Tyttäresi otti tänään aamulla ensimmäiset haparoivat askeleensa, videoin sen sinulle ja laitoin heti aamulla postiin.
Eilen illalla katselimme kuvaasi, ja kerroin hänelle kullankeltaisista hiuksistasi, appelsiinin tuoksusta joka ympäröi sinua, ja ikävästäsi.
Huomenna soitamme sinulle videopuhelun, tyttäresi taputtaa käsiään aina kun tietää että soitamme sinulle.
Tyttärelläsi on samanlainen hymy kuin sinullakin, joka päivä hänestä löytyy samoja ilmeitä kuin sinustakin. Hän on valloittava lapsi, ja äärimmäisen tärkeä meille molemmille. Kiitos siitä, että annat hänelle mahdollisuuden kiintyä myös minuun. Olen pahoillani, etteivät voimasi jaksaneet hänen hoitamista. Olen pahoillani, ettet nähnyt aamulla hänen hymyään pinnasängystä, olen pahoillani etten saanut hänen ensimmäistä sanaansa sinulle nauhoitettua.
Mutta tänään me piirrämme sinulle ison kuvan, sillä jokaisena päivänä haluan että olet mukana arjessamme, vaikket sitä fyysisesti voikaan nyt olla. Jokaisesta päivästä haluan sinulle tallettaa muiston. Vaikka eihän tuoreet kedonkukkaset olekaan yhtä kauniita kuin ne kuivatut, jotka sinulle lähetimme, mutta rakkaudella tyttäresi ne sinulle poimi.
Kiitos sinulle äiti, että et ole mollannut meitä, vaikka teenkin löytöjä tyttärellesi kirpputorilta, niinhän teen myös biologisille lapsilleni. Ostanhan kuitenkin kaikille myös uusia. Kiitos sinulle äiti, että itse toivoit että opetan tyttäresi kutsumaan myös itseäni äidiksi, on helppoa käyttää itsestä samaa etunimeä kaikille lapsille. Minun nimeni on äiti=) Sinä olet kuitenkin tyttäresi Äiti, niin tänään, eilen kuin huomennakin. Ja jonain huomenena kun siipesi taas kantavat, saat tyttäresi luoksesi, siihen vaaleanpunaiseen sänkyyn, jonne nallet joka ilta asettelet kauniisti, samaan aikaan kun me kömmimme peiton alle ja lähetämme kuu-ukon kautta sinulle terveisiä.
Anteeksi äiti, ettei tässä yhteiskunnassa ollut sinulle ja tyttärellesi tarpeeksi tukea ilman huostaanottoa, mutta kerro, niin autan sinua parhaalla mahdollisella tavallani. Anna minun pitää kädestä kiinni näiden kivien yli, ja irroittaa kun tie taas tasoittuu.
Kiitos sinulle äiti, että saan olla mukana, yhdessä sinun kanssasi näkemässä tyttäresi kasvua. Kiitos sinulle äiti, että annat minulle oikeuden rakastaa tytärtäsi. Itse en varmastikaan pystyisi samaan kuin sinä, jos kyseessä olisivat biologiset lapseni. Varmasti etsisin virheitä, takuulla syyttelisin. Mutta äiti, anna se minulle anteeksi. Myönnän vajavaisuuteni siinä asiassa.
Mutta, äiti, kunpa joskus voisin sinua riittävästi kiittää siitä, että meillä tämä homma toimii. Vaikka aina sanotkin, että tyttäresi takia jaksat, tyttäresi takia teemme yhdessä töitä, mutta itsestäänselvyys se ei ole kaikissa sijais/bioperheissä.
Tyttäresi vilkuttaa sinulle. Hänellä on ostamasi punainen mekko päällään. Voi kuinka kaunis hän onkaan, aivan kuin sinäkin, hänen Äitinsä.
Eilen illalla katselimme kuvaasi, ja kerroin hänelle kullankeltaisista hiuksistasi, appelsiinin tuoksusta joka ympäröi sinua, ja ikävästäsi.
Huomenna soitamme sinulle videopuhelun, tyttäresi taputtaa käsiään aina kun tietää että soitamme sinulle.
Tyttärelläsi on samanlainen hymy kuin sinullakin, joka päivä hänestä löytyy samoja ilmeitä kuin sinustakin. Hän on valloittava lapsi, ja äärimmäisen tärkeä meille molemmille. Kiitos siitä, että annat hänelle mahdollisuuden kiintyä myös minuun. Olen pahoillani, etteivät voimasi jaksaneet hänen hoitamista. Olen pahoillani, ettet nähnyt aamulla hänen hymyään pinnasängystä, olen pahoillani etten saanut hänen ensimmäistä sanaansa sinulle nauhoitettua.
Mutta tänään me piirrämme sinulle ison kuvan, sillä jokaisena päivänä haluan että olet mukana arjessamme, vaikket sitä fyysisesti voikaan nyt olla. Jokaisesta päivästä haluan sinulle tallettaa muiston. Vaikka eihän tuoreet kedonkukkaset olekaan yhtä kauniita kuin ne kuivatut, jotka sinulle lähetimme, mutta rakkaudella tyttäresi ne sinulle poimi.
Kiitos sinulle äiti, että et ole mollannut meitä, vaikka teenkin löytöjä tyttärellesi kirpputorilta, niinhän teen myös biologisille lapsilleni. Ostanhan kuitenkin kaikille myös uusia. Kiitos sinulle äiti, että itse toivoit että opetan tyttäresi kutsumaan myös itseäni äidiksi, on helppoa käyttää itsestä samaa etunimeä kaikille lapsille. Minun nimeni on äiti=) Sinä olet kuitenkin tyttäresi Äiti, niin tänään, eilen kuin huomennakin. Ja jonain huomenena kun siipesi taas kantavat, saat tyttäresi luoksesi, siihen vaaleanpunaiseen sänkyyn, jonne nallet joka ilta asettelet kauniisti, samaan aikaan kun me kömmimme peiton alle ja lähetämme kuu-ukon kautta sinulle terveisiä.
Anteeksi äiti, ettei tässä yhteiskunnassa ollut sinulle ja tyttärellesi tarpeeksi tukea ilman huostaanottoa, mutta kerro, niin autan sinua parhaalla mahdollisella tavallani. Anna minun pitää kädestä kiinni näiden kivien yli, ja irroittaa kun tie taas tasoittuu.
Kiitos sinulle äiti, että saan olla mukana, yhdessä sinun kanssasi näkemässä tyttäresi kasvua. Kiitos sinulle äiti, että annat minulle oikeuden rakastaa tytärtäsi. Itse en varmastikaan pystyisi samaan kuin sinä, jos kyseessä olisivat biologiset lapseni. Varmasti etsisin virheitä, takuulla syyttelisin. Mutta äiti, anna se minulle anteeksi. Myönnän vajavaisuuteni siinä asiassa.
Mutta, äiti, kunpa joskus voisin sinua riittävästi kiittää siitä, että meillä tämä homma toimii. Vaikka aina sanotkin, että tyttäresi takia jaksat, tyttäresi takia teemme yhdessä töitä, mutta itsestäänselvyys se ei ole kaikissa sijais/bioperheissä.
Tyttäresi vilkuttaa sinulle. Hänellä on ostamasi punainen mekko päällään. Voi kuinka kaunis hän onkaan, aivan kuin sinäkin, hänen Äitinsä.
Vastaukset 124
Vanhimmat
Tuo oli niin monella tasolla pielessä olevaa hehkutusta ja hurmosta, että ihan oksettaa.
Lapsi ei ole mikään leikkikalu. Kuinka voit kiittää äitiä siitä, että hän laiminlyö omaa lastaan.
en suinkaan eka kertaa, mutta kuitenkin.
