Armoa. En kykene enää istumaan omalla tuolillani valumatta nilkkoihisi huomaamatta. Ilmaa pitää hengittää siivuina. Puhua pitää suu vaahdossa, ettei juokse karjuen ympäri kämppää tukahdutetut tunteet perässä roikkuen. Tekisi mieli potkaista tuolisi kumoon, heittää olalle ja antaa ihojemme keskustella keskenään siitä, missä mennään. Ja jos mennään mettään niin kerran ja tyylillä. Voinemme katsoa silti toisiamme silmiin ja jatkaa virallista ystävyyttämme tämän hupskeikkaan jälkeenkin..
Armoa jo
hupsista keikkaa
6849
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
olipas huvittavasti sanottu nuo tuntemukset. ja piristi kyllä päivää vaikka itellä aivan samanlaiset fiilikset. Näköjään ne voi noinkin sanoa :)Kiitos
Olet sietämätön, naiseni. Sanankäyttösi saa minut hyppimään seinilleni vaikka pintanin on vielä huurteessa. Haluan antaa käsieni vaeltaa sinussa ja sormenpääni etsiä oikeaa reittiä. Haluan kutsua sinua rakkaakseni, vaimokseni, haluan kuiskata ja huutaa nimeäsi. Ei sanoja tarvita tähän hätään, kaikki on sanottu jo moneen kertaan. Iho ihoa vasten, huulet huulia vasten, anna kun kerron sinulle mistä me olemme tehty ja mikä meistä yhdessä tulee. Taivas se on maan päällä.
Anna minun häivyttää huurre pinnaltasi pois. Sulattaa sinut hellästi ja varovasti lämpimillä tunteilla ja hellyydellä.
Kerro minulle.
tehä välillä töitännii siellä kontuurissa,kahvitauot ja ruokis pittäis riittee peuhaammisseen!
Mikä iliman pillaaja sie oot? Tässä ilmeettömien ihmisten maassa mä kohta juoksen kadulle ja huudan: Vallankumous! Ja sitten huudan: Olen rakastunut naiseen!
Ja uskon, että voimme olla ystäviä sen jälkeenkin. Olllaan tähänki asti pystytty puhumaan.