Minäkin oon vielä olemassa...
Kaikille vaan tervehdykset.
Hetken mielijohteesta ajattelin kysäistä oletteko oivaltaneet mitään oleellista lomallanne?
Kaikki eivät varmaan lomaansa ole vielä pitäneet mutta oivalluksia saattaa sattua työnkin lomassa....
Tykkääkö kukaan kierrellä kirppiksiä,markkinoita,huutokauppoja...?
Kertokaatte onko mitä ihania löytöjä osunut eteen.
Nyt tää menee vielä ulos,vielä kun on valoisat yöt.
Kaikille vaan tervehdykset.
Hetken mielijohteesta ajattelin kysäistä oletteko oivaltaneet mitään oleellista lomallanne?
Kaikki eivät varmaan lomaansa ole vielä pitäneet mutta oivalluksia saattaa sattua työnkin lomassa....
Tykkääkö kukaan kierrellä kirppiksiä,markkinoita,huutokauppoja...?
Kertokaatte onko mitä ihania löytöjä osunut eteen.
Nyt tää menee vielä ulos,vielä kun on valoisat yöt.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Marinoidut valkosipulin kynnet ovat minun heräteostoksiani markkinoilta. Huutokauppoihin en ole ehtinyt ja toisaalta hyvä.. En kaipaa lisää tavaraa..
Oivalluksia.. Tuntuu, että aivot ovat jatkuvan pommituksen kohteena :D.. Vielä pari viikkoa ja elämä muuttuu totaallisesti..
Oivalluksena ehkä se, että yritän jatkossa ottaa elämän rennommin. Pyrin karsimaan suorituskeskeistä toimintaani..
Ja tämä yksilö menee nukkumaan. Öitä!
...noita valkkarin kynsiä marinoida itte?
Tai tietenkin voi mutta onnistuiskohan meikäläiseltä.
Rupesi tekeen mieli!
Minä oon ostanut vain pelkän tavallisen sipulinipun markkinoilta,hyviä nekin oli varsineen.
Suorituskeskeinen pakkaan minäkin olemaan mutta tänä kesänä on tullut totaalisesti opeteltua olemaan poukkoilematta jatkuvasti joka suuntaan.
Tai oikeestaan mua on opetettu.
Unohtui, että ostin toukokuussa kirpparilta parivuoteen ylle sellaisen ötökkäverkon. Aion käyttää sitä (jos ei ole liian pieni) aurinkovarjon päällä pitämään hyttyset loitolla.
Varmasti onnistut marinoimaan. Löysin jopa linkin..
http://www.martat.fi/keskustelu/ruokanurkka/?x33064=200616
Kiitos ja tack linkistä,pitää kokeilla kuinka hyvejä onnistun kokkaamaan.
Mietiskelen että mitä sä ötökkäverholla teet,kun tänä vuonna ei ole edes sääskiä!!
Ei ainakaan täällä.
Uskomatonta mutta varmaan alle kymmenen oon läiskäissyt hengiltä.
Vai asuuko ne kaikki teidän markilla?
Melkein jo ikävä niitä!
Paarmojakin tosi vähän,ja ampiaisia.
Kävin juuri ruokkimassa paikallista hyttyskantaa. No, ei onneksi ole paljon. Olen jo useampana vuonna etsinyt tuollaista katosta. Joskus kauan sitten näin sen jossakin lehdessä ja kuullosti hyvältä idealta.
Ajattelin muuten myös kokeilla niiden valmistusta. Näyttää hyvältä rivistönä muuten tyhjässä jääkaapissa ;).
Joku hulluus minuun on iskenyt. Olen urakalla öljykäsitellyt kalusteita. Ajatellut kaivaa ompelukoneen ja saumurin esille. Ei voi edes syyttää auringonpistosta :)).
Että sä marinoit jo huonekalujakin.
Intrestingiä.
Mitä meinaat ommella?
Hyttysverkkoja myyntiin?
Vai valkkarinkynsille sieviä säilytyspussukoita?
Haluatko ohjeen? No, sellaista ei löydy, mutta maailma on yllätyksiä täynnä kävin ihailemassa kivitaloja netissä ja löysin yllätys, yllätys mm. pannukakun ohjeen :D.
http://www.lammi-kivitalot.fi/portal/suomi/koti/ruokaohjeita/menu/viimeinen_silaus/lammilainen_pannukakku/
Olen meidän suvuista vahvahermoisimpia yksilöitä eli pystyn ompelemaan ilman ärräpäitä.. Joten lupasin äidilleni päärmätä muutaman pellavalakanan ja ommella yhdet verhot. Sitten olisi noita koiran juttuja.. ja muutamat housun lahkeet.. Eli ei vaikeampaa..
Kiitos vaan!
Tuota vielä kokeilen.
Kun en vielä koskaan ole saanut kropsua (lue pannukakku) onnistumaan!!
AINA se on pliisu vätys pellin pohjalla jota perhe yrittää jäyhää tekoiloisena.
Mullakin on ompelukone tuolla jossain kaapin pohjalla ja voisin tekaista vaikka verhot kamariin.
Mutta kun osaan ommella vaan suoraa saumaa ja tekisi mieli vähän jotain erilaista.
