..eli onko kenelläkään kokemuksia viestinnän tai jonkun muun alan yliopisto-opinnoista Englannissa? Mistä kannattaa aloittaa kyseleminen?
Viestintää Englannissa?
Jopsu
22910
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Parhaiten tiedon löydät osoitteesta
www.ucas.com
Yhden lehden yliopistorankki http://www.timesonline.co.uk/
Etsi Good University Guide ja katso erityisesti tutkimus- ja opetuspisteet.
(Huom. ei mikään raamattu, mutta antaa viitettä).
Britanniassa arvostetut toimittajat ovat järjestään opiskelleet esim. historiaa, englantia tai politiikkaa. Viestintää ei edes opeteta perinteisissä yliopistoissa, ja kuten kaikki tietävät, sillä missä opiskelet on siinä maassa SUURI merkitys.
Eli Britanniaa en valitsisi viestintäopintoihin. Muissa aineissa saat varmasti Suomea paremman koulutuksen, jos rahkeesi riittävät korkeatasoiseen yliopistoon.
Muutama knoppi hyvän yliopiston löytämiseksi:
-Perustettu ennen 1900-lukua (eli ei vanha amk),
-Yliopistossa on lääkkis (pakko olla ainakin keskimäärin hyvä koulu),
-Korkeat sisäänpääsypisteet (tässä hieman poikkeuksia, koska eräät yliopistot yrittävät houkutella etenkin ulkomaalaisia opiskelijoita juuri korkeilla pisteillä),
-Yliopiston nimessä kaupunki (joo, voi kuulostaa todella typerältä, mutta totta se on. Esim. The University of Edinburgh on huomattavasti parempi kuin Napier University. Aikainen lintu saa kunnon nimen)
Lista ei päde taidekouluihin.
Eli aineet, jotka Suomessa ovat hyvin arvostettuja ja vaikeapääsyisiä (vrt.viestintä) eivät aina ole sitä Britanniassa. Sen takia onkin harmi, että niin moni suomalainen hakee tietämättään alalle tai yliopistoon, joka ei tarjoa kunnon tulevaisuuden mahdollisuuksia ainakaan Britanniassa.
Myös uusissa yliopistoissa on hyviä laitoksia. Ja juuri esim. viestintää (erit. media/cultural studies tyyppistä oppiainetta) opetataan pääasiassa uusissa yliopistoissa. Tosin esim. Goldsmith's college (osa Lontoon yo:ta) on hyvä media studies -opintojen paikkana.
Hakijan kannattaa muuten miettiä tarkkaan haluaako perinteisempää journalismia vai juuri tuollaista media/cultural studies tyyppistä juttua, joka pohjaa paljolti mm. kulttuurifilosofiaan ja kirjallisuustieteeseen eikä välttämättä anna suoranaisesti mitään selvästi ammatillisia valmiuksia. Birgminghamin yliopiston (laitos tosin lopetettiin muistaakseni viime vuonna) kulttuurintutkimuksen laitos on alan pioneeri.
Jotain poikkeuksia on juu. Kuten sanoin, lista ei ole poikkeukseton.
Mutta edelleen... arvostetut, ns "oikeat toimittajat" eivät lue viestintää Britanniassa.
Mutta jos on tarkoitus palata Suomeen opintojen jalkeen on melko samantekevaa missa opiskelee. Ulkomaalainen on Britanniassakin vain ulkomaalainen, ei siina paljon pelkka "oikea" yliopisto auta, pitaa olla pidempi historia oikeissa kouluissa ja oikeiden ihmisten kanssa.
Mutta totta on etta brittitoimittajat tuntevat maailmaa laajasti, historiaa ja kulttuuria ja sita paitsi osaavat kielen. Sitahan suomalaistoimittajat eivat osaa vaikka olisivat opiskelleetkin Suomessa..
Oletko kiinnostunut toimittajan ammatista? Jos olet, kannattaa Suomessa harkita yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteellisen opintoja. Viestintä pääaineena ei ole mikään edellytys toimittajaksi ryhtymiselle. "oikeat toimittajat" ovat usein opiskelleet pääaineena valtio-oppia tai poliittista historiaa ym. Toimittajan työ on ennen muuta asiantuntijatyötä, pitää olla laaja käsitys yhteiskunnallisista asioista, niin että osaa suhtautua kriittisesti käsiteltäviin asioihin.
Englannissa opiskelu on sikäli ongelmallista, että tutkinto ei takaa töitä Suomessa. Esim. opiskelukavereistani moni on aloittanut opinnot Englannissa mutta siirtyneet sitten Suomeen, sillä Britannian koulutus ei täällä niin paljoa merkitse. Yleensähän Englannissa suoritetaan vain alempi korkeakoulututkinto, jolla ei Suomen työmarkkinoilla tee juuri mitään. Juuri tämän vuoksi moni jatkaa sitten opiskeluja maisteriksi Suomessa.
