011110000010001100011
000111001010100001010011110000111000100001111111100010
101011111110001010101011010111001011010010101111001011
tuolta se näyttäisi oikeusrekisterikeskuksen tietokannassa - minua se ei ainakaan haittaisi.
Enemmän mua haittaa se että minun nimeni on monen muunkin kuin viranomaisten tiedossa, kuten myös puhelinnumeroni, nimeni ja osoitteeni.
Nimäni en tähän viitsi kirjoittaa puhelinnumerosta asuinpaikasta tai kasvokuvastani puhumattakaan. Vaikka ne on kaikkien saatavilla en koe että oikeuksiani olisi loukattu - jkoten lopettakaa paskan puhuminen siitä, että sormenjälki tai DNA rekisteri oikeasti loukkaisi kenenkään muun kuin populisti valehtelijoiden ja rikollisten elämää.
Miettikää oikeesti! Kasvotonta nollaa ja ykköstä viranomaisten käytössä vakavien rikosten selvittämisen vuoksi. 99,99%:ää Suomen kansalaisista se ei tule koskaan käytännössä koskemaan. Suurempi riski on se, että naapurisi tietää missä asut ja mitä koulua lapsesi käyvät.
000111001010100001010011110000111000100001111111100010
101011111110001010101011010111001011010010101111001011
tuolta se näyttäisi oikeusrekisterikeskuksen tietokannassa - minua se ei ainakaan haittaisi.
Enemmän mua haittaa se että minun nimeni on monen muunkin kuin viranomaisten tiedossa, kuten myös puhelinnumeroni, nimeni ja osoitteeni.
Nimäni en tähän viitsi kirjoittaa puhelinnumerosta asuinpaikasta tai kasvokuvastani puhumattakaan. Vaikka ne on kaikkien saatavilla en koe että oikeuksiani olisi loukattu - jkoten lopettakaa paskan puhuminen siitä, että sormenjälki tai DNA rekisteri oikeasti loukkaisi kenenkään muun kuin populisti valehtelijoiden ja rikollisten elämää.
Miettikää oikeesti! Kasvotonta nollaa ja ykköstä viranomaisten käytössä vakavien rikosten selvittämisen vuoksi. 99,99%:ää Suomen kansalaisista se ei tule koskaan käytännössä koskemaan. Suurempi riski on se, että naapurisi tietää missä asut ja mitä koulua lapsesi käyvät.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin, poliisin rekisterit haittaavat vain rikollisia ja rikoksia suunnittelevia.
On kyseessä yksityisyys!
Se on ollut jokaiselle Suomalaisellekin perusoikeus itsenäisyydestä lähtien.
Mutta nyt poliisi haluaa tehdä tehdä kaikista Suomalaisista rikollisia (nyt vain sormenjäljet, seuraavaksi DNA ja sitten kamera joka kotiin)
Dna ja myös sormenjäljet voidaan kopioida.
Eli rikollisjärjestö voi varastaa sinun Dna, esim. lahjomalla poliisin tai sitten ”vahingossa” sinuun törmätään kadulla jolloin saadaan sinusta verta tai hius…ja kas kummaa oletkin murhaaja!
Lisäksi poliisihan itse myös kertoi että näitä sormenjälki tietoja vaihdettaisiin kaikkien maiden, aluksi Viron poliisin kanssa…mutta kaikki tietää miten käy… kun pirulle antaa pikkusormen.
Varsinkin jos kyseessä Dna:n, jolla periaatteessa voidaan ihminen kloonata, kuka haluaa sen tiedon, jonkin niin epäluotettavan viranomaisen tietoon, kuin Suomalainen poliisi on?
Sillä Suomen poliisi on ottanut mallia entisestä Neuvostoliitosta ja DDR:stä sekä Pohjois-Koreasta. Suomesta ollaan hyvää vauhtia tekemässä poliisivaltiota, se on varmaan hyvä juttu?
Neuroleptien eli psykoosilääkkeiden käyttö on Suomessa yllättävän yleistä: skitsofreenikkoja on maassa n. 50 000, mutta näitä vahvoja keskushermostolääkkeitä syö reilu 140 000 suomalaista.
Eniten niitä syötetään vanhuksille, erityisesti dementoituneille, vahvana rauhoitteena erilaisten sekavuus- ja häiriötilojen hoitoon, ilman psykiatrista diagnoosia. Suomen toiseksi myydyin lääke vuonna 2003 oli psykoosilääke Zyprexa. Ei siis ihme, että neurolepteistä yhteiskunnalle aiheutuneet lääkekulut lähes 2,5-kertaistuivat viime vuosikymmenellä.
Psykoosilääkkeet otettiin käytötön 50-luvulla mielisairaanhoidossa. Niiden vaikutus sairaaloiden arkipäivään oli suuri: potilaat rauhoittuivat, meno osastoilla tuli hallitummaksi ja moni pärjäsi harhojensa kanssa sen jälkeen sairaalan ulkopuolella. Tältä ajalta on peräisin neuroleptien lähes automaattinen käyttö psykoosien hoidossa, vaikka kaikki eivät niitä silloinkaan välttämättä tarvitsisi.
