VAIN Suomessa on OECD-maista ylivoimaisesti eniten sidottu asuntolainoja lyhyisiin markkikorkoihin. 12kk:n euribor on noussut 250% !!! viimeisen parin-kolmen vuoden aikana. Tästä syystä onkin aihetta kysyä, onko Suomessa jopa OECD-maiden pahin asuntokupla? Ohessa muutama näkemys.
Rohkea näkemykseni onkin, että tällä kertaa Suomessa ei romahda eniten ns. pienten asuntolainojen alueet (Vantaa jne.), vaan alueet, joissa on käytetty eniten velkavipua. Miksi näin?:
1) Kalliimmilla alueilla eikä suurimpia asuntoja osteta oikeastaan koskaan ensi asunnoksi. Uskaltaako joku ottaa riskin kahden asunnon loukusta?Niin, voi olla että kallista asuntoa korkojen jatkaessa nousuaa ei saa myytyä vaikka haluaisi.
2) Suomessa on OECD-maiden korkeimpia marginaaliveroja. Mikäli lainaa on esim. 300 000 euroa, sen maksaminen verokortin läpi tulevalla tulolla on paremmillakin tuloilla vaikeaa (huomio vielä korkotason nousu).
3) Suomeen tuli hyvin valmennettu kiinteistövälittäjien joukko 2000-luvulla (kiitos hyvin valmentajien jne) jotka saivat asuntojen hintajouston olemattomaksi. Tilanne on muuttumassa aivan päinvastaiseksi, tästä eteenpäin ostaja on asuntomarkkinoilla kingi. Ostajat ovat valistuneet, enää myyjän "läpät" kuten
a) "tämä hintataso vastaa alueen toteutunutta hintatasoa", ostaja vastaa siihen "niin eli siitä se kuplahinta 50%:ia pois, maksan siis puoletta"
b) "tästä ollaan kyllä tarjousta tekemässä jo ja tämä menee varmaksi kaupaksi" ostaja vastaa "ahaa, no jos ei mene ostan tämä sitten puoleen hintaan pyyntöhintaan nähden"
c) "asuntohan ostetaan Suomessa tarpeeseen" johon ostaja "no jos kukaan asunnoton ei osta tätä asuntoa, ostan tämän 40%:lla pyyntihinnastasi"
d) ostajat eivät enää ala myyntikeskusteluun välittäjien kanssa eivätkä mene asuntonäyttöihin koska eivät halua että heitä yritetään käyttää kaupan kirittäjänä
4) asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet jo kaksi neljännestä. Jotkut puhuivat Taloussanomien sivuilla jopa "asuntovelallisen helvetistä"; nousevista korkokuluista ja laskevista asuntojen reaalihinnoista (jota on ollut siis kaksi neljännestä JO).
5) suomalaiset ovat velkaantuneet ennätystahtia. Velka on jakaantunut epätasaisesti, tietääkseni 80%:ia velasta on 20%:lla kotitalouksista. Myyntipaniikkia voi siis tulla?
6) historiallinen tuotto. Moni asuntosijoittamista perusteleva puhuu historiallisesta tuotosta. Historiallisen tuoton perusteella ei tule tehdä yhtään tulevaisuuden sijoituspäätöstä. En minäkään ala suosittelemaan historiallisen tuoton perusteella sijoittamista kehittyville markkinoille (sen verran kommenttina että moni niistä markkinoista näyttää P/E-luvulla houkuttelevalta). Sijoituksissa vain tulevalla on merkitystä
7) osakeyhtiöllä on useimmiten maksaa osinko huonompinakin aikoina, koska niissä voidaan esim. YT-neuvotella. Asunnoissa ei sellaistakaan joustoa ole.
8) Kiinteistö on epälikvidi. Huonossa markkinatilanteessa sellainen voi olla lähes mahdotonta myydä.
Rohkea näkemykseni onkin, että tällä kertaa Suomessa ei romahda eniten ns. pienten asuntolainojen alueet (Vantaa jne.), vaan alueet, joissa on käytetty eniten velkavipua. Miksi näin?:
1) Kalliimmilla alueilla eikä suurimpia asuntoja osteta oikeastaan koskaan ensi asunnoksi. Uskaltaako joku ottaa riskin kahden asunnon loukusta?Niin, voi olla että kallista asuntoa korkojen jatkaessa nousuaa ei saa myytyä vaikka haluaisi.
2) Suomessa on OECD-maiden korkeimpia marginaaliveroja. Mikäli lainaa on esim. 300 000 euroa, sen maksaminen verokortin läpi tulevalla tulolla on paremmillakin tuloilla vaikeaa (huomio vielä korkotason nousu).