Eihän tässä kiitetty äitiä lapsen laimin lyömisestä, vaan siitä, että äiti on pelastanut sen mitä pelastettavissa on.
Hän ei syystä tai toisesta itse pysty tällä hetkellä lastaan hoitamaan ja on antanut luvan toiselle "tuurata" häntä siksi, kunnes saa voimansa takaisin.
Kaikki äidit eivät pysty yhtä epäitsekkäästi ajattelemaan, vaan pitävät lapsistaan kiinni, vaikka hyvin tietävät, etteivät pysty antamaan heille, edes perustarpeita tyydyttävää hoitoa.
Minusta tässä kirjoituksessa tuli hyvin esiin se, että sij.äiti on itsekin äiti ja hän tietää, miltä äidistä tuntuu.
Kuinka tuskallista onkaan olla erossa lapsestaan, vaikka itse olisi koko tilanteen aiheuttanutkin.
Hän ymmärtää, miten paljosta äiti jää paitsi, kun ei ole näkemässä lapsensa kehitystä.
Siksi hän on hyvin oivaltanut tallentaa mahdollisuuksien mukaan kaiken videolle.
Siten äiti pääsee edes jälkikäteen mukaan lapsensa elämään.
Hän ei anna myöskään lapsen unohtaa äitiään, vaan ylläpitää yhteyksiä koko ajan, että jatkossa olisi helpompaa.
Onneksi äiti on yhteistyössä mukana ja ymmärtää, että sijari yrittää parhaansa äidin ja lapsen suhteen säilymisessä niin hyvänä kuin tässä tilanteessa on mahdollista.
Se onkin helppoa, kun äiti on mukana kuvioissa ja itsekin halukas yhteyden pitoihin.
majoita sita äitiä sitten kanssa kotiinsa, jos tuossa on siitä kyse.
Miksi lapsi on erotettu äidistään tässäkin tapauksessa.
Sitäpaitsi, kirjoitus oli erittäin, erittäin syyllistävä ja sen lisäksi lasta oikein tuputetaan lapsen omalle äidille ja samalla kiitellään, kuin äiti olis suurenkin palveluksen tehnyt koko ihmiskunnalle laiminlyödessään oman lapsensa, mutta ei ole antanut kuitenkaan kenenkään muunkaan omaksi adoptioon. Noin pienikin vielä, ja äidistä luodaan lähes enkelinomainen ihannekuva. Kuka on vastuussa tämmösestä lapselle valehtelusta.
piti Keijun tämäkin ketju käydä vääntämässä ja kääntämässä. Ihmeellinen tarve tuntuu olevan vääntää joka helvetin keskustelusta väittely tällä Keijulla. Missä vaiheessa aloittaja kannusti äitiä laiminlyömään lastaan? Mielestäsi äidit laiminlyövät lapsiaan, jos vaikkapa hakevat heille apua. Jos aiheesta joku täällä kirjoittaa, niin väännät sen siihen muotoon että äiti on hakenut itselleen apua. Mikä ihmeen antipatia sinulla on äitejä kohtaan? Ikävät omat muistot lapsuudesta vai? Naisfobia? Valitettavan moni asiallinen keskustelu kääntyy väittelyksi sinun kanssasi Keiju. Oliko sinun pakko leimata tässäkin aloituksessa mainittu äiti lapsensa hylkääjäksi? Siksikö leimasit kun hän tuntuu tekevän ihan hyvää yhteistyötä sijaisperheen kanssa? Pitäisikö verissä päin taistella, jos asiat sujuvat hyvin ja lapsen edun mukaisesti? Ei, ei Keijuseni, en ole sijari, en sosiaalityöntekijä vaan ihan tavallinen vanhempi.
ihan kenen kanssa huvittaa, mutta ei veronmaksajien piikkiin.
Se on kaikki pois hylätyiltä lapsilta, joilla ei ole ketään.
Tuokin aloittaja on pahoillaan, kun yhteiskunta ei auta äitiä siten, että tämä äiti voisi itse hoitaa lapsensa. Pahoillaan, voi itku mitä alistumista täysin järjen vastaiseen toimintaan. On aivan luonnotonta edellyttää, että äidit, joiden mahdollisuudet on maassamme eliminoitu niin paljon, että he eivät pysty lastaan itse hoitamaan olisi onnesta liiskana, kiitollinen jne. ja vielä ystävä toiselle naiselle, joka hänen lapsensa hoidosta saa palkkion, summan, jolla köyhä äiti voisi lapsensa itsekin hoitaa uupumatta.
On luonnon vastaista, että äiti tekee yhteistyötä naisen kanssa, jolla on hänen lapsensa. Kuinka joku voi tämmöstä toivoa ja edellyttää. Sadistista, sanon minä.
Olen ennenkin todennut täällä, että tässä toinen toisensa kiittelyssä lapsi varmasti hämmentyy. Hänestä on kummallekin niin paljon riesaa, että pitää oikein jakaa äitiyskin useammalla, että hänet, pieni viaton ihmistaimi, saataisiin jollain tavalla hoidetuksi. On se saakeli rankkaa, lapsenhoito, just joo.
noin suoralta kädeltä tuomitset lapsen äidin?
Ei ainakaan tästä tarinasta selvinnyt huostan syytä ja siihen johtaneita asioita.
Ties vaikka äiti olisi sairas, eikä siksi pysty itse huolehtimaan lapsesta, mutta haluaa voimiensa mukaan olla mahd. paljon lapsensa elämässä ja seurata hänen kehitystään.
Siinä taas sijari yrittää auttaa parhaansa mukaan.
On niin monen laisia elämän tilanteita ja kohtaloita, ettei voi mennä suoralta kädeltä ketään tuomitsemaan, ennen kuin tuntee asioiden oikean laidan ja voiko sittenkään????
Kuka meistä pystyy sen ensimmäisen kiven heittämään, kysyn vaan?
Voiko sairauden takia menettää lapsensa huostaan Suomessa? Olen kuullut, että syöpään sairastuneet ovat huostaanottouhan alla, mutta en uskonut. Lapsellahan on isätkin normaalisti, harvoin molemmat potevat samaan aikaan.
kun noin reagoit?
Häpiä jo kirjoituksiasi!
tämä tarina kerro, onko lapsi huost.otettu vaiko ei, vain sen, että hänen äitinsä ei pysty nyt hoitamaan ja että lapsella on sen aikaa sijaishoitaja.
Ei väännellä asioista sellaista, mitä ei ehkä edes ole.
Kuule amalia, kyllä tavallinen ihminen, joka ei syystä tai toisesta itse pysty tällä hetkellä lastaan hoitamaan HANKKII lapselleen hoitajan.
Se että antaa luvan toiselle hoitaa lasta kun itse ei pysty ei todellakaan ole mikään hehkutuksen paikka. Nää sijareiden termit ja retoriikka alkaa oikeesti yököttää päivä päivältä enemmän ja enemmän.
Jos on sairas, pitää voida sivistysvaltiossa tilata lastenhoitaja kotiin, köyhät verovaroista ja rikkaat omalla kustannuksellaan. Mitään kaunistelemista ei ole siinä, että luovuttaa lapsensa pois kodista.
Kun toi sijari noita kännihuuruisia ajatuksiaan tuossa latelee, niin voi h-i. Väliin on rakastunut siihen oikeaan äitiin ihankuin seksuaalisesti valtaväestöstä poikkeava nainen, väliin haukkuu sen voimien loppumista, väliin kehuu miten touhukas hän on: käy jopa kirpparilla.