On huomattu, että 20-30% skitsofreniapotilaista ei hyödy psykoosilääkkeistä. Nämä potilaat kärsivät usein ns. negatiivisista oireista eli he ovat vetäytyviä, eivät niinkään ulospäin suuntautuneen harhaisia. Heille psykoosilääkkeistä on helposti vai haittaa. Arkipäivän huomio mielisairaaloista on, että osa potilaista hyötyy lääkkeistä, osalle ei ole juurikaan hyötyä ja osalle niistä on vain haittaa.
Suomessa on tehty Stakesin johdolla neljässä psykiatrisessa sairaalassa tutkimus ”Akuutin psykoosien integroitu hoito”. Siinä huomattiin, että jopa 40 prosenttia uusista psykoositapauksista toipuu ilman neuroleptejä. Suomesta löytyy ainakin yksi sairaala, Tornion Keroputaa, jossa niiden käyttöä varotaan alussa. Kyseessähän on vahva lääke, joka latistaa tunteita ja voi aiheuttaa neurologisia haittoja Siellä on myös huomattu, että nopea psykoosilääkitys johtaa helposti siihen, että potilas jää lääkkeen ja hoitosysteemin varaan eikä hae omia voimavarojaan elämänmuutosten tekemiseksi.
Samaan aikaan, kun psykiatrian piirissä neuroleptit jakavat mielipiteitä ja esimerkiksi Yhdysvalloissa on voimakasta kritiikkiä niiden käyttöä kohtaan, on meille ryhdytty käyttämään näitä vahvoja keskushermostolääkkeitä lähes rutiininomaisesti vanhusten hoidossa!
LIIKESÄÄTELY VOI MENNÄ SEKAISIN:
Neurolepti salpaa ihmisen dopamiini -välittäjäaineen reseptoreita. Antipsykoottinen vaikutus saavutetaan vähimmän salpauksen seurauksena ja suhteellisen pienillä lääkemäärillä. Mutta valitettavasti tätä vaikutusta joudutaan usein odottamaan viikkoja. Neuroleptejä käytettiin varsinkin ennen ja yleensä nykyäänkin antipsykoottista tasoa suuremmilla annoksilla, koska niillä haetaan myös rauhoittamisvaikutusta, varsinkin aggressiivisten potilaiden hoidossa ja erityisesti hoidon alussa huomattavan suurina annoksina.
Monien kriitikoiden mielestä tätä rauhoittamista voitaisiin hoitaa rauhoittavilla eli bentsodiatsepiineillä. Käytännön hoitotilanteessa voi esim. riippuvuuden pelko ajaa neuroleptien käyttöön tässäkin asiassa: ”bentsot” synnyttävät nopeasti riippuvuuden varsinkin päihdeongelmaisilla potilailla, joita on nykyisin lisääntyvässä määrin. Joka tapauksessa: neuroleptejä ei ole pakko käyttää heti alussa psykoottisten potilaidenkaan hoidossa, vaan hoito voitaisiin aloittaa esim. rauhoittavilla lääkkeillä. Hoitoperinne vaikuttaa selvästi: itäisessä Suomessa käytetään neuroleptejä reilummalla kädellä kuin muualla Suomessa. Siellä myös pakkokeinojen käyttö potilaan rauhoittamisessa on yleisintä.
Dopamiini -reseptoreiden salpaamisesta johtuvat myös neuroleptien vakavimmat sivuvaikutukset. Koska dopamiini on tärkein ihmisen liiketoimintojen välittäjäaine yhdessä asetyylikoliinin kanssa, voi liike- ja lihastoimintojen säätely mennä varsinkin suurista neuroleptiannoksista sekaisin.
Tällaisessa ekstrapyramidaalijärjestelmän häiriössä ihminen saa samoja oireita kuin parkinsonin -taudissa, jossa dopamiini on käynyt aivoissa vähiin tyvitumakkeiden rappeutumisen vuoksi. Tavallisia ilmiöitä ovat jäykkyys, myötäliikkeettömyys, vapina, huimaus. Esimerkiksi ns. levottomat jalat on tyyppioire niin parkinson -potilailla kuin psykiatrisille potilailla.
Pahimmillaan nämä neurologiset oireet johtavat ns. tardiiviin dyskinesiaan eli viivästyneeseen pakkoliikeoireyhtymään, joka oli tuttu näky entisaikojen mielisairaaloissa: potilailla oli pakonomaista suun mukellusta, silmien räpyttelyä, jalkojen liikuttelua ja vapinaa. Tardiivi dyskinesia saattaa jäädä pysyväksi, vaikka lääkitys on lopetettu!
Tää oli hyvä :) Skitsofrenia on yllättävän yleistä. Valtio vainoaa meitä kansalaisia, apua! Ja jotkut oikeasti uskoo siihen! Hankkikaa elämä.