3) Suomeen tuli hyvin valmennettu kiinteistövälittäjien joukko 2000-luvulla (kiitos hyvin valmentajien jne) jotka saivat asuntojen hintajouston olemattomaksi. Tilanne on muuttumassa aivan päinvastaiseksi, tästä eteenpäin ostaja on asuntomarkkinoilla kingi. Ostajat ovat valistuneet, enää myyjän "läpät" kuten
a) "tämä hintataso vastaa alueen toteutunutta hintatasoa", ostaja vastaa siihen "niin eli siitä se kuplahinta 50%:ia pois, maksan siis puoletta"
b) "tästä ollaan kyllä tarjousta tekemässä jo ja tämä menee varmaksi kaupaksi" ostaja vastaa "ahaa, no jos ei mene ostan tämä sitten puoleen hintaan pyyntöhintaan nähden"
c) "asuntohan ostetaan Suomessa tarpeeseen" johon ostaja "no jos kukaan asunnoton ei osta tätä asuntoa, ostan tämän 40%:lla pyyntihinnastasi"
d) ostajat eivät enää ala myyntikeskusteluun välittäjien kanssa eivätkä mene asuntonäyttöihin koska eivät halua että heitä yritetään käyttää kaupan kirittäjänä
4) asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet jo kaksi neljännestä. Jotkut puhuivat Taloussanomien sivuilla jopa "asuntovelallisen helvetistä"; nousevista korkokuluista ja laskevista asuntojen reaalihinnoista (jota on ollut siis kaksi neljännestä JO).
5) suomalaiset ovat velkaantuneet ennätystahtia. Velka on jakaantunut epätasaisesti, tietääkseni 80%:ia velasta on 20%:lla kotitalouksista. Myyntipaniikkia voi siis tulla?
6) historiallinen tuotto. Moni asuntosijoittamista perusteleva puhuu historiallisesta tuotosta. Historiallisen tuoton perusteella ei tule tehdä yhtään tulevaisuuden sijoituspäätöstä. En minäkään ala suosittelemaan historiallisen tuoton perusteella sijoittamista kehittyville markkinoille (sen verran kommenttina että moni niistä markkinoista näyttää P/E-luvulla houkuttelevalta). Sijoituksissa vain tulevalla on merkitystä
7) osakeyhtiöllä on useimmiten maksaa osinko huonompinakin aikoina, koska niissä voidaan esim. YT-neuvotella. Asunnoissa ei sellaistakaan joustoa ole.
8) Kiinteistö on epälikvidi. Huonossa markkinatilanteessa sellainen voi olla lähes mahdotonta myydä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
päällä jo. Kusettajat vain sitä vielä salailevat.
Avaa vaikka tämän päiväinen kusettajien lipunkantajan lehdykkä, niin sielä asia varmistuu.
täältä näet, että 57 000 on päällä koko ajan, vaikka kusettajavälittäjien pitäisi olla kesälomalla.
kirjoittaa piiitkää jaskaa.
Mielestäni asuntovelallisista eniten lirissä ovat:
- Ne 20% kansasta joilla on 80% veloista.
- pk-seudun kehyskunnissa asuvat ylivelkaantuneet (ne pakolliset liikkumiskustannukset, 2 auton pakko)
- asuntovelkaiset joilla on liikaa kulutusluottoja suhteessa tuloihin.
- työpaikkansa menettävät tai sairastuvat
- konkkaan ajautuvat yrittäjät
- toisten isoja lainoja taanneet
Eiköhän 80-90% kansasta pärjäile ihan ok vyön kiristyksellä.. mutta velkauhreja tulee silti kymmeniä, jopa satoja tuhansia perheitä jos finanssikriisi leviää lamaksi kuten nyt näyttäisi tapahtuvan.
Yhdysvalloissakin talouskaaos alkoi holtittomasta asuntoluotottamisesta. Ja kaaos vaan syvenee joka päivä. Tänne piskuruiseen Suomeenkin laman tuulet ovat jo jonkin aikaa puhaltaneet. Selkeä käänne tapahtui keväällä ja nyt ei muusta kuin lamasta puhutakaan.
Viime lamasta ei opittu yhtään mitään. Niin silloin, kun nytkin asuto oli saatava hinnalla millä hyvänsä. Omaa säästettyä pääomaaa ei monillakaan ollut, mutta hinku omaan sitäkin suurempi. "Kaikki heti mulle nyt."
Suomi tulee ajautumaan historiansa pahimpaan taloudelliseen pyöritykseen aivan pian. Moni asuntovelkainen on silloin suurissa vaikeuksissa. Ne joiden työpaikka säilyy voivat kenties jotenkin säilyttää nykyisen elämäntyylinsä, mutta muut joutuvat kiristelemään vyötä. Moni menettää aivan kaiken. Työpaikkoja häviää kuin tuhka tuuleen. Leipäjonot yleistyvät. Moni suurikin yhtiö tulee romahtamaan ja häviämään niinkuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Luottolama synnyttää pankkikriisin. Lamaa syventää vakavat luonnonmullistukset joita sattuu yhä kiivaammassa aikataulussa. Pankit ovat sidoksissa vakuutusyhtiöihin ja vakuutusyhtiöiden taseet menevät hyvin pian kuralle yhteisvastuullisten takausten sekä maailmanlaajuisten takausvastuiden takia. Kaikki ovat sidoksissa toisiinsa ja korttitalo romahtaa hetkenä minä hyvänsä. Paluuta samaan vanhaa systeemiin ei enää valitettavasti ole. Aina on ollut laskukausia ja nousukausia, mutta seuraava lasku on erilainen. Se nakertaa koko yhteiskunnan perustuksia enennäkemättömällä tavalla.
Jumalan profeetat ovat jo pitkän varoitelleet kansaa, mutta kukaan ei ole halunnut kuunnella. Tauno Rantalan kautta on tullut vakavia varoituksen sanoja talouden alasajosta jo parin vuoden ajan. Moni muukin on tuonut vastaavia asioita esille, mutta kukaan ei tahdo kuunnella.