Sijarin pitäisi pystyä olemaan selvinpäin (ei selväpäinen noin kirjoittele). Sijarin pitäisi tietää paikkansa lapsen hoitajana, ei äitinä. Sijarin pitäisi autta vanhempaa, ei hokea sossujen perättömiä väittämiä äidistä.
Sijarin pitäisi olla puolueeton äidin jaksamisesta. Eihän hänen kuulu arvostella tällaista puolta, se kuuluu lastensuojeluviranomaisille. Mutta sijarit ja lastenkotien hoitajathan loppujen lopuksi kaikki asiat päättävät: milloin lapsi saa tavata äitiään, milloin lapsi pääsee kotiin, milloin koko k-u huosta päättyy.
Lastensuojeluhan ei tiedä arjesta mitään, eikä ainakaan meidän perheemme tapauksessa vaivaudu sitä tekemään, vaan jättää kaiken arvioinnin tähän tehtävään kouluttamattomille ihmisille pestyään ensin näiden aivot äidin kelvottomuudesta.
jos äiti on esim. mieleltään sairas, niin ei ole hyvä altistaa lasta sellaisen henkilön seuraan, joka ei hallitse tekemisiään tai sanomisiaan, vaikka kuinka olisi hoitaja kotona.
Ei tietenkään ole mitään hehkuttamista siinä, että joku on joutunut luopumaan lapsestaan, mutta näkisin tämän tilanteen siten, että äidillä ei ehkä ole ollut vaihtoehtoja ja hän haluaa minimoida lapselleen aiheuttamansa vahingon/traumat sillä, että haluaa olla mahd. paljon lähellä ja lapsen elämässä, suosiollisen sijarin myötä vaikutuksella.
Et nyt voi tästä oikeesti vääntää mitään rumaa ja pahaa.
ei mene läpi Hellu, edes sulta.
Kunhan vain känkkäränkkäilet siellä taas.
Ainakin tuo edellinen kirje tällä palstalle oli kirjoittajan omien sanojen mukaan mielikuvituksen tuote, joten kenties tämäkin on. Toivon, todella, että on. Edellisen kirjeen äiti oli viinämäen naisia, tästä uusimmasta olennosta ei ole vielä paljastunut juuri muuta kuin ihana ulkonäkö.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000036388389
taas viikatteensa kanssa ja leimannut äidin mielisairaaksi. Nykyään on kasvava joukko ihmisiä, jotka uskovat ettei kenenkään mieli voi olla sairas. Ts. mielisairauksia ei ole olemassakaan, ne ovat vain psykiatrian keksimiä sairausleimoja ihmisille. Psykiatria on pahempi kuin natsit. Voiko hirveämpää tekoa olla kuin lapsen vieminen äidiltä? Pedofiilit ehkä, joita löytyy perhekodeistakin.
niin silti kuvaus sijarin kokemuksista ja sekavista tunteista, tavallaan.
Siis toivon, että ainakin se osa on totta, että on olemassa sijareita, jotka oikeesti ymmärtävät bioäidin tunteet ja surun ja ikävän.
Jotka tukevat kaikin tavoin äiti-lapsi suhdetta ja ylläpitävät yhteyksiä, kuten tässä tarinassa kuvattiin.
Ehkä pikkusen minuakin ällötti se kuvaus äidin tuoksusta ja kauneudesta, mutta jokaisella on oma ajattelutapansa ja koemme asiat niin eri tavoin.
Sijari ei kuitenkaan voi puhua lapsen puolesta, äidin tuoksusta tai kauneudesta, sen enepää kuin rumuudestakaan.
Hyvin positiivisena muilta osin koin tuon kirjoituksen ja se herätti minussa toivoa, että edelleen löytyy nuoremmissakin sijareissa, niitä, joilla on kyky ajatella ja tuntea, siis empaattisuutta. Sitä tässä hommassa tarvitaan eniten.
Joskus olen nuorempien kirjoituksista saanut aika tiukan ja ykstotisen, enempi tuomitsevan kuvan.
Siis suunta on ainakin oikea.
Toivotaan, että mielikuvituksesta tulee totta.
Minä en pidä aloittajaa nuorena vaan pula-ajan kasvattina, kun appelsiinin tuoksu saa hänet hurmioon.
selvä merkki, minut voi myös siitä tunnistaa pula-ajan kasvatiksi.
Mulla on toi appelssiini, mut ehkä mandariini on viel parempi.
Kuiteskin olen aivan hurmiossa nytkin oman pihan ruusujen tuoksusta.
Joka kesä myös kielon tuoksu saa minut hurmioon.
Päättelin vain siitä, kun hän puhui omista lapsistaan, siten kuin olisivat vielä kotona ja melko pieniä.
ohjelmassa ja nimenomaan oli kyse syöpää sairastavasta äidistä.
Jos perhe on eronnut ja lähivanhempi sairastuu, lapsi viedään ilman, että isän olosuhteita otetaan huomioon siinä, voisiko hän ottaa lapset luokseen. SEKIN on törkeästi voimassa olevaa lakia rikkova teko.
lapsensa terveelle kehitykselle, sellainen henkilö kuuluu sairaalahoitoon.
Ja lapselle hoitaja omaan kotiin, JOS lähipiiristä ei löydy halukasta/kyvykästä henkilöä, joka voi ottaa lapsen vaikka omaan kotiinsa.
perheen iso lapsilauma otettiin huostaan ja ripoteltiin pitkin suomenniemeä eri sijaispaikkoihin. Vauva laitettiin ruotsinkieliseen perheeseen Sipooseen, till Sibbo kommunen.
ISÄN mahdollisuutta ottaa lapset luokseen EI EDES YRITETTY selvittää, vaikka vanhemmilla oli yhteishuoltajuus ja isä oli paljonkin pitänyt lapsia luonaan.
Kun isä aloitti taistelun saada lapset luokseen, oli sossun ensimmäinen kommentti:
"Eipä ole vielä tavattu sellaista isää, jolle olisi voitu lapset antaa."
Törkeää menettelyä viranomaisilta!
Tapauksesta voi lukea tarkemmin vanhemmat.comista.
vuosien saatossa sellaisia virkavirheitä lastensuojelun kanssa yhteistyössä, että osalla pitäisi lääkärin oikeudet kieltää kokonaan!
Itse en saanut uusittua edes reseptiä heinänuhalääkkeeseen puhelimessa kun lekuri on vaihtunut, eikä tuntenut minua. Helvetti! Piti varata vastaanottoaika, että lekuri NÄKI minun olevan kunniankansalainen, jolle voi uusia reseptin ja kertomani vaiva on tosiaan olemassa.
Mutta psykiatri voi sossun pyynnöstä kirjoittaa lausunnon TÄYSIN TAPAAMATTA potilasta. Näin lausunto voidaan kirjoittaa vanhemmasta tai lapsesta. On tapauksia, että psykiatri on kirjoittanut lausuntonsa niiden muistiinpanojen perusteella, jotka sossu on tehnyt asiakkaasta. Voi jumalauta!
kunnostautuvan lastensuojeluasioissa ihan joka saralla.
Uskomatonta!
Eikös sitä sossulaa saada mitenkään kuriin siellä???
Sosiaalijohtajasta kaikki on kiinni.
Pitäisi saada nykyinen pois virasta ja uutta verta tilalle.
Muistan, että Espoon sossulasta oli jo vuosia sitten telkkarissa juttua, kun oli mokannut pahasti eräässä huoltajuus kiistassakin.
Sillon haastateltiin sitä johtajaa, josta jo muutaman sanan perusteella voi havaita, ettei mikää ruudin keksijä ollut.
