Sori jos väärä palsta, täältä kuitankin ajattelisin löytyvän "kanssasisaria"...Menen ensi viikolla leikkaukseen, strilisaatio, eikä minua ole koskaan nukutettu, jännittää ihan sairaasti!!
Mitä jos joku menee pieleen enkä enää herää... tai muita komplikaatioita?
Onko kokemuksia nukutuksesta? Mielelläni otan vastaa, mieluiten kannustavia viestejä =)
Mitä jos joku menee pieleen enkä enää herää... tai muita komplikaatioita?
Onko kokemuksia nukutuksesta? Mielelläni otan vastaa, mieluiten kannustavia viestejä =)
Vastaukset 5
Vanhimmat
mä voin kertoa sulle omat kokemukseni nukutuksista.
ihan ensin sanoin, että pelot oli täysin samat kuin sulla, pelkäsin lähinnä etten herää nukutuksesta. ja vielä kun hoitoalalla olen, niin voisin sanoa että tieto lisää tuskaa...
no, pakko oli oikeastaan mennä, niin yritin rohkaista itseäni. en edes vielä sairaalassa osastolla pelännyt, vaan tärinä alkoi vasta leikkausosastolla, kun osaston hoitajat antoivat raporttia leikkaussalihoitajille...eli mun pelko näkyi fyysisesti. olin kyllä saanut jopa 2tbl diapamia, mutta silti pelotti. muhun diapam lähinnä vaikuttaa siten että mua rupee pyörryttämään.
lisäksi pelkäsin komplikaatioita myös sen takia että olen ylipainoinen ja mulla on astma, molemmat tietysti lisäävät omalta osaltaan riskejä.
no, leikkaussalissa sain vielä lisää diapamia suoraa suoneen. ei siinä sitten mitään, juttelin anestesialääkärin kanssa kun se laittoi tippaa...jopa katsoin kun se sen laittoi! (okei, no mua kiinnostaa nää jutut muutenkin)...
sitten laitettiin maski naaman lähelle ja sanottiin että hengitä siitä. happeahan sieltä tuli, sillä varsinainen nukutusaine meni suoneen. happimaski vaihtuu siihen ns. nukutuskaasuun vasta nukahtamisen jälkeen.
no, tunsin että nukahdin ihan saman tien...ja seuraava muistikuva oli sitten heräämöstä, kun yritin epätoivoisesti avata silmiä, ja katsoa vastapäisellä seinällä olevaa kelloa, että paljonko se oikein on...no, eihän siitä mitään tullut, kun väsytti niin pirusti. sitten muistan kun viereisessä sängyssä vähän matkan päässä oli joku pikkusen aggressiivinen nainen...ja se huusi.
sitten tuli hoitajat kysymään vointia ja lääkärikin siinä taisi pyörähtää, harmittaa vaan että en jaksanut aukaista silmiä sen vertaa että olisin yhtäkään heistä nähnyt. lääkäreille ja hoitajille sanoin vaan kiitos.
sitten osastolla mulla rupes jonkin ajan päästä silmät jo aukeamaan, ei kylläkään heti, mutta jonkin ajan päästä.
tosi iloinen olen että en ollut nukutuksen jälkeen pahoinvoiva. sitäkin voi sattua, mutta ei todellakaan ole mitenkään erikoista jos sellaista tapahtuu. ja jos tapahtuu, niin mahdollisessa seuraavassa nukutuksessa laitetaan jo valmiiksi pahoinvointilääkettä suoneen.
että tällanen kokemus mulla. tosin olin unessa kovin lyhyen aikaa, kun oli ihan pikku toimenpide, gynen puolen tosin sekin. mutta ei taida sullakaan mikään pitkä nukutus olla edessä.
eli luottavaisin mielin vaan sinne toimenpiteeseen!
oikein paljon tsemppiä!
ja kysyä saa lisää jos haluat, en varmaan edes muistanut kaikkea kirjoittaa.
