suhteet miehen ex vaimoa lapsia ja koko sukua, ja kunnioittakaa heitä kokonaisvaltaisesti. Heillä on suuri sija miehen elämässä ja he ovat suvun jäseniä. Vain sillä tavalla saavutatte päämärän, sen että jonain päivänä pääsette ehkä suvun jatkoksi. Hyväksyntä pitää ansaita, ei se tule niin vain että iskee miehen ja ilmestyy suvun etten, ja sanoo, nyt mie tulin! Hyväksyntään pitää tehdä rutkasti töitä, mutta se kannattaa, jos on tahtoa ja edellytyksiä olla miehen exän arvoinen tai lähes ainakin. Tsemppiä, ja muistakaa hymy!;)
Hyvä neuvo;
Arvostakaa uudet
391235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Nonniin Lissu, otapas taas troppia, vierähti edellisesti ylimääräinen tunti...noooooin. *taputtaa päälaelle*
tapaus. Ei tee vaikutusta #taputtaa perseelle#
oppia aloittajan viestistä.
Ei kukaan halua sukuunsa epäkohteliaita törkyturpia.
vastaus...että ottaa päähän tuo lissulässytys
ei niitä törkyturpia sukuun haluta, vaikka ne naimakauppojen myötä sinne sukuun on jo tulleet.
lissu ymmärtää jo lähteä tältä palstalta, samaa sössötystä eksän kunnioittamisesta jo monta aloitusta.
Eli muistakaahan te exät yhtä hymyillen toivottaa tämä uusi suvun jäsen sukuun!
Sillä on suuri merkitys, muistakaa että irvistyksellä ja hymyllä on ero, eli ei ole helppo hampaat irvessä hymyillä, jos toinen osapuoli on "törkyturpa" jota pitää suvussaan sietää.
Sillä se sama hyväksyntä pitää myös teidän ansaita!
Huhhuijaa, jos aikanaan minun nykyinen mieheni oli lupaa uudelle parisuhteelleen suvultaan tai exältään kysellyt, ei olisi tullut mitään parisuhdetta, ainakaan meidän kesken!
Miksi pitää olla aina työntämässä sitä lusikkaansa toisten soppaan?
Kaikki uudet suhteet eivät ole syntyneet kodinrikkomisesta, eikä niissä kilvoitella kenenkään hyväksynnästä tai paremmuudesta.
Miksi juuri sen nyksän täytyy tehdä se työ sen eteen että puolison exä hänet hyväksyisi? Tarvitseeko hyväksyäkään?
Aika mielivaltaista ajattelua loppupeleissä...
Ihmissuhteissa on aina vähintään kaksi osapuolta, jolloin yksi ei voi kokonaisvaltaisesti olla vastuussa suhteen onnistumisesta.
Uskon, että suurin osa meistä nyksistä pitää itseään vähintään yhtä arvokkaana ihmisenä kuin entistäkin, harvempi jaksaa katsoa miestä joka arvostaa exäänsä yli uuden puolison. Ja tämä on vain aivan tosiasia.
...pikku provo. ;)
Kaikille hauskoja provosoitumisvapaita aikoja, näitä riittää kaikialla eikä niille kannata ajatuksia sen enempää uhrata.
eihän sitä uutta puolisoa ex vaimolle hankita. mies ottaa itselleen uuden ja sellaisen kun tahtoo. kummia käsityksiä täällä
En koskaan tule arvostamaan miehen lapsen äitiä, joka jätti lapsen vaippaikäisenä sukulaisten ja isän vastuulle.. mutta harvemmin suomalainen nainen/äiti niin tekisi :) Pelkkä lapsensaanti tähän maailmaan ei tee kenestäkään mitenkään ylivertaista.. toivon, että joskus tulisi takaisin ja olisi kunnon äiti. :)
En hae hyväksyntää, enkä koskaan iskenyt miestänikään.. se onnistu siinä lopulta. ;)
Jos yrittäisin olla kuin se "ex", mulla ei olisi mtn asiaa mennä anoppilaan.. se on varma. Minut hyväksyy anoppi täysin omana itsenäni enkä ole "tehtailemassa" lapsia vain rahan takia..