Jänkkäsi vain jotain samaa, missä ei ollut päätä eikä häntää.
lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tuntuu perustuvan vain olettamukselle, että pahuus on vanhemmissa poikkeuksetta. Kaikki uskovat vain pyhään Freudiin ja muiden koulukuntien edustajia ei Espooseen ole palkattu. Nämä antavat sitten ohjeita kouluilla ja päiväkodeille milloin pitää alkaa epäilemään vanhempia.
Omalla lapsellani, kun sattui joskus olemaan huono päivä, siis aivan normaalia uhmaa ja kiukkua, kysymys hoitotädeiltä oli aina:"Mitä teillä on kotona tapahtunut?" Koskaan ei mietitty, että olisiko liikaa niitä päiväunia ollut ja lapsi ei sitten nuku kotona illalla ja vuorokausirytmi aivan sekaisin.
missä kunnassa/kaupungissa onnistuu näin?
"Jos on sairas, pitää voida sivistysvaltiossa tilata lastenhoitaja kotiin, köyhät verovaroista ja rikkaat omalla kustannuksellaan." Kerro missä saa köyhä lastenhoitajan kotiin verorahoilla? muutamme heti sinne....
Helsingissä asuessani saanut kodinhoitajan sairastuttuani ja mieheni oli toisella puolella maailmaa työmatkalla. Tosin en ole köyhä, vaikka verovaroista se menikin :D
lapsi pedofilian uhrina viedään äidiltään hirveään perhekotiin? Näitäkin tapauksia löytyy...
joskus kauan aikaa sitten, vai ihan viimeaikoina?
Voi Hellu raasu kun et oikeasta elämästä tiedä...
Jos sijaishuollon hoitopalkkio maksettaisiin bioäidille, niin suurin osa(SIIS SUURIN OSA, EI JOKAINEN) huostaan otettujen lasten vanhemmista käyttäisi sen päihteisiin. Ei todellakaan lapsensa hyvinvointiin ja omaan jaksamiseensa. Tipahda jo sieltä kuustasi tälle raadolliselle planeetalle nimeltä maa.
Sijarin tehtävä ei ole auttaa vanhempaa, vaan hoitaa ja rakastaa kaltoin kohdeltuja lapsia.
Sulla noi päihteet tulee jatkuvasti esiin sun kirjoituksissa.Taitaa liittyä voimakkaasti sun elämääsi....
En pidä käytöstäsi kovin hienona ja esimerkillisenä: ensinnäkin varastat nimimerkkini ja kirjoittelet juttuja, joita minun nimellä ja nimimerkillä ei kirjoitella. Kun sinulla näyttää tuo ulosanti kirjoituksessasi rajoittuvan yhteen tai kahteen lauseeseen, on tietysti hyvä käyttää toisen nimimerkkiä. Olet varmaan ihan hyvä ihminen, mutta et kirjoittamiseen suuntautunut. Vähän ilkea kyllä olet.
Toiseksi en ole kovin kiinnostunut keskustelmaan kanssasi, joten ei tarvitse vastata kirjoituksiini.
Kolmanneksi päihteet eivät liity elämääni, mutta tiedän miten alkoholi vaikuttaa ihmiseen. Ei selväjärkinen kirjoittele appelsiinin huuruisesta äidistä ilman jotain huuruja päässään. Tai sitten sijariksi pääsee olematta selväjärkinen
Vai ei selväjärkinen voi kirjoitella appelsiin tuoksusta.... Pikkaisen on sinulla rajoittunut tuo maailmankatsomus!!!!
Muistakaa kaikki sijarit, ettette mainitse sanoja "appelsiini" tai "tuoksu" ainakaan sos.työntekijöiden läsnäollessa. Tiedä vaikka nimimerkki "Lapsen etu?"olisi saanut tahtonsa läpi, ja teidät leimataan vähäjärkisiksi.
Toisekseen. silloin kun aloin palstalla käymään en nähnyt missään nimimerkkiä Lapsen etu(oliko sinulla kenties jostain syystä tauko? Vai oletko tullut palstalle minun jälkeeni?) Ja koska kone nimimerkkini hyväksyi, en nähnyt mitään syytä olla sitä käyttämättä. Joten jatkakaamme samaan malliin- onhan sinulla tuo tappouhkaus siellä perässä erotuksen minusta.
KYLLÄSTYTTÄMÄÄN nämä ns.kirjeesi!
Tuo on kyllä niin vihoviimeistä piruilua oikeille äideille, että huh! Pitää huokaista monta kertaa ja syvään, että pystyy kirjoittamaan.
Hyi h-i. Pitäsikö Suomeen tehdä uusi tautiluokitus - vaikkapa Fnn.nn: yli-intoinen pätemistarve lastenhoitoalallla - hoitajille, jotka eivät ole äitejä vaan hoitajia ja jotka haluavat itseään äidiksi nimitettävän.
Etkö tajua, että huostaanotto on lain mukaan vain tilapäinen toimenpide. Sinun tulee valmistaa lasta kotiinpaluuseen. Sinun tulisi tukea myös äitiä, että tämä olisi mahdollista. Tuollaisin keinoin viet oikealta äidiltä viimeisetkin voimat. Hoitajaan voi todellakin kiintyä muutenkin kuin vaatimalla lasta sanomaan hoitajaansa äidiksi. Vauva ja pieni lapsi eivät tätä ymmärrä - yritä olla itse aikuinen.
Ymmärrän, että adoptio- tai orpolasten kohdalla lapsi sanoo hoitajaansa äidiksi, mutta että huostahoitaja olisi äiti - ei ikinä. Sinun "äitiytesi" päättyy tasantarkkaan siihen, kun huosta loppuu. Olet HOITAJA ja jos sinulla on järjenhippunenkin sinulla on myös NIMI. Lapsen tulee kutsua hoitajaansa nimellä, eikä todellakaan äititellä palkkahoitsua.
Miten luulet hoitoosi uskotun lapsen reagoivan, kun hän tapaa oikeata äitiään ja hänen kutsuu tätäkin äidiksi. Taitaa mennä lapselta nuppi sekaisin ja kiusatuksi tulee, kun tästä sitten kaveripiirissä kertoo.
Ei voi muutakuin kirota, kun juttuasi lukee. En harrasta kiroamista, joten jätän tähän. Oksettavaa! Kuvottavaa!
En tiedä, mutta tuntuu ettei tällä palstalla mikään ole koskaan hyvin.
Tiedän, että lapsi on minulla lainassa. Tiedän ettei äiti lastaan pysty juuri nyt, tällä tai tässä hetkessä hoitamaan.
Mutta kertokaahan nyt sitten hyvät ihmiset, eikö saa äidille muka laittaa videoita yms hänen lapseltaan? Millä ihmeen tavalla pystyy muuten pitämään äidin mukana arjessa? Joku kysyi miksen ota äitiä meille asumaan. Vastaus on yksinkertainen, minulla on tiedot ja taidot lapsen kasvatukseen, ei tekemään työtä äidin kanssa. En ole terapeutti, en ammattiauttaja, olen vain sijaisäiti.
Toisaalta huudetaan täällä ettei lapset saa kiintyä, ja että työtä tehdään vain rahasta, toisaalta moititaan kun lapsista ei välitetä. En enää todella tiedä mikä teille täällä sopisi.
En halua syyllistää äitiä, hän on lapsensa ainoa äiti, joka ei nyt pysty hoitamaan lastaan. Missä lapsen pitäisi olla se aika että äidistä taas on siihen tehtävään kokopäiväisesti? Komeroonko lapsi pitäisi sulloa ja odottaa aikaa parempaa, aikaa jonka päivämäärästä ei ole tietoa.
Anteeksi jos mielestänne tuputan äidille äitiyttä, mielestäni haluan vain sen säilyttää äidillä.
Kauan palstaa seuranneena, muistan sijaisvanhempia myös syytetyn "lapsien säilyttämisestä".
tuossa tunnehehkutuksessa.
