Kätes oli kylmät kuin kasteheinä, kun ne lepäs minun kaulallani
ja sydämesi kova kuin marmorikivi, vaikka lepäsin sun rinnallasi.
Silmilläsi lumosit mum kirkkahilla, joista taivaan sinivalo loistaa.
Yhtä minä toivon, sen sanan huulitasi, joka kaikki murheet poistaa.
Kuu se on taivaalla yksinänsä ja yksin minä
astelen rantaan.
Ja tanssin sävel niin haikia tuon seljän ylite kantaa.
Iltani on niin ikävät ja suru tantoo tulla.
Toisilla lienee ystävä, vaan ei ole mulla.
suomalainen kansanruno
Löytyy levyltä Vaikka kaikki näkisisät lävitseni.
Säveltänyt Kaj Chydenius ja laulaa Taru Nyman.
ja sydämesi kova kuin marmorikivi, vaikka lepäsin sun rinnallasi.
Silmilläsi lumosit mum kirkkahilla, joista taivaan sinivalo loistaa.
Yhtä minä toivon, sen sanan huulitasi, joka kaikki murheet poistaa.
Kuu se on taivaalla yksinänsä ja yksin minä
astelen rantaan.
Ja tanssin sävel niin haikia tuon seljän ylite kantaa.
Iltani on niin ikävät ja suru tantoo tulla.
Toisilla lienee ystävä, vaan ei ole mulla.
suomalainen kansanruno
Löytyy levyltä Vaikka kaikki näkisisät lävitseni.
Säveltänyt Kaj Chydenius ja laulaa Taru Nyman.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.