ihan kamalasti, olin ihan paniikissa. Jouduin menemään osastolle jo edellisenä päivänä, nukutuslääkäri kävi katsomassa ja sanoinkin että pelkään ihan kamalasti, koskaan ei aikaisemmin nukutettu. Oli tosi mukava lääkäri ja sanoi että on ihan realistista että pelkää ja jännittää ja lupasi antaa hyvät unet. Aamulla sit kun vietiin leikkaussaliin olin edelleen ihan paniikissa vaikka olin saanut esilääkkeen, siellä oli hyvin empaattinen nukutuslääkäri ja 2 hoitajaa vastassa, lääkäri laittoi samantien tipan käteen ja ensimmäiset "tropit", siihen sammahdin ja seuraava muistikuva on kun samainen lääkäri sanoi että huomenta, ohi on ja hyvin nukuit. Mulla oli aika pitkä nukutus kun leikkaus kesti kuulema puolitoista tuntia. Heräämössä olin sen jälkeen 3 tuntia, sieltäkään en paljon muista kun kipulääkettä tuli koko ajan, nukutuslääkäri siinä kävi muutaman kerran ja hoitajat piti kyllä tosi hyvää huolta, pahoin vointia ei ollut nukutuksen jälkeen ollenkaan kun olin saanut nukutuksen aikana estolääkettä. Viikko sitten tää kaikki tapahtui, maanantaina pääsin kotiin ja nyt olen jo tosi hyvässä kunnossa, 10 sentin haava vatsassa hyvin parantunut, sängystä ylös noustessa välillä vähän nipistää, muuten ei enää kipeä, kävelykin sujuu jo samalla vauhdilla kun ennen leikkausta, sairaslomaa heinäkuun loppuun. Tsemppiä sulle, hyvin se menee:)
mulle on tehty 2 gyne toimenpidettä nukutuksessa ja pelkäsin kanssa just samanlailla ennen leikkausta/toimenpidettä että mitä jos en herääkään ym.
mutta kun täyttelet sairaalassa lappuja niin siinä on sellainen kohta missä kysytään askarruttaako esim. nukutuksessa mikään niin voit laittaa pelon siihen ja muutenkin sanoa että haöuat jutella anestesialääkärin kanssa ennen toimenpidettä.
eka kerralla minäkin sain vähän diapamia esilääkkeeksi mutta toisella kerralla en tarvinnutkaan enää.
siitä on jopa muodostunut minulle rauhallinen ja luonnollinen kokemus kun saa nukutuslääkkeen ja aletaan laskemaan kymmenestä alaspäin numeroita,olen nukahtanut jo siinä seiskan maisemissa. ja seuraava muistikuva heräämöstä jossa VÄSYTTÄÄ kamalasti( ainakin minua) ja tekis mieli herätä ja avata silmät kun hoitajat yrittää herätellä mutta kun väsyttää niin..
mulla on tosi positiiviset kokemukset siis ja kehoitan sua olemaan rauhallinen ja juttelemaan tosiaan siellä sairaalassa pelosta ja sitten vaan luottavaisin mielin toimenpiteeseen. ja ihan varmasti heräät siitä nukutuksesta! :) tsemppiä.
Oli paljon apua, en ole yksin ;)
Sisimmässä on olo että kaikki sujuu ok, mutta aina pelko hiipii jostakin... Tytär oli leikkauksessa ennemmin ja nukutettiin myös, leikkaus kesti 2,5 tuntia! Onneksi sen verran pieni tyttö ettei itse osannut pahemmin pelätä paitsi sen mainitsi" mitä jos herään kesken leikkauksen!!!" No eipä siinä äidin auttanu kuin kannustaa ja sanoa että nukutuslääkäri osaa varmasti hommansa ja nukut koko toimenpiteen ajan ja niinhän siinä kävi!=) Täytyy hokea itselle samaa ;)
Kiitos vielä kerran kaikille!
elossa ollaan ;)
Turhaan jännitin ja murehdin nukutusta, eniten otti järkeen kun eivät meinanneet löytää suonta johon aineet laitettaisiin... :( nyt sitten paikat mustelmilla kun aikansa yrittivät, sitten kipulääkkeet ja nukutusaine, seuraava havainto heräämössä :)
Nyt olo suht hyvä, vähä paikat arkoina ja väsyttää mutta kyllä tämä tästä!