erämaan hiljaisuudessa
katson hiipuvaan nuotioon
ja ajattelen meitä
ajattelen rakkautta
joka hiipui nuotion tavoin
harmaaksi tuhkaksi
yhteisestä sopimuksesta
lakkasimme puhaltamasta
kylmenevään hiillokseen
kaikessa sovussa
annoimme liekkien sammua
ja haaveiden lentää
savuna tuulten mukaan
itse jatkoimme vaellusta
omat polkumme etsien
molemmilla mukanaan
mustunut kivi nuotionpohjasta
kalliina muistona menneestä
pohjakivenä uudelle nuotiolle
joka toivottavasti kestää
paremmin maailman sateet
tulevien aikojen tuulet
katson hiipuvaan nuotioon
ja ajattelen meitä
ajattelen rakkautta
joka hiipui nuotion tavoin
harmaaksi tuhkaksi
yhteisestä sopimuksesta
lakkasimme puhaltamasta
kylmenevään hiillokseen
kaikessa sovussa
annoimme liekkien sammua
ja haaveiden lentää
savuna tuulten mukaan
itse jatkoimme vaellusta
omat polkumme etsien
molemmilla mukanaan
mustunut kivi nuotionpohjasta
kalliina muistona menneestä
pohjakivenä uudelle nuotiolle
joka toivottavasti kestää
paremmin maailman sateet
tulevien aikojen tuulet
Vastaukset 11
Vanhimmat
runo menetyksestä huolimatta.
Olihan siinä jo taistelun äänet hiljenneet.
Kiitos!
Tästä mie tykkäsin!
Ja vallan paljon
rakastan kaikkea mikä
erämaahan liittyy!!
Ja siek se ootkii tuonu
nuit mustuneit kivvii
miun notskille,oot
oikein kottikärryllisen
roudannut??!! = )
Okei mutta tuliko sanoma
selväksi:Noita tykkäs ja
sil siisti!
Repullinen kiviä vissiin jumittaa nämä hartiatkin. Käyn kippaamassa kuorman sinne sun kartanolle jahka vaelluskengät sinne asti ehtii.
Kiitos!
sinua mie ootan..
täällä vaelluskenkineni
minäkin.. :)
Sie olet kirjottanu nyt sellasen runon, joka
on hirmusen haikia. Kauniita säkeitä, elävää
maisemaa ja käsin kosketeltavaa tunnelmaa.
Älä anna niiden haaveiden sammua,
pidä niiden liekkiä yllä !
Haikia runo kumpuaa perushaikiasta luonteesta.
Aina ei jaksa siihen hiileenkään olla hönkimässä.
Kiitos Linda!
Runosi kulki taasen,
kuten aina ... pidin.
Mutta,,, näin teen harvoin!
... olisin jättänyt kolme viimeistä riviä pois,
vaikka niissä riveissä se toivo asui, mutta silti.
Vaan ei ole minun asiani neuvoa, kyllä sinä itse tiedät, kuinka homma hoidetaan.
Kesäterkkuja
Marin
Olet ihan oikeassa. Hyvin olisi voinut jättää nuo viimeiset rivit pois, nyt kun uudelleen lueskelin.
Sun pitäisi olla tässä vieressä istuskelemassa kun hiki otsalla punnerran tekstiä.
Kiitos!
sammuu joskus kun
rakkauskin.Joskus
tuli voi silti
syttyä uudestaan.
Tykkäsin runostasi.
Kiitos.
Jos nuotio syttyy uudelleen, voiko ikinä silti enää luottaa että se palaa kunnolla. Ainakin se pitää ensin hajottaa kunnolla ja latoa uusiksi.
Kiitos, ja kiva jos tykkäsit!