Ei kuitenkaan mitään hörhelöitä tai muuta kimuranttia äklötystä.
Vaikutti hyvältä ohjeelta eli täälläkin kokeillaan. Ehkä keksit, mitä haluat tehdä. Toisaalta suoralla ompeleellahan teet ne kaikki erikoisuudetkin verhoihin, joten ei mitään hätää :).
Kauniita unia!
Hektisen huseeraamisen katkeilevien ajatusten ja
ylipitkän työpäivän päätteeksi lähdin keveillä
mielin kotiin.
Tajusin tarvitsevani lomaa ja kipeästi. Huominen
on enää muodollisuus ja lähden vähin äänin lisää-
mättä kollegan lomaltapaluun aiheuttamaa tuskaa.
Hienoa huomata tarvittevansa lomaa!
Mä huomaan tarvittevani sitä vähän väliä.
Noin kuukauden välein...
Miksi ei ole sellasta lakia että loman päälle olisi lomaltapaluuloma ja paluurahat päälle?
kipukorvauksista...
Olis hienoa saada selkäkipuisena töissä olemisesta korvausta.
Sun muista kipuiluista.
No,kunhan saa tässä edes tilin.
Rupee rahat olemaan vähissä ennenkuin loppuu.
terve sagittarius
Oivalsin kerran Katrin runosta monivivahteisia syvyyksiä ;)
Maa kuohuu syreenien sinipunaisia terttuja,
pihlajain valkeaa kukkahärmää,
tervakkojen punaisia tähtisikermiä.
Sinisiä, keltaisia, valkeita kukkia
lainehtivat niityt mielettöminä merinä.
Ja tuoksua!
Ihanampaa kuin pyhä suitsutus!
Kuumaa ja värisevää ja hulluksijuovuttavaa,
pakanallista maan ihon tuoksua!
Elää, elää, elää!
Elää raivokkaasti elämän korkea hetki,
terälehdet äärimmilleen auenneina,
elää ihanasti kukkien,
tuoksustansa, auringosta hourien
- huumaavasti, täyteläästi elää!
Mitä siitä, että kuolema tulee!
Mitä siitä, että monivärinen ihanuus
varisee kuihtuneena maahan.
Onhan kukitttu kerta!
Kirjailijat ovat paranoideja, koska he elävät kaksoiselämää - luovaa elämäänsä, jota he eniten varjelevat, ja elämäänsä ihmisenä. Heidän on suojeltava kumpaakin elämäänsä.
Mutta mun todellinen löytöni netistä on
da da da daaaaaaaaaaaa, da da da daaaaaaaaaaa
♥.•:*¨`*:•.♥ ♥.•:*¨`*:•.♥♥.•:*¨`*:•.♥ ♥.•:*¨`*
(¯`•.•´¯) (¯`•.•´¯)
*`•.¸(¯`•.•´¯)¸.•´
¤ º° ¤`•.¸.•´ ¤ º° ¤
♥.•:*¨`*:•.♥ ♥.•:*¨`*:•.♥♥.•:*¨`*:•.♥ ♥.•:*¨`*
onk hieno ;)
Siis mäkin haluan osata värkätä tommosia ihania sydämmiä ja tähtiä ja kaikenmoista tilpehööriä!
Tiedän että tästä näppäimistöltä kun jotain painelee niin tollasia tuleepi...
Tuota runoa voi todella ajatella eri kanteilta.
"Elää raivokkaasti elämän korkea hetki",mikä on elämän korkea hetki?
Sitäpaitsi eikö kaikkien ole tavallaan suojeltava elämäänsä,nyös yksöiselämää viettävien.
Mutta kuinka sä noi ihkut kuviot teit?
puolen vuoden takaa. Ja oivallettu on, vaikka joskus
yksinäisyys kalvoi, piti opetella sanomaan oikeassa kohdassa ei :))
Minäkin oli pois näiltä sivuilta varmaan puoli vuotta.
Kirpparit on jees. Mulla on kunniapaikalla taulu, jonka ostin Hietaniemen kirpparilta n. 15v sitten.
Kun vain jotenkin sais selvitettyä sen alkuperän. Vois toi Wentzel tulla vaikka kattomaan. Se on vanhahko , erikoinen ja hyvä :))
Siis taulu. Wentzel myös ok :)))
Se on hieno oivallus tuo ei-sanan opettelu.
Mulle se ei hirveen suuria ongelmia ole tuottanut,ei kyllä koskaan oo ollut tarvettakaan liikaa kieltäytyä.
Minä tykkään kierrellä myös noita kirppareita,ties mitä sieltä löytää.
Salaa toivon että löytäis vaikka Edefeltin taulun muutamalla eurolla...
Todennäköisyys luultavimmin melkolailla pienehkö.
Otappa ja etti tuo Wentselin numero enirosta ja pirauta sille!
Pyydät kaffeelle ja samalla arvioi taulusi.
Aattele nyt jos sulla roikkuu seinällä kymppitonnien arvoinen teos,vautsi.
Kuka sen on maalannut?
Saako nimestä tolkkua?
Jos siellä on vaikka präntättynä Ilja Repin...