Kokemuksia irlanninterriereistä ?

Mulla on isrkinarttu ja sanoisin sen olevan ihana, mutta loppujen lopuksi aika vaativa aloittelijan roduksi. Ainakin tulevan perheen tarvitsisi varautua sen itsenäiseen ja varsin tarmokkaaseen luonteeseen. Irski ei varsinaisesti mielestäni ole millänmuotoa miellyttämisen haluinen vaan aktiivinen,loppumattoman utelias ja lapsillekin ystävällinen (oikein kohdeltuna tietenkin, sen voi myös pilata yrittämällä sitä väärin alistaa!) Sanoisin että ei ehkä varsinainen kotikoira. Itse asun rivitalossa ja ulkoiluympäristö on mitä mainioin. Uskon kyllä että kerrostalossakin rotu pärjäisi jos vain joku jaksaa sen kanssa riittävästi harrastaa, ulkoilla ja touhuta. Irskillä on paljon energiaa! Irski on ennenkaikkea sosiaalinen rotu jonka terrierimäisyys näkyy sen sitkeydessä. Harrastekoiraksi Irski sopii mainiosti...tosin siinäkin täytyy muistaa että usein Irski tuntuu haluavan itse ajatella ensin. Mitään tottelevaisuuden perikuvaa en ainakaan minä ole saanut. Napakka saa olla Irskin kanssa mutta aina reilusti eikä koskaan suoraan alistaa...sen Irski muistaa. Terrieriä et yleensäkään oikeastaan voi kasvattaessa pakottaa, vaan sen kanssa on opittava mielestäni luovimaan positiivisin konstein ja silti napakasti. Ja tietenkin jos rotua harkitset niin uskoisin nartusta olevan helpompi aloittaa... ja vielä tietysti yksilöissäkin on eroavaisuuksia. Omastani en koskaan luopuisi ja toisestakin olemme välillä haaveilleet, mutta toistaiseksi puolisoni ei halua lenkkeillä kun yhden kanssa. Irskissä on varmaan paljon positiivisia puolia mitä en tässä muistanut sanoa..esim turkin vaivaton hoito olisi yksi.., mutta lue vaikka rotuyhdistyksen sivuita enemmän. Hyvää syksyä sinulle...