Jos näillä palstoilla bio-äiti kirjoittaa tunteisiin vetoavasti lapsensa menetyksestä, siitä kyllä saa hirveän huudon silmilleen. Ihan kuin äidillä ei saisi olla tunteita lasta kohtaan ja myös empatiakykyä ymmärtää lapsen tunteet - jopa aiheettoman huostaanoton kohdalla.
Itse en aikanaan edes yrittänyt tunnehurmosta, vaan ihan asiallisesti välitin tänne lapsen OMAA kertomaa OMISTA tunteistaan sijaispaikassa. Oi, oi sitä haukkumisen määrää!
Koska tilanne on se, että palstoilla äidin tunnekuvaukset kielletään sekä hänen itsensä että lapsen osalta, niin en minä ihmettele yhtään, että aloitus sai yököttelyä osakseen.
Mielestäni tämmönen videointi loukkaa taaperon yksityisyyttä. Onko äiti pyytänyt lastaan filmattavan? Puhut koko ajan siitä mitä SINÄ haluat, haluat äidin olevan mukana lapsensa arjessa, videoimalla lasta, haluat säilyttää äitiyden äidillä. Haluaalko äiti tämmöistä. Onko hän vapaaehtoisesti antanut lapsensa pois, vai onko lapsi pakkohuostaanotettu aiheellisesti häneltä, hänen aiheutettuaan vaaraa lapsellle? Olet kiitollinen äidille kun hän sallii lastaan hoidettava, törkeetä. Lapsella on oikeus tulla hoidetuksi, jokaisella lapsella. Ketään äitiä ei ulkopuolisen tule kiittää siitä, että hän sallii jonkun muun hoitaa lastaan, jos ei itse saa tai halua. Tämä on niin lapsen arvoa alentava ketju, ettei mitään määrää. En tiedä, miten se äiti kokee alentuvan sävysi ja hurmioituneen kiittelysi, mutta minusta se ylistämällä alistamista, halveksittavaa ja itsesi ylentämistä jopa aivan uskonnollisiin sfääreihin asti. Jos tuollaiselta enkeliltä, mitä äidistä kerrot, on vauva otettu huostaan, on tapahtunut laittomuus. Aiheellisessa huostaanotossa taas ei ole koskaan syytä kiitellä äitiä lapsen puolesta. Vai luuletko lapsen sanovan, jos hän ymmärtäisi, että "kiitos äiti kun minut hylkäsit, minua kaltoinkohtelit ja minua pahoinpitelit.
kuinka sinä viitsit tehdä itsestäsi täällä naurettavan päivästä toiseen? Kirjoitat pelkkää sontaa aiheesta kuin aiheesta. Tuo videoinnin yksityisyyden loukkaaminen on taas yksi epätoivoinen yrityksesi tällä saralla.
Älyn ja sivistyksen puutteesi olet tosiaan jo todistanut täällä moneen otteeseen, eiköhän riitä jo!
Aloittaja kertoi, että hän ei ole terapeutti, eikä hän osaa käsitellä ja hoitaa aikuisia ihmisiä. Silti hän lähettelee videoita mahdollsesti hyvinkin traumatisoituneelle tai muuten kärsivälle biologiselle äidille tämän lapsesta, ja lässyttää taaperolle ihanneäidistä satua, joka ei kenties koskaan toteudu jos lienee totta nytkään.
Heikossa tilanteessa oleva, lapsensa menettänyt äiti voi vaikka masentua ja syyllistyä tollasesta aivan kamalasti, tai ties mitä.
Äitiys ei ole mikään erityinen tehtävä, jota hoidetaan tai jota voidaan jättää hoitamatta ja siirtää sijarille väliaikaisesti. Äitiys on olomuoto ja biologinen tosiasia, sitä ei voi sopia pois sijarille.
Sijarius on tehtävä, ei äitiys.
Mielestäni tuo heikossa asemassa oleva äiti ei saa itse tuollaisen ylitsepursuavan kiitollisuuden ja ylistyksen ja hurmoksen kohteena valita, miten iholle päästää tuon sijarin. Häneltä on jo viety elämänsä hallintaa omasta syystään tai syyttä niin paljon, että ei sijari voi äidin tunteita muuttaa lastaan kohtaan miksikään tekemällä itseään ja sijoitettua taaperoa tykö tuolla tavalla. Äidistä itsestään sen on lähdettävä. Muuten lapsi joutuu kokemaan saman pettymyksen taas kotiuduttuaan, jos äiti ei olekkaan sellainen kiiltokuva, jota tuo sijari hänestä luo.
Mielestäni äidillä on oikeus tietää lapsestaan mahdollisimman paljon, vaikka ei siinä arjessa eläisikään.
Minä olen tehnyt samoin, eikä siitä ole vaahdonnut kuin yksien sisarusten äiti, jolla oli vaikeata oman syyllisyyden kanssa. Lopetin hänelle kuulumisien lähettelyn kyllä sitten.
Muiden äitien kanssa olen jatkanut sitä, ja he ovat olleet kiitollisia siitä. Toivottelemme hyvää äitienpäivää joka vuosi, sekä muistamme kukalla ja kerron kuulumisia ja lähetän valokuvia.
Nämä äidit ovat kiitollisia siitä rakkaudesta, mitä lapsensa saavat meillä. Osaavat ajatella asiaa lapsen kannalta.
Biologinen äiti on AINA OIKEA äiti isolla Ä:llä, mutta minä olen arki/varaäiti. On tärkeää, että lapsi saa kiintyä myös arkiäitiin se ei tarkoita, että se olisi jotenkin pois biologisen äidin äitiydestä.
Ihmisen sydämeen mahtuu monta jota rakastaa.
Noista jutuista saa sen käsityksen, kuin äiti olisi antanut lapsensa nimenomaan juuri teille, vaikka oikeestihan lapsi on annettu ihan mihin sattuu joutumaan. Miten selitätte lapselle nämä asiat, että on juhla-äiti ja arki-äiti. Pienikin kasvaa jossain vaiheessa ja alkaa kyseenalaistaa satujanne.
Ette te voi olla kiitollisia äidille siitä, että äiti antaa lapsensa kiintyä ja rakastaa teitä, koska ei äiti ole teitä ole valinnut (ellette ole sukulaisia, mutta se on muutenkin täysin eri pohjalta ja eri asia, ja perustuu todella sukurakkauteen ja sukuvastuuseen).
Minusta tämä on aivan valheellista tämä koko sijarihomma noin toteutettuna ja sijarin äitiyshakuisuudesta johtuen. Noin siinä käy, kun ei ole kunnon koulutusohjelmaa ja asiallista suhtautumista touhuun vaan toimitaan hyväntekijän sädekehä pään päällä. Kaiken lisäksi, jos huostaanotto on aiheellinen ja lapsi on äitinsä hänelle tekemän vakavan rikoksen uhri niin hänen kärsimyksensä ja oikeutettu pelkonsa, vihansa ja muut negatiiviset tunteet ikäänkuin kielletään näillä kulisseilla.
Toisaalta, jos mitään vakavaa ei ole lasta kohtaan tehty, niin eipä hänen pitäisi huostaanotettuna elääkään erossa omasta suvustaan.
Sijaisäiti taitaa olla lapsillesi enemmän ÄITI ,kuin mitä itse pystyt asenteellasi koskaan olemaan.Meillä ei ainakaan lapsia ole vaadittu koskaan sanomaan minua äidiksi, ovat sen ihan itse valinneet. Mikä sinä olet itsekkyydessäsi viemään lapsiltasi sitä mitä he arjessa tarvitsevat( itse et siihen pystynyt). Muista että suurin osa perheisiin sijoitetuista lapsista on k.o. perheessä aikuisuuteen asti. Sinä olet tilanteen aiheuttanut ,joten suo lapsillesi mahdollisuus KAHTEEN äitiin. Lapsesi ei pidä minua hoitajana, vaan toisena äitinä, halusit sinä sitä tai et. Sorry!!!!
huoltosopimukseen. Sossutantta on vastuussa siitä, mikä käsitys lapselle syntyy omasta asemastaan ja äitejen lukumäärästä sekä siitä, kuinka usein ja millä menetelmillä yhteydenpitoa harrastetaan. Siksi, että sosiaaliviranomainen tietää huostaanoton syyn, ja sen mukaanhan on lapsen hoitoa toteutettava. Äiti-nimitykset kirjattakoon siis hoitosuunnitelmaan, koska käytännöt vaihtelevat sijareiden persoonien mukaan.
pienen pieni asia. Yleensä lapsella on myös isä, miksi siis kirjoitat "Aiheellisessa huostaanotossa taas ei ole koskaan syytä kiitellä äitiä lapsen puolesta. Vai luuletko lapsen sanovan, jos hän ymmärtäisi, että "kiitos äiti kun minut hylkäsit, minua kaltoinkohtelit ja minua pahoinpitelit." Koeta nyt unohtaa omat traumaattiset äiti-muistosi!!!!!!!!!!!!
kiitellä isää, luvata auttaa isää, pahoitella isän mahdollisuuksien puutetta, kulkea hetki isän rinnalla, videoida isälle lasta, lähettää kuu-ukon kautta isälle terveisiä, vilkuttaa isälle. Onko tämä nyt tasa-arvoista, kysyn vaan.
miten muutenkaan äiti pääsisi kokemaan edes osaa lapsensa elämästä. Ensiaskeleista ja kaikesta uudesta mitä oppii ja oivaltaa.
Muistan itsekin hyvin haikeana ajatelleeni meidän sijoitettujen äitejä, kun pääsin kokemaan heidän lastensa kanssa sellaista, mikä olisi kuulunut heidän äitiensä saada nähdä ja kokea.
Ajattelin, kuinka paljosta jäävätkään paitsi ja kuinka minä, vieras ihminen pääsin ikään kuin "varastamaan" heidän lastensa parhaat hetket.
Minulla ei ollut mahdollisuutta videoida, kuin satunnaisesti jotain, eikä lasten äitejä oikein jaksanut edes kiinnostaa, mitä oli tapahtunut, kun itse olivat teillä tietymättömillä.
Muistan myös miten olin tavallaan kateellinen ex-anopille, joka hoiti poikaani, kun olin töissä.
Hän pääsi ensimmäisen näkemään monta uutta asiaa.
Minulla taas ei ollut vaihtoehtoa. Rahaa oli jostain saatava, eli töissä oli käytävä.
isää ikinä ja miks omat lapsesi on huostassa ja missä isä on lapsellasi!
Aina vain haukut muita, sijareita ja bioja, kerro et ikinä omasta "tuskastasi", syyllistät muita aina, eli just siksi oman tuskasi takia, mikään ei ole muuttunut juttujesi takia lastensuojelussa, kunhan turhaan kaikkea haukut vain täällä netissä!
Missään et ole saanut muutosta aikaan, vai oletkos, muka?????
Hei, onkos sulla peiliä enää????
Mihin katsoisit itse ennenkuin muita aina syytät ja haukut?
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin!
Pitää vanha sananlasku kohdallasi todella paikkansa!
Joo ei bioäiti ole minua valinnut olet oikeassa. Mutta kun äiti on tutustunut minuun on hän sanonut useamman kerran, että on hyvä että hänen lapsensa on juuri minulla. Tottakai hän sekä minä molemmat tiedämme, että paras paikka lapselle olisi oma bioäitinsä koti, mutta jos se ei onnistu siellä asuminen on meillä asuminen kuitenkin seuraavaksi paras vaihtoehto. NÄin ovat nämä äidit sanoneet, ja se on hieno kiitos tästä hommasta. Ja mikä parasta; tällainen asennoituminen näkyy lapsen hyvin voinnissa.
Ei lapsille tarvitse mitään selitellä arki ja juhlaäideistä. Heillä on aivot ja tekevät itse nimityksille mitä haluaa. Meillä lapsilla on oman perheensä kuvia seinillään jne. Heidän perheet ovat meidän jokapäiväisessä arjessa mukana puheissa ja teoissa. Lapsille tämä käytäntö on tosi itsestään selvyys,ei siinä selityksiä tarvitse.
Voin sen verran sanoa, että meiltä jo itsenäistyneet lapset pitävät meihin yhteyttä aivan kuin omiinkin vanhempiinsa. Ristiäisissä juuri kuukausi sitten ,olimme ( yhden aikoinaan meillä sijoituksessa olleen lapsen ) nuoren koko bioperhe sekä me sijaisperhe mukana. Juhlat olivat hienot , eikä siellä kukaan miettinyt kuka on kuka.
Olemme molemmat äidit tälle nuorelle tärkeitä vielä nytkin kun hän on perustanut oman perheen.
Soittelemme bioäidin kanssa vieläkin nuoren asioissa ja muutenkin, vaikka hän ei enää asustele meillä.
Edellä jo kirjoitin ketjuun, miten sossut mitätöivät isän merkitystä eronneiden parien kohdalla ja muutenkin.
Oletkos varma, että Helinän lapsi on huostassa? Käsittääkseni ei nimittäin ole.
Kyllä täällä liikkuvissa aktiiveissa on vanhempia, jotka ovat saaneet ja saavat tulevaisuudessakin muutosta ainakin pahimpiin lastensuojelun mielettömyyksiin. Myös joka ikisellä vanhempien tekemällä valituksella, kantelulla ja rikosilmoituksen teolla on merkityksensä. Asiat muuttuvat, vaikka miten hitaasti, mutta muuttuvat kuitenkin.
Ja kai tällä palstalla saa mielipiteitä vaihtaa, vaikka ei olisi poliittisesti aktiivinenkaan!
kuvioita meilläkin.
Meitä on myös kutsuttu ristiäisiin ym. aivan kuin sukulaiset konsanaan.
Joskus on ihan huvittanut, kun ollaan niin yhtä suurta perhettä, muka. Mulle todellisesti aivan tuntemattomien ihmisten kanssa, mutta lasten takia pitää venyä ja leikkiä vaikka sukulaista, jos tilanne niin vaatii.
Varaäidin pitäisi esitellä itsenä nimellään lapselle, jota hoitaa. Hänen tulee kertoa olevansa lapsen lapsenhoitaja, eikä mikään sukulainen tai varaäiti tai arkiäiti. Lapsenhoitajalla pitää Suomen lakien mukaan olla nimi. Kai lapsenhoitaja voi käytää nimeään tai edes lempinimeään. Lempinimeksi ei kelpaa mutsi, äiskä, äiti tms., ne on varattu oikealle lapsen äidille. Ei varaäiti tai arkiäiti ole ihmisen nimi. Eikä äitiä voi korvata kukaan, EI IKINÄ.
Kutsukoon itseään lapsenhoitaja sitten vaikka NIMETTÖMÄKSI, jos ei saa suustaan omaa nimeä kakaistua.
Ja mielestäni lapsen äiti itse voi kertoa lapselleen itsestään. Jos sen tekee joku lastensuojelun hoitava taho, niin oikeasta äidistä tulee vähintäänkin roviolla poltettava noita.
kaikki sijarit pirujakaan ole, jotka lasten äideistä vain pahaa puhuisivat.
Äiti-nimityksen käyttö tuntuu olevan lapsille tosi tärkeä.
Minä olen esitellyt kaikille sijoitetuille itseni etunimellä, mutta sanonut, että mun nimi on tämä ja olen tämän perheen äiti ja lapsi saa itse päättää miten minua kutsuu.
Meidän kaikki sijoitetut halusivat sanoa äidiksi.
Niin monta kertaa päivässä sitä sanaa mulle toistettiin, että välillä jo toivoin, etten olisi antanut ollenkaan lupaa käyttää itsestäni äiti-sanaa.
Todella tuli usein sellainen tunne, että se äiti-sanan toistaminen ja hokeminen, äiti sitä ja äiti tätä. Jokainen lause alotettiin sanalla äiti jne, oli jotenkin tarpeellista lapsille, hakivatko siitä jotain turvaa, vai mitä, mutta erikoisen paljon sitä päivittäin joutui kuulemaa, sillon kun olivat pieniä.
Kyllä siinä joku tarve oli takana.
Siis tarve ei ollut suinkaan mulla vaan lapsilla.
Meidän perheen isää taas on kutsuttu aina etunimellä, niin ei sijoitetutkaan kotona koskaan häntä isäksi kutsu, mutta koulussa opettajille ja kavereille puhuvat meidän iskästä.
Eli heillä on se tarve kertoa "vanhemmistaan", vaikka vara- sellaisista.
Kun meidän lapset puhuvat minusta kavereille,he sanovat, meidän äiti, mutta kun puhuvat omasta äidistään, sanova, meidän oikea äiti.
Yleensä kaverit tietävät minut, mutta oikeaa äitiä eivät ole koskaan nähneet. Lasten oikea äiti on heille hyvin abstrakti käsite. minä olen se konkreettisempi äiti.
Laitosten hoitsut eivät kyllä ole minusta ikinä mitään hyvää sanoneet. Joskus ovat arvostelleet vaatteitani, että tuo sopii sinulle.
Yleensä minulle kiukutellaan, etten ole ilmoittanut tulostani (eivät osaa lukea tekstiviestejä), en ole ilmoittanut lähdöstäni (olisi saattanut olla tärkeää asiaa) ja neuvotteluissa, joihin enää harvoin vaivaudun menemään tulee tuutin täydeltä.
Kaikki sanomiseni ja ehdotukseni torpetoidaan hoitsujen taholta ja sossu myötäilee. Minun sanallani ei ole enää mitään merkitystä.
Oikeudessa minut haukkui lyttyyn yksi tuiki tuntematon nainen, jota olin joskus nähnyt, mutta en ole koskaan hänen kanssaan jutellut. Onneksi tajusin kysyä häneltä ennen hänen todisteluaan, että kuinka hyvin tuntee minut. Näin putosi iso pohja pois haukuilta.
Ehkä he ovat ihan hyviä ihmisiä, mutta suhtautuminen vanhempiin on niin negatiivista, että hirvitää. Lapsikin alkaa uskomaan, että äiti on pelkkä peto.
vaikka ei suoranaisesti liitykään(mielenterveyspalvelut),.. (vallanhimo yms sentään liittyy).
Voi Hellu , taaskin realiteetit unohtui.
Meille sijoitetuista
-yhden isästä ei edes bioäidillä ole tietoa
- Sisarusten isä on kieltänyt ottamasta minkäänlaista yhteyttä.
Katsos kun joillekkin lapsi on oikeasti taakka ja rasite joka halutaan pyyhkiä elämästä pois.
laitoksissa tehdä, eikä kenenkään tarvi vastata tekemisistään tai sanomisistaan.
Koko henkilökunta pitää yhtä ja tukevat toisiaan.
Siksi onkin parempi, kun lapsi on sij.perheessä. Siinä on vastassa vain yksi "äiti" ja hänet saa helposti kiinni sanomisistaan ym.
Sanoisin, että huomattavasti pienempi prosentuaalinen mahdollisuus on saada "paska"mainen sijari, kuin mitä hoitajat laitoksissa. Ne on vaan töissä siellä, eivätkä vastaa mistään, ei edes lapsista, henk. koht.
Sijareilla vastuu on ihan toista luokkaa.
Yksin on vastattava lapsista ja puheistaan.
Aloitanpa tästä aiheesta uuden keskustelun. Kiitos sinulle vastauksestasi.
Miksi lapset eivät itse voi, saa tai halua kertoa äidilleen kuulumisia. Miksi sinä siinä välissä sähläät. Kysehän on lapsen oikeudesta suhteeseen oikeaan äitiinsä, eikä sijarin oikeudesta suhteeseen tuohon aikuiseen henkilöön.
samoin kun äidistä todella kauniisti. Kyyneleet nousivat silmiini, kun mieleen tuli se aika kun oma lapseni oli perhekodissa. Voi kun siellä olisi ollut edes murto-osa tuosta lämmöstä ja välittämisestä mikä tuossa kirjeessäsi oli! Päinvastoin, yrittivät tehdä kaikkensa etäännyttääksen meidät lapsen kanssa toisistamme. Onneksi epäonnistuivat, mutta se kylmyys puistattaa vieläkin. Hienoa, että on olemassa myös sijaispaikkoja joissa ajatellaan kuten sinä "mie vaan" teet. Jos tekosi ovat sanojesi tasolla niin luoksesi sijoitetut lapset ovat todella onnellisessa asemassa, jos nyt sijoitetun lapsen voidaan sanoa olevan onnekas. Jaksamista arvokkaaseen työhösi sinulle!
Kyllä äidin voimat aina lapsensa hoidon kestävät. Ne ovat vaan ne ulkoiset voimat, jotka repivät äidin rikki, ne lastensuojelijat.
Mikset kutsu sitä äitiä katsomaan lastaan, sen sijaan, että piruilet videokuvilla: tällaista meillä on, tästä jäät paitsi, kun olet mikä olet. Rivien päällä lukee ja niiden välissä isoin tikkukirjaimin: SÄ KUULE ÄITI OLET P-A, KUN ET EDES OMASTA LAPSESTASI VÄLITÄ. Minä teen sen sinun kiusaksesi sen välittämisen. Minä olen parempi kuin sinä.
Hyi h-i.
liian kärkeviä. Tuo kirjeessä kuvattu menettely olisi sadistista jos näin ei olisi sovittu äidin kanssa. Luin ketjun läpi ja siellähän kerrottiin äidin kanssa näin sovitun. Itse olisin ollut todella onnellinen, jos lapseni ollessa sijoituksessa olisivat soitelleet yhdessä minulle tai lähettäneet vaikkapa sitten videoita. Oman lapsen äänestä ja ilmeestä voi lukea aikamoisen paljon hänen voinnistaan, tämäkin on yksi keino saada selville voiko lapsi hyvin, huonosti vai hyvin huonosti sijoituksessa. Meidän lapsen sijoituspaikka, ammatillinen perhekoti, teki kaikkensa ettei mitään yhteyttä olisi pidetty. Mikäpä olisi sijoitetulle lapselle sen parempi kuin että sekä äiti että sijaispaikka tekevät lapsen hyvinvoinnin eteen kaikkensa. Aloittajan viestissä myös mainittiin toivottavana tulevaisuus, että äiti itse lapsestaan huolehtii. En kyllä nähnyt kirjeessä mitään äitiä tai lasta alistavaa... Ehkä en osaa ajatella ihmisistä ensimmäisenä pahaa, vasta sitten kun se pahuus on jollain tavalla todennettavissa.
Vain sosiaaliviranomainen voi sopia menettelytavoista. Sijari ei voi itse alkaa sooloilla tapaamisia ja yhteydenottoja vaan kaikki on sovittava sosiaalivirastossa, joka on vastuussa lapsesta. Jos sijari ottaa itselleen oikeuden ylimääräiseen höösäämiseen hän voi sitten myös ottaa itselleen oikeuden yhteydenpidon rajoittamiseen, kun sille päälle sattuu.
Siksi kaikki asiat tulee sopia sosiaalivirastossa, koska asioiden taustoista ja ihmisten voinnista tietämätön sijari voi tehdä sooloilullaan suuren ja jopa kauaskantoisen virheen.
On se oikeasti uskomatonta, kuinka toisille ei koskaan ole mikään hyvin. Mielestäni minulla ei ole oikeutta revitellä tytön äidin tarinaa, hän saa itse kirjoittaa halutessaan omat tuntemuksensa, mutta saan kai itse kirjoittaa omat ajatukseni. Siihen kai minulla on oikeus??
Ja kuka teistä tietää miksi tyttö on meillä eikä äidillään, ei kukaan. Älkää silloin tehkö johtopäätöksiä asioista joista ette tiedä mitään.
Te ette tiedä mitä meillä on ASIAKASSUUNNITELMAAN, huoltosuunnitelmaa ei enää uuden lastensuojelulain mukaan edes tehdä, kirjattu. Te ette tiedä mitä me olemme sopineet. Te ette tiedä onko meillä edes sopimusta, te ette tiedä meistä mitään, muuta kuin minun ajatukseni. Enkä edes halua teille mitään sellaista kertoa edes, koska ajatukseni ovat omiani, mutta syyt tähän tilanteeseen eivät ole. Ja en halua että joku tuomiopäivän basuuna tuomitsee taas mustavalkoisen lasin läpi tuijotettuaan.
Äiti on kaunis, ja hassua, hän tuoksuu aina appelsiinille. Se on minun ensireaktioni hänestä, joka on vahvistunut. Tyttö on kaunis, äitinsä näköinen. Isän ulkonäöstä en tarkemmin tiedä, muutamasta valokuvasta olen yrittänyt piirteitä katsella. Tyttö muistaa äitinsä tuoksun, appelsiinin, yhdistää sen hedelmään ja äitiin. Rauhoittuu tuoksusta. Se on meillä tärkeä väline arjessa äidin pitämiseen.
Mutta, taistelkaa te jatkossakin, kuinka mikään ei mene hyvin ja kaikki on huonosti. Me jatkamme tästä, sopeutuneina tähän tämän hetkiseen tilanteeseen.
mutta marttyyriasenne on henkistä väkivaltaa karmeimmillaan. En usko, että tuolla asenteella pystyt mitenkään luomaan onnellisen tilanteen muille kuin itsellesi.
Kukaan ei ole alunalkaenkaan pyytänyt sinua kertomaan asiakasperheesi yksityisasioista, olet ihan omasta halustasi kirjoitanut tähänkin saakka ja sana on vapaa, myös niillä, jotka näkevät lävitsesi.
näemme ja tulkitsemme toisten kirjoituksia.
Minä en marttyyriasennetta löydä, kuten Hellu.
Sen sijaan tunnistin nuo tuntemuksesi ja tiedän miten tosia ne ovat.
Aina biot luulevat, että olemme vain tyytyväisiä, kun olemme saaneet varastettua heidän lapsensa.
Totuus on kuitenkin toinen.
Minä ainakin olen tuntenut hyvin usein sääliä äitejä kohtaan, kun eivät voi elää lastensa kanssa ja kokea kaikkea sitä, mitä minä.
Olemme tuntevia ihmisiä ja ymmärrämme, että myös muilla ihmisillä on tunteet. Pienistä hoidokeistamme puhumattakaan. Kaikkensahan sitä yrittää lasten parhaaksi, että voisi minimoida vahingot.
Kertoisitko joskus, miten ihmeessä sitä lasta sitten pitäisi sijaisperheessä kohdella, samoin kuin bioäitiin suhtautua, kun tämä aloittajankaan tapa ei sinulle sovi?
Sinulla ei näy olevan minkään valtakunnan linjaa kirjotuksissasi - kunhan pääset haukkumaan aiheesta ja päivästä riippuen sijarit, biot, sossun ja kaikki muut siihen päälle.
Näin pitäisi toimia mielestäni: Lähtisin siitä, että huom! KÄRÄJÄOIKEUS määrää vauvan, taaperon, murkun tai teini-ikäisen henkilön huostaanotettavaksi hänen molempien vanhempiensa häneen kohdistaman kaltoinkohtelun, pahoinpitelyn tai hylkäämisen seurauksena käsittelyssä, jossa epäilyn esittäneen sosiaaliviranomaisen pitää todistaa väitteensä oikeiksi. Jos vain toinen vanhemmista on syyllinen niin lapsi annetaan ilman muuta syyttömälle vanhemmalle. Jos molemmat vanhemmat ovat syyllisiä, eikä lapsen sukulaisista tai lähipiiristä kukaan tuttukaan huoli lasta, niin sitten hänet sijoitetaan ulkopuoliselle sijaiselle huom! PÄTEVÄN JA KORKEASTIKOULUTETUN sosiaaliviranomaisen etsittyä hänelle sijaisperhe, jonka kanssa tehtävään ASIAKASSUUNNITELMAAN kirjataan tapaamisajat ja yhteydenpitomuodot, sekä kenelle lapsen tilanteesta tiedotetaan ja miten taajaan. Tähän pitää kirjata myös äiti-hahmojen lukumäärä ja miten toivotaan lapsen sijaria kutsuvan. Heti aletaan tietenkin selvittää milloin ja millä edellytyksillä lapsi palaa taikaisin kotiinsa. Vähimmäisvaatimus sijaisperheestä on, että ainakin kieli ja uskonto ovat samat kuin biologisella suvulla tai ainakin biologisten vanhempien haluamaan uskontoon tai elämänkatsomukseen lapsi saa kasvaa. Tämä ei toteudu jos lapsi sijoitetaan johonkin hyvin vakaumukselliseen lahkoon, jossa uskonnonharjoittaminen kuuluu päivittäiseen rutiiniin perheessä.
Päihdetapauksissa, jos äiti/isä omasta tahdostaan torjuu lapsensa eikä halua päihdeongelmien hoitoa vaan jatkaa päihdeongelmaisena, niin sitten heiltä pitää periä kustannukset vaikka ulosottoteitse lapsensa hoidattamisesta veronmaksajien piikkiin heidän itse bailatessa.
Koska huostaanotoissa on paljon salassapidettäviä perusteluja ja syitä, ei koskaan tapaamis- ja yhteydenpidosta saa siirtää vastuuta ja päätäntävaltaa sosiaaliviranomaiselta sijaiselle. Lisäksi sosiaaliviranomaisen kuuluu seurata lapsen kehitystä sijaishoidossa eikä unohtaa lasta ja perheen mahdollista yhdistämisen edistämistä sijarin vastuulle. Sijari ei myöskään mielestäni saa ottaa tämmöstä vastuuta omatoimisesti itselleen.
Aloituksesta sain jostain syystä sen käsityksen, että sijari sooloilee, eikä ole sossun kanssa sovittu asioista. Jos nämä asiat hoidetaan ohi sosiaaliviraston, niin silloin biologisen äidin oikeusturva on sijarin taskussa, hyvässä ja pahassa. Samoin lapsen oikeusturva. Oikeusvaltiossa kenenkään oikeusturva ei kuitenkaan voi olla yhdenkään siviilihenkilön vallassa miltään osin, eikä varsinkaan sijoituksissa, joissa liikkuu raha.
Helinä voisi myös kertoa mikä on tilanne, jolloin biovanhemmat ovat hänen mielestään "oikeutettuja" hakemaan apua lapselleