Moi vaan!
Valmistuin kaksi vuotta sitten FM:ksi, ruotsi pääaineena ja saksa laajana sivuaineena. Olen ollut yhden vuoden päätoimisena, eli pääsin heti töihin kun valmistuin...viime vuoden oli ikävä kyllä vain sivutoimisia pestejä opettajana.
Näyttää siltä, että mulla kävi uskomattoman hyvä mäihä, kun sain eka vuoden jälkeen päätoimisen työn, nyt ei tällä ruotsi-saksa yhdistelmällä tunnu oikeen löytyvän mitään, paitsi nyt lyhyitä sijaisuuksia. Pitääkö mun nyt tosissaan kuuden vuoden opiskelujen jälkeen vielä opiskella se englantikin, että olis jotain mahkuja työelämässä? Tietääkö kukaan kauanko valmiilta filosofian maisterilta veisi suorittaa perus- ja aineopinnot enkusta? Vai kannattasko samalla suorittaa syventävätkin? Erityisopettajaksikin pätevöityminen vois olla yks vaihtoehto.
Tuntuu, että monet omat kielten opettajani opetti juuri ruotsia ja saksaa. Kai niitä ennen oli enemmän sit...Kai toi englanti nykyään on lingua franca. Millon muuten ne suuret ikäluokat vihdoin eläköityy, että me nuoremmat saadaan töitä? Lisäkouluttautuminen taitaa olla edessä, tai sit ihan totaalinen maiseman vaihto...
Valmistuin kaksi vuotta sitten FM:ksi, ruotsi pääaineena ja saksa laajana sivuaineena. Olen ollut yhden vuoden päätoimisena, eli pääsin heti töihin kun valmistuin...viime vuoden oli ikävä kyllä vain sivutoimisia pestejä opettajana.
Näyttää siltä, että mulla kävi uskomattoman hyvä mäihä, kun sain eka vuoden jälkeen päätoimisen työn, nyt ei tällä ruotsi-saksa yhdistelmällä tunnu oikeen löytyvän mitään, paitsi nyt lyhyitä sijaisuuksia. Pitääkö mun nyt tosissaan kuuden vuoden opiskelujen jälkeen vielä opiskella se englantikin, että olis jotain mahkuja työelämässä? Tietääkö kukaan kauanko valmiilta filosofian maisterilta veisi suorittaa perus- ja aineopinnot enkusta? Vai kannattasko samalla suorittaa syventävätkin? Erityisopettajaksikin pätevöityminen vois olla yks vaihtoehto.
Tuntuu, että monet omat kielten opettajani opetti juuri ruotsia ja saksaa. Kai niitä ennen oli enemmän sit...Kai toi englanti nykyään on lingua franca. Millon muuten ne suuret ikäluokat vihdoin eläköityy, että me nuoremmat saadaan töitä? Lisäkouluttautuminen taitaa olla edessä, tai sit ihan totaalinen maiseman vaihto...
Vastaukset 2
Vanhimmat
parhaalta mahdollisuudelta. Erityisesti lyhyenä oppimääränä opiskeltavat kielet ovat menettäneet suosiota, lukiossa myös ruotsi. Ruotsi ei ole pakollinen kirjoitettava aine YO-kirjoituksissa, siksi monet suorittavat vain pakolliset kurssit, ei syventäviä. Englantia luetaan laajalla rintamalla, lähes jokainen suomalainen nuori lukee sitä jossain vaiheessa.
Asemasi työmarkkinoilla kohentuu, jos opetettavana aineena on myös englanti. Kuitenkin varoituksen sana on paikallaan. Avoimiin virkoihin voi olla runsaasti hakijoita, ja virkaan valitaan (ainakin kunnan puolella)usein se, jolla on ennestään suhteita kouluun (rehtoriin)- tämä on totaalisen väärin!Esimerkiksi viime keväänä oli satakunta hakijaa yhteen lukioon englanninopettjan pestiin. Kaikkia kielenopettajia koulutetaan nykyisen mielestäni aivan liikaa.
Itse englannin opinnot sujuvat, jos on läpäissyt pääsykokeenkin. Akateemisen loppututkinnon suorittaneen on tosin helpompaa päästä sisään. Kielenopiskelu on kuitenkin aina melko aikaa vievää.
Kyllä kovallakin työllä pari vuotta menee enkun 35op. opintojen parissa.( eikä todennäköisesti edes riitä)Sen lisäksi melkein kaikki opinnot istuttava pylly penkissä. Helppoa ei ole enkun opintoihin sisälle pääsy myöskään- erkka voisi olla yksinkertaisempi vaihtoehto.