(sama kuin jatkonovelleissa)
Mannerheimintietä alas pienessä hameessa. Rakastanhan minä sinua, vaikka et sitä tiedä. Tai tiedät, mutta olet tottunut siihen. Ja et silti tiedä. Kukaan ei osaisi rakastaa sinua niin kuin minä.
Sitä minä sinussa rakastan, että teet kaiken niin huolettomasti, kuin ei olisi vetoketjuja jotka pitää avata, ovia jotka pitää sulkea jälkeensä - tai muuten kolina täyttää koko osaston -, etelän hedelmiä - banaaneja ja carambolia - jotka pitää kuoria ennen syömistä. Sitä pohjatonta, hävytöntä itsevarmuutta, millä pöyhit tukkaasi ranskantunnilla, tyhjennät kahviautomaattia joka välitunnilla, kannat sisään jäätelöpuikkoja.
Eikä sinusta ikinä tiedä. Aamulla kukaan ei ole niin väsynyt kuin sinä, tai on, mutta vaivautuu edes peittämään sen. Kukaan muu ei pitäisi oranssia vyötä uumallaan.
Miksiköhän me emme sovi yhteen?
Kai sinua olisi kannattanut suudella. Olisiko sinutkin voinut yllättää?
Heti huomenna saat näyttää minulle - minä lupaan - kuinka pidetään hauskaa. Miksi on niin paljon sanoja ja juuria joihin voi kompastua?
Tiedätkö, rakas, - sillä kai sinä olet minulle rakas, vaikka taidat olla sitä muillekin - totta puhuakseni tahtoisin nuolla vaniljajäätelöä iholtasi.
Minun olisi totisesti pitänyt suudella sinua.
----------------------
Kompentoida saa, ja jatkaa. Mielellään. Jos tuntee siihen tarvetta. Peilata itseään. Ja sitä toista.
Mannerheimintietä alas pienessä hameessa. Rakastanhan minä sinua, vaikka et sitä tiedä. Tai tiedät, mutta olet tottunut siihen. Ja et silti tiedä. Kukaan ei osaisi rakastaa sinua niin kuin minä.
Sitä minä sinussa rakastan, että teet kaiken niin huolettomasti, kuin ei olisi vetoketjuja jotka pitää avata, ovia jotka pitää sulkea jälkeensä - tai muuten kolina täyttää koko osaston -, etelän hedelmiä - banaaneja ja carambolia - jotka pitää kuoria ennen syömistä. Sitä pohjatonta, hävytöntä itsevarmuutta, millä pöyhit tukkaasi ranskantunnilla, tyhjennät kahviautomaattia joka välitunnilla, kannat sisään jäätelöpuikkoja.
Eikä sinusta ikinä tiedä. Aamulla kukaan ei ole niin väsynyt kuin sinä, tai on, mutta vaivautuu edes peittämään sen. Kukaan muu ei pitäisi oranssia vyötä uumallaan.
Miksiköhän me emme sovi yhteen?
Kai sinua olisi kannattanut suudella. Olisiko sinutkin voinut yllättää?
Heti huomenna saat näyttää minulle - minä lupaan - kuinka pidetään hauskaa. Miksi on niin paljon sanoja ja juuria joihin voi kompastua?
Tiedätkö, rakas, - sillä kai sinä olet minulle rakas, vaikka taidat olla sitä muillekin - totta puhuakseni tahtoisin nuolla vaniljajäätelöä iholtasi.
Minun olisi totisesti pitänyt suudella sinua.
----------------------
Kompentoida saa, ja jatkaa. Mielellään. Jos tuntee siihen tarvetta. Peilata itseään. Ja sitä toista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Teksti oli periaatteessa hyvää, mutta en pystynyt siihen näin yhtäkkiä sopeutumaan, kun itse olen miespuolinen ja tekstissä kuvaillaan ihannepoikaa. Varsinkin tuo jäätelönnuolenta tökki vastaan. Ehkä toimii naislukijoilla.