"hymyn takaa löytyy paljon murheita"

tyttö -93

Olen 15-vuotias tyttö. Olen ollut nyt vähän yli vuoden masentunut. Syitä on monia: 4 vuotta sitten yksi mies käytti minua seksuaalisesti hyväksi(ei raiskannut), ja hän ”kuuluu” vielä pitkään elämääni. Vuoden pidin tätä tuskaa sisälläni kunnes pystyin kertomaan siitä, mutta asialle ei tehty mitään. Toiseksi stressaan kaikista koulu asioista. Kouluun meneminen on aina yhtä tuskaa, kun tiedän, etten pysty keskittymään siellä mihinkään. Olisin niin helpottunut, jos saisin edes viikon opiskella kotona rauhassa ja yksinäisesti. Olen pistänyt tavoitteeni aika korkealle, koska haluan hyvään lukioon. Viimeinen vuosi yläasteella lisää vain stressiä, en tiedä miten jaksan. Tiedän, että syitä on vielä paljon, mutta niitä en ole vielä saanut selville. Muisti pätkii nykyään ihan älyttömästi ja se vaikuttaa kokeissa ja muutenkin elämään.
Minulla on monta hyvää kaveria ja he yrittävät auttaa minua, mutta eivät hekään jaksa ikuisesti. Kun jotkut kavereistani saivat tietää, että olen masentunut, he vaan ihmettelivät, että ”ei sitä sinusta huomaa, kun olet aina niin iloinen”. Hymyn takaa löytyy paljon murheita.
Olen laihtunut 2-5 kiloa ja hyvinä päivinä paino nousee taas normaaliksi. Masennus on tuonut mukana kaikenlaisia mahakipuja, joita lääkärin kanssa selviteltiin, mutta eipä silti helpottanut. Itken melkein joka ilta itseni uneen, heräilen 2 tunnin välein ja aamulla olen ihan älyttömän väsynyt. Ajatuksina on ollut, että ”joo paras jos en olisi olemassa” jne, mutta tiedän etten tee itselleni mitään pahaa, ainakaan mikä sattuu. En haluaisi lääkkeitten avulla tulla terveeksi(tiedän, se varmaan on parasta), koska minusta tuntuu että niitten väärin käytöllä voisin ihan hyvin tappaa itseni.

Halusin kertoa omista asioistani, koska se vähän helpotti. Mutta en tiedä kuinka kauan tämäkään auttaa. Toivottavasti pystyn elämään taas joskus ”normaalisti”.

Haluaisin tietää onko minua nuorempiakin jotka ovat masentuneita? Masennus on yhtä paha asia, on ikä mikä tahansa.

6

536

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yksvaann

      Jokainen nuori taitaa kokea jonkinmoisen masennuksen.
      Et ei masennuksesi ikuisesti jatku.

      Älä stressaa liikaa koulust.
      Kyllähän on selvää et kaikki haluis hyviin lukioihin mut kyllähän niihin pääsee ihan keskiverroillakin arvosanoilla.
      Ja aina voi hakea peruutuspaikkoja.

      Älä aattele et pystytkö keskittyy tunnila kun koko sun energia menee muuten siihen keskittymisen yrittämiseen.

      Mee vain tunnilla ja kuuntele sopivan rennosti opetusta.

      Älä ota koulusta stressiä.
      Pieni stressi on hyväksi mut älä stressaa niin paljon ku nyt.

      Nyt on kesäloma, joten relaa :)

      Puhu vanhemmilles tunteistas.
      Älä pidä niit sisälläs.

      Siunausta

    • Varjolilja

      Voi, mistähän mahtavat nuo kovat vaatimukset tulla? Jokaisella lapsella on oikeus olla vanhempiensa rakastama ja hyväksymä juuri sellaisen kuin on, myös kaikkine vikoineen ja puutteineen. On vanhempiesi tehtävä saada sinut tuntemaan olosi turvalliseksi ja rakastetuksi. Mieleeni tulee, että he vaativat sinulta kohtuuttomia, miksi muuten vaatisit itseltäsi niin paljon. Minulla on monta lasta, yksi suunnilleen ikäisesi tyttökin. Hänkin on kunnianhimoinen, mutta hän itse tahtoo olla sellainen, koska on luonteeltaan äärettömän sitkeä ja peräänantamaton. Hän nukkuu hyvin, osaa pitää puolensa muita vastaan, neljää veljeäänkin vastaan.