Kyllä Briteissäkin voi opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon. Siihen on vain haettava myöhemmin erikseen. Vaihtoehtoja on huimasti Suomea enemmän.
Toki voi Briteissa suorittaa ylemman kk.tutkinnon, mutta ne vain maksavat melkoisesti. Vuoden mittainen MA.kurssi maksanee keskimaarin 5500 puntaa. Lisaksi tutkinnon rinnastaminen suomalaiseen maisterin tutkintoon ei valttamatta ole ihan ongelmatonta, kuten eraasta toisesta keskustelusta tallakin palstalla kay ilmi.
Mutta eikai ulkomaille ihan köyhät lähdekään?
En ainakaan ymmärrä mikä järki siinä olisi.
Tosin vuoden MA-tutkinto maksaa "vain"
n.3 000 puntaa.
Mikäs sääntö tuo nyt on, ettei ulkomaille lähde kuin rikkaat? Kyllä vain lähtee köyhätkin, juuri rahan takia ovat mun kaveritkin palanneet Suomeen opiskelemaan kandin tutkinnon jälkeen sen sijaan että tekisivät maisterin tutkinnon Englannissa. Toinen syy on ollut epäily siitä, että tutkinto ei ole Suomessa välttämättä suoraan verrannollinen suomalaiseen vastaavaan.
Noin on käynyt minunkin kaveripiirissäni. Tutkinnon vertaamisessa on kai myös pitkälti se ongelma, että usein maisterintutkinnot (erit. humanistis-yhtekuntatieteelliset) briteissä ovat ns. (monitieteisiä/tieteidenvälisiä) maisteriohjelmia, jollaisia ei Suomesta (vielä) löydy.
Henkilökohtaisesti en ymmärrä miksi joku suomalainen lähtee ulkomaille oppiin, jos tietää, että rahaa ei ole riittävästi.
Opiskelu tulisi Suomessa halvemmaksi.
Ja kyllä suomalaiseen yliopistoon pääsee, jos sitä oikeasti haluaa.
No ulkomaillehan on Suomesta lähdetty opiskelemaan kautta historian, 1500-luvulla käytiin esim. Pariisin yliopistossa opiskelemassa.
Raha-asioiden järjestely ei aina ole helppoa. Itse asiassa se taitaa olla se vaikein käytännön asia tuossa ulkomaille lähdössä, opiskelupaikkakin esim. juuri briteistä irtoaa suht. helposti.
Ja tuskin kovin moni lähtee ulkomaille, jos tietää ettei raha tule riittämään. Tai jos lähtee niin sitten toivoo/ajattelee saavansa lisää rahoitusta jollakin tavalla. Aina se ei sitten tietenkään onnistu. Itse jätin lähtemättä britteihin juuri osaltaa rahoitusongelmien takia. Toisaalta sain paikan Suomalaisesta yliopistosta, joten ratkaisu ei siten ollut mitenkään erityisen karvas. Nyt tiedän sitten senkin (vaihtokokemuksen kautta), että ainakin perusopetus ja opiskelusysteemit Suomalaisessa yliopistossa ovat huonoimmillaankin huomattavasti paremmat kuin keskitasoisessa brittiyliopistossa.
Tuo yliopisto-opetuksen taso on niin ikuisuuskysymys.
Itse olen tehnyt sekä suomalaisen että brittiläisen maisterintutkinnon, ja väitän, että professoria enemmän vaikuttavat omat kyvyt ja pitkäjännitteisyys.
Ainakin yhteiskuntatieteellisellä alalla.
Vaihtokokemuksen kautta on hankalampi verrata opetuksen tasoa, koska usein vaihtareiden esseitä, kokeita yms. katsotaan "vähän sormien läpi".
Näin olen ainakin itse kokenut ollessani vaihtarina Suomessa ja Ruotsissa.
Olen siitä samaa mieltä kanssasi, että opiskelijan oma asenne on todella isossa osassa. Ei yliopistotasolla enää olekaan tarkoitus 'roikkua'opettajassa, vaan hoitaa asiat itsenäisesti ja todella oikeasti itse kiinnostua omasta tieteenalastaan, tai olla kiinnostumatta ja sitten ehkä vaihtaa jollekin toiselle alalla.
Tarkoitin oikeastaan aiemmin sitä, että Suomalainen kk.järjestelmä (omat kokemukset siis ovat tällaiset, kai tähänkin vaikuttaa oppiaine jne.) pyrkii juuri tuohon opiskelijan omatoimisuuteen ja siis jo heti perustutkintotasolla. Brittilässä on meininki mielestäni ja siis oman kokemuksen pohjalta suhteessa 'koulumaisempaa'. Tätä samaa olen kuullut myös muilta ja muissa brittiyliopistoissa vaihdossa olleilta.
Suomessakin saattavat toki asiat muuttua, kun tutkintorakennetta uudistetaan ja tutkinnoista pyritään tekemään yhä entistä 'putkimaisempia'. Briteissähän perustutkinnot ovat nimenomaan melkolailla putkitutkintoja, mistä varmasti osittain johtuu se että tutkintojen läpäisyajat ovat sitten sitä kolmea-neljää vuotta. Itse vastustan tällaista, mutta ymmärrän kyllä niitä jotka näkevät systeemissä vain pelkkää hyvää.
Maisteritason opinnoissa saattaa briteissä asia olla sitten eri tavalla, tai kääntäen, asia on enemmän samalla tolalla kuin meillä Suomessa. Ja omat kokemukseni ovat siis humanistiselta sekä yht.kuntatieteelliseltä alalta.
Niin eihan ole tassakaan asiassa mitaan ongelmaa, jos kerran paasee Suomessa opiskelemaan. Silloin voi lahtea vaihtariksi jos haluaa eika maksa ihan hirveesti.
Toinen asia sitten on jos ei kerta kaikkiaan paase suomalaiseen yliopistoon. Silloin on koulutus hankittava rahalla.
Britannian lisaksi kannatta katsoa myos esim. Hollantia, Belgiaa ja miksei Saksaakin. Paasykokeita ei ole kuin harvaan paikkaan ja esim. Saksassa on jo pulaa yliopisto-opiskelijoista. Lukukausimaksut ovat halvempia kuin Britanniassa ja niissakin maissa on hyvia ja arvostettuja yliopistoja.
Kandin tutkinnon saa ilmaiseksi esim. Ruotsissa, Skotlannissa ja Irlannissa.
Englannissakin, jos on yli 25-vuotias, kun opiskelut alkavat.
Ei pidä Englannin kohdalla täysin paikkaansa. Englannissa kandin (BA/Bsc) tutkinnosta joutuu eu:n jäsenmaan kansalaisena maksamaan 0 - n.1000 euroa/lukukausi. Britanniassahan on viime vuosina opiskelijoiden toimesta järjestetty useita mielenosoituksia lukukausimaksujen takia. Muistaakseni Blairin hallituksella on jälleen aikomuksena muokkailla lukukausimaksu ja toisaalta opintotuki/laina systeemejä.
Ja siis tuo maksun suuruus määräytyy muistaakseni opiskelijan verotettavien tulojen mukaan ja lisäksi ennen tiettyä ikävuotta (olisko juuri tuo 25) otetaan mukaan myös opiskelijan vanhempien verotettava tulo. Eli, keskiluokkaisesta Suomalaisperheestä lähtevän opiskelijan on tod. näk. maksettava opinnoistaan Briteissä ainakin jonkin verran. Kannattaa vielä muistaa että esim. tietokoneiden käytöstä ja aivan varmasti tulostamisesta saattaa joutua Briteissä maksamaan. Suomessa sentään atk-laitteiden käyttö on vielä ilmaista, ja tulostaminenkin usein ainakin johonkin rajaan asti.
Juu varattomat brittiopiskelijat saavat opiskella velaksi eli lukukausimaksut menevat velaksi, jonka valtio sitten kuittaa kun opiskelija valmistuu. Tosin suomalaisten tulot ja omaisuudet nykyisella punta:euro -kurssilla ovat melko vaatimattomat keskiluokkaiseen brittiin verrattuna.
niin joo. Totta.
Omat yli 25-vuotiaat kaverini eivät vaan ole tienanneet niin paljoa ennen opiskelujen alkua.
Ikinä en ole kuullut, että tietokoneiden käytöstä pitäisi maksaa, tulostamisesta kylläkin.
Ok. Tuo tietokoneiden käytöstä perittävä maksu on toki varmasti aika yliopistokohtainen juttu.
Mutta siis ylipäänsä tuo tietotekninen puoli taitaa olla kovasti jäljessä Briteissä suhteessa meikäläiseen korkeakoulumaailmaan. Vaikka tokihan tietokonekin on vain ja ainoastaan "väline" siinä missä kynä ja paperi.
Edelleen riippuu yliopistosta. Omassa Brittiyliopistossani oli ainakin enemmän tietokoneluokkia kuin suomalaisessa vastaavassa.
Suomalaiset kuvittelevat usein, että vain meillä on kännyköitä ja tietokoneita.
Toki brittiläisillä opiskelukavereillani oli enemmän omia koneita verrattuna suomalaisiin, koska olivat keskimäärin varakkaammista perheistä.