Suku ja sukulaisten/miehen lapset on aina kunnioituksessa, mutta kukaan ex tai ex-ex.. ei ne kuulu sukuun.. ;) Ei omat porukatkaan mun exiä pidä sukunaan... heh.
meillä ei kyllä edes ainakaan miehen suku halua nähdä ex-vaimoa kun niin paskasti miehelleni teki kun uuden matkaan lähti ja ex-vaimon suku ei halua miestäni nähdä kun on niin paska mies että ei osannut perhettä kasassa piettää. Minä en ainakaan kunnioita mieheni exää. Itse hän riman alitti kun perheensä hajotti muutaman kuukauden panon takia. Eipä kauaa ollut kyseisen mehen kanssa.
Jokainen tekee virheitä, ja ymmärrettävää, jos paremman löytää!
sillä lapset yhdistää puolisot vaikka ovat joutuneet erilleen, mutta niin se vain on, menneisyyttä ei voi jättää, uuden suhteen kyllä.
miehen ex kuuluu perheemme elämään vain lasten kautta. Kun lapset täyttävät 18, niin hallelujaa, ei enää senkään vertaa. Sen jälkeen ex ja lapset voivat pitää yhteyttä keskenään, miehen ei enää tarvitse puuttua.
Ja ai niin Lissu, meillä siis niin että äiti dumppasi lapset, asuvat miehen ja minun luona. Miehen suku ei ole exän kanssa missään tekemisissä, nääs kun minä olen Se Vaimo nykyään. Että tässä sulle Lissu taas kesäpurtavaa!
Minä dumppasin miehen lopulta veks, kun en siedä likaisia miehiä tulla takasin. Jos mies on vietävissä että kiristämällä jättääperheensä, niin mies on siitä vastuussa, en minä.
Oli sääli ja tuskainen jättää hyvä isä ja mies, mutta vaihtoehtoa ei ollut. Siksi mies ei naisianasa meille saa esitellä eikä varsinkaan lapsillemme. Jos kerran itse mokasi, niin maksakoot.
Mutta se kuuluminen - Luojan kiitos - on paljon, paljon vähäisempää, kun lapset kasvavat ja aikuistuvat.
yhdistä..herääpäs todellisuuteen.
Olen ex,mutta en kuulu ex-mieheni elämään/arkeen mitenkään vaikka yhteisiä lapsia meillä onkin.
En kaipaa exääni,kuten ei hänkään minua.Molemmilla on onnellinen ja hyvä elämä toisaalla:)
kun sanot että "lapset yhdistää puolisot vaikka ovat joutuneet erilleen, mutta niin se vain on, menneisyyttä ei voi jättää, uuden suhteen kyllä."
Eli sitten kun sen uuden suhteen jättää, siitä tulee menneisyyttä! Mitäs sitten kun teitä on kaksi menneisyysnaista?
:°D
P.S. Toi "joutuneet" on myös hauskasti muotoiltu.
minä en halunnut erota, mutta en voinut ottaa likaista miestä takasin, vaikka kuin sattui.
Periaatteesta en ole ihminen, josta otetaan vapaata, ja tulla takasin kun parempaa ei löytynytkään.
Emme eronneet yksissä tuumin, jos niin olisi käynyt en puhuisi siitä, mutta kun se raivostuttaa että joku tulee ja repii liiton kappaleiksi, juuri silloin kun tukea tarvitsisi liitonpelastamiseen! Ei pelastamista ole se, että haetaan tukea sieltä mistä sitä saadaan. Pitäisi ymmärtää, että miehellä oli vaimo ja lapsia, eikä rynnätä suipäin auttamaan miestä jolla on vaikeaa. Se on anteeksiantamatonta, ja koskee muitakin osapuolia kuin sitä vaimoa!
vastaus! Kuvaa ilmeisesti mielentilaasi ja ajatusmaailmaasi.
"Ei pelastamista ole se, että haetaan tukea sieltä mistä sitä saadaan"
???????????????????????????????
Miehesi selkeästi haki ja sai tukea eropyrkimykselleen. Mikä siinä mättää? Hieno homma!
Hae sinäkin tukea sieltä mistä saat – ammattiauttajalta. Olet totisesti sen tarpeessa.
heitä nähdä, niin se on sun ongelma. Minä en niin ajattele.
Jos tuki on se että kun menee heikosti, isketään nainen ja se on siinä. Palataan vaimon luo kunhelpottaa, niin siihen minä en lähde. En ole sellanen ihminen. Asiat pitää selvittää sen kanssa, joita se koskee. Turha on hakea laastaria, se vaan tekee ongelmia enemmän, niinkuinm eillä.
Isä hylkäsi lapset ja mies minut niin siihen on tyytyminen. Vika ei ollut meissä.
avioeron jälkeen tapahtua vain lakimiehen välityksellä. Kaikki henkilökohtaiset kontaktit ovat ex-puolisoiden välillä kiellettyjä. Mitä hittoa roikut enää miehessä, joka ei ole sinun miehesi?
ongelmia olet sinä itse.
Ja kuten sanoit, teillä oli jo ongelmia ja niitä tuli aina vain enemmän. Sinussa ei tietenkään ollut "vikaa".
Yritän hieman helpottaa miehesi valintaa: kuvitellaan, että henkilö on koko ikänsä syönyt vain makaronivelliä, joka on ihan hyvin täyttänyt vatsan ja maistunutkin, kun muusta ei ollut tietoa. Sitten eräänä päivänä tämä pääseekin maistamaan sisäfilettä, jonka jälkeen velli alkaa aika pahasti tökkiä.
Marketeissa tulee vastaan paljonkin makaronivelliin tyytyjiä ja siihen palanneitakin, mutta todennäköistä on, että sinun eksäsi taitaa olla sisäfilemiehiä.
edes isäänsä tunne tai halua tuntea. Jos mies on katkera niin miksi näyttää sen tuolla tavalla, että jättää lapsensa, kaikki.
En arvosta,enkä kunnioita mieheni exää(hän ei kunnioitustani ole ansainnut mitenkään)..eikä miehenikään voi sietää koko ihmisen kuvatusta.
Kärsimystä miehelleni kun joutuu väkisin muutaman sekunnin lasta haettaessa/vietäessä exäänsä näkemään.On mieheni mielestä niin kuvottava tapaus.
Tuolla exällä ei ole mitään sijaa mieheni elämässä..hänen lapsillaan ja minulla/lapsillani kylläkin.
Miten kummassa joku ees voi uskoa moiseen että exä olisi joku jumal olento..ja vain sen takia kun on joskus yhteisen muksun tempassut??
Kun liitto päättyy niin se päättyy ja piste.
muuttui miehellesi kuvatukseksi, jota ei voi sietää? Vielä jokin aika sitten on miehesi häntä sietänyt oikein mainiosti, kun lapsiakin on hänen kanssaan saanut aikaan. Se ei onnistukaan ihan muutaman sekunnin näkemisellä, vaan vaatii paljon syvällisempää ja tiiviimpää kontaktia. Lyönpä vetoa, että se ei tapahtunut miehesi puolelta väkisin.
Miehesi tuntuu olevan melkoinen tuuliviiri. Miten mahtaa sinulle käydä, kun tuuli taas kääntyy?
Olet oikeassa, että seksi harvoin "tapahtuu väkisin" miehen puolelta.
Siinä olet väärässä, että se vaatisi syvällisen ja tiiviin kontaktin. Muutaman sekunnin näkeminen riittää mainiosti.
Kokeilisit silti sinäkin joskus!
Seksiä, meinaan.
jne. ...
Sen verran sinua neuvon, että lapsen aikaansaaminen vaatii kyllä melko syvällisen kontaktin eikä pelkällä näköyhteydellä onnistu. Oletko tosiaan luullut, että miehesi on siittänyt lapsensa muutaman sekunnin näkemisellä?
Luulisin miehesi lähes kymmeneen senttiin sentään yltäneen lapsentekohommissa. Teidän suhteenne saattaa tietysti olla pinnallisempi.
Jos ravintolan vessassa raskeuteen johtanut pikayhdyntä (parhaassa tapauksessa ventovieraan kanssa) on sinun mielestäsi syvällinen kontakti, niin voi yhden kerran!
Jeesustelusi kyllästyttää. Kiillota sädekehääsi, mutta tee se tyylikkäämmin.
että miehesi pani lapsensa alulle vessassa ja vielä pikayhdynnällä!
Niinkö teidänkin suhteenne alkoi ja sellaisenako mahdollisesti jatkuukin?
Näin matalatasoiseen keskusteluun en vedä mukaan korkeampia voimia.
Taidat olla se, joka surffailee eri palstoilla kommentoimassa asioita, joista itsellä ei ole kokemusta? ;)
Ensin heität teoreettista pyhähöpinää ja kun joku ei hymistele lausumaasi, heittäydyt oitis henkilökohtaiseksi. Mistä ihmeestä sinä tähän minun mieheni vedit? Aika ilkeää, mutta sellainenhan sinä pohjimmiltasi taidat olla. Et kai muuten täällä pyörisikään.
Sinä väitit seuraavanlaista soopaa: "lapsen aikaansaaminen vaatii kyllä melko syvällisen kontaktin" – esitin kohtauksen elävästä elämästä, jossa "kontakti" ei ollut kovin syvällinen ainakaan minun mielestäni.
Yhä edelleen, let your hair down – hanki itsesi mies. Rentouttaa mukavasti!
jo mies.
Sinun miestäsi en vetänyt mistään, vaan sinä itse otit hänet puheeksi. Kerroit, kuinka hän suhtautuu lapsensa äitiin. Mikäli asia on niin kuin kerroit, on miehesi epäilyttävä ja epämiellyttävä tuuliviiri. Sinunkin kannattaa olla varuillaan hänen kanssaan. On vastenmielistä nimitellä kuvatukseksi naista, jonka kanssa on yhteistuumin hankkinut lapsen.
Totean vielä, että kaikki, mitä tiedän miehestäsi, on tullut tietooni sinun teksteistäsi.
Onko sinulla sellainen käsitys, että tällä palstalla pyörii vain ilkeitä ihmisiä? Mistähän sen olet saanut?
Etkö sinä vieläkään tiedä, miten lapsia tehdään? Luuletko miehesi saattaneen lapsensa alulle katsekontaktilla? Usko pois, niin kyllä miehelläsi ja mainitsemallasi kuvatuksella on ollut aika paljon muunkinlaista vipinää - niin syvällistä kuin on värkeissä ollut varaa.
Menehän rentoutumaan miehesi viereen niin kauan kuin voit. Pian hän ei siedä kaltaistasi kuvatusta silmissään, jos vanhat merkit paikkansa pitävät.
minun kirjoittamiani. Ei kuulu tyyliin.
Ja vielä kerran: lapsia voi tehdä tuosta vain, ilman tunnesidettä. Edes sinä et voi olla niin yksinkertainen, ettet hedelmöittymisen perusteita tietäisi.
Opettele lukemaan ja käyttäytymään. Laskeudu alas itse rakentamiltasi tikkailta. Et ole muiden yläpuolella.
erosivatpa isit ja äidit tai eivät.
Luullakseni nainen (äiti) naidaan sukuun avioliiton myötä ja suvusta heivataan eron myötä. Uusi puoliso otetaan sukuun uudeksi jäseneksi.
Heivattu ex-puoliso on ex-miehensä suvussa mukana enää yhteisten lasten kautta, mutta ilman omaa "jäsenyyttä". Mikä syy on kunnioittaa ex- vaimoa ellei hän anna siihen aihetta???
hyvin. Oman itsetunnon nostamiseksiko täytyy tehdä johtopäätös,. että exät ei kuulu sukuun vaan uusi kumppani? Heh, kyllä minä ja moni muukin exä kuuluu yhtälailla exän sukuun kuin aiemminkin. Miksi suku hylkäisi jos mies hylkää? Eihän sitä eroa suvusta oteta, vaan miehestä.
On sitten eri asia, haluuko tämä exä olla enää puolison suvun kanssa tekemisissä, se on hänen asia, mutta enpä usko että portit kiinni laitetaan suvun puolelta.
Itse olen ollut hyvin tervetullut aina exän sukuun, kuin hemeille. Ei edes olla puhuttukkaan sellaisesta mahdollisuudesta, ettemme olisi toistemme kanssa tekemisissä. Olen aina ollut tervetullut miniä.
Et ole vielä tervehtynyt siitä, että miehesi jätti sinut.
väliilä kutsuvat! Siitäkö olet katkera, että minulla on välit heidän kanssa hyvät?
nuolisi mieheni exien takapuolta en minä heidän kanssaan seurustele minulle riittää että mies on existään yli päässyt.. muu suku suksikoon kuuseen sillä itse en heitä käy nuoleksimaan hyväksymisen toivossa! tsiisus..
sama se vaikka koko suku palvoisi noita exiä en kuitenkaan itse mikään mielinkielin sukuraksa tod ole..
Olen itse saanut kommenttia, että olen huomattavasti mieluisampi miniä/veljenvaimo/ ystävänlapsenäiti/ naapurinmuija kuin mieheni entinen vänähtelevä tekoblondi :)