      Tuo hyväksikäyttö on paha juttu. Minäkin olen sellainen enkä ole enää nuori. Ihminen koettaa tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi vaikka millä tavalla, vaikkapa suostumalla toisen alistamaksi ja hyväksikäytetyksi, jos ei muu auta. Vasta nyt terapeuttini opettaa minulle, miten estän toisen ihmisen tulemasta liian lähelle, miten laitan turvalliset rajat ympärilleni. Se taito pitää jokaisen osata. Vasta nyt saan hoitoa ja apua, jota olisin tarvinnut jo vuosia sitten. Tahdon sanoa, että ota vain kaikki mahdollinen hoito vastaan, terapia, jossa voit turvallisesti purkaa mieltäsi vaivaavat asiat, jossa voit oppia uusia parempia taitoja ja irtautua masennuksestasi. Lääkettäkin voit tarvita, mutta nuorille ei anneta helposti masennuslääkitystä, koska se voi olla vaarallista. Nuorten lääkehoito aloitetaan usein sairaalassa, jotta tiedetään, mitä sivuvaikutuksia siitä tulee juuri sille ihmiselle.

      Ihmiselle on tärkeää, että voi syödä ja nukkua. Jos ne eivät suju, ei suju mikään muukaan, tiedän sen itsestäni. Minullakin on huono muisti ja keskittymiskyky. Unettomuus aiheutti ne. Unettomuus on vaarallista. Stressi ja masennus aiheuttavat unettomuutta, niin on minulle sanottu.

    • D.a.r.k.s.o.u.l

      >ja hän ”kuuluu” vielä pitkään elämääni>

      Ei pitäisi enää kuulua elämääsi.
      Jonnnekin ihan muualle se kyllä kuuluisi.

      Ehkä kerroit väärille henkilöille asiasta,
      kerropas poliisille seuraavaksi niin
      luulisi ainakin jotain tapahtuvan.

      Opiskeluun on monia eri mahdollisuuksia,
      kotiopiskelukin on mahdollista.

      Mutta elämässä on muitakin asioita kun opiskelu.

      >Haluaisin tietää onko minua nuorempiakin jotka ovat masentuneita? >

      On nuorempiakin.

      >Masennus on yhtä paha asia, on ikä mikä tahansa

      Se voi olla nuorelle paljonkin pahempi asia kuin aikuiselle.

      Voit kirjoittaa minulle jos haluat jutella asioistasi:
      darksoul.1.000@gmail.com

    • ketään

      luottovanhempaa? Kuuluuko tämä hyväksikäyttäjä perheeseesi? Asialle pitää ehdottomasti tehdä jotain! Jos tunnet että koulussa tai lähisuvussa olisi joku vanhempi, joka uskoisi sinua ja auttaisi sinua viemään tuota rikosasiaa eteenpäin niin juttele sellaisen ihmisen kanssa. Eikö koulussa ole psykologia tai kuraattoria, jolle puhua? Sosiaalityöntekijä? Sinun pitäisi saada kunnan puolesta psykologikäyntejä. Ota pian yhteyttä paikalliseen mielenterveystoimistoon tai vastaavaan, jotta pääset auttavalle taholle puhumaan. Ei ihme jos sinua masentaa. Myös kaikki sairausoireet puhuvat siitä, että kehosi taistelee asiaa vastaan. Sinun masennuksellesi on olemassa syy ja sille pitää tehdä jotain. Miksi se väärintekijä ei katoa elämästäsi? Oliko se opettaja, vanhempasi, veljesi, joku muu sukulainen ja kuka ei tehnyt asialle mitään? Voimia sinulle, saat apua kyllä jos jaksat olla vahva ja hakea sitä oikeasta paikasta.

    • Vakavasti masentunut

      Itselläni masennus on kehittynyt jo vauvaiästä lähtien. Silloin äitiysloma oli hyvin lyhyt. Äitini joutui lähtemään töihin, kun olin vielä hyvin pieni. Oireilin niin, että en pystynyt syömään juuri mitään ja olin hyvin laiha. Yksi vuotiaana olin niin vihainen äidilleni, etten huolinut häntä 1-vuotissyntymäpäiväkuvaani. Äitini kävi vuorotöissä vanhainkodissa ja kun opin puhumaan sanoin, että äitini on mummojen äiti.

      Hieman ennen kuudetta syntymäpäivääni sairastuin vakavasti ja jouduin lastensairaalaan noin pariksi viikoksi. Olin kuolemansairas, mutta tästä sairaalassaolosta muistan lähinnä vain sen, kun jäin yksin makaamaan letkuihin sidottuna sänkyyn ja itkin itseni uneen.

      Ratkaiseva käänne pahempaan tapahtui kuitenkin mennessäni kouluun. Minulla ei ollut ystäviä, jouduin koulukiusatuksi ja juuri ennen koulun alkua muutin toiselle puolelle Suomea. Muutuin hetkessä iloisesta lapsesta sulkeutuneeksi - en pystynyt puhumaan edes vanhemmille. Itkin usein yksikseni ja muistan olleeni hyvin ahdistunut. Joskus tekeydyin sairaaksi, ettei tarvinnut lähteä kouluun. Koulu ei huvittanut ja laskin vain vuosia, milloin pääsin pois.

      Yläasteelle siirryttyäni aloin panostamaan opiskeluun. Koska elämässäni ei ollut mitään muuta, takerruin opiskeluun ja hain siitä elämän sisällön. Käytin lähes kaiken vapaa-aikani opiskeluun. Hyvän koulumenestyksen myötä sain hyväksyntää opettajilta. Jännitysoireet olivat kehittyneet ala-asteelta lähtien ja pahenivat koko ajan. Usein aamuisin oksensin, koska jännitin niin paljon kouluunlähtöä. Yläasteen loppupuolella paikkakunnan vaihdos lamaannutti minut täysin. En pystynyt enää lukemaan enkä oppimaan. Arvosanani tippuivat vauhdilla. Masennuin siitä lisää, koska en kyennyt täyttämään omia vaatimuksiani. Joskus noihin aikoihin minulla alkoi olla harha-aistimuksia: tunsin, että päätäni kohti tuli aaltoja, jotka puristivat päätäni kokoon tai päästäni lähti aaltoja, jotka laajentivat päätäni. Samalla kuulin usein syyttävän äänen.

      Olen myös kärsinyt ns. psykosomaattisista sairauksista eli henkiset tekijät aiheuttavat fyysisiä sairauksia: minulla on ollut esim. mahakipuja ja pitkäaikaista ripulia, mitään syytä oireisiin ei löytynyt ja minua pidettiin luulosairaana.

      Minäkin olen perusluonteeltani aika iloinen. En tunnistanut omia masennusoireita sairaudeksi - ne kun ovat hitaasti tulleet mukaan kuvioihin. Myöskään ympäristö ei tunnistanut, kuinka huono tilanteeni on, ennen kuin tuli täydellinen romahdus. Noin 20 vuotta sitten hain keskusteluapua mielenterveystoimistosta, koska minulla ei ollut ystäviä. Ensin kävin muutaman kerran juttelemassa sijaisen kanssa, mutta kun vakituinen psykiatrinen sairaanhoitaja tuli töihin, hän heitti minut ulos, koska heillä on kuulema sairaampiakin asiakkaita kuin minä. En tuossa vaiheessa itsekään tajunnut tilanteeni vakavuutta.

      Nykyisin olen jo niin sairas, että tavallinen elämäkin tuottaa vaikeuksia: en aina kykene enkä muista edes syödä tai nukkua, joskus taas en pysy kahta tuntia kauempaa hereillä. Syöminen aiheuttaa usein mahakipuja. Nykyisinkin onnistun usein peittämään sairauteni muilta ihmisiltä iloisuuteni taakse ja huonoina hetkinä välttelen ihmisten seuraa, etteivät muut näe, koska en ole kokenut, että kukaan ymmärtäisi. Minulle pahat muistikatkokset ja keskittymisvaikeudet tulivat sairauden pahentuessa. Olen nyt pysyvällä työkyvyttömyyseläkeellä.

    • tyttö -93

      Jokaisesta vastauksesta on ollut apua. Olen alkanut miettimään asioita ja tullut siihen tulokseen etten jaksa tätä enään. Kun koulut alkaa ensiviikolla, menen hakemaan jostain apua. Varmaankin terveyskeskukseta. Yritän taas päästä nauttimaan elämästä vaikka se onkin vähän aikaa mahdotonta. Koulun alkaessa varmasti syrjäytymiseni loppuu ja alan pitämään enemmän kavereihini yhteyttä. :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      175
      1962
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1690
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1317
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1142
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      56
      1136
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      15
      1016
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      59
      921
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      57
      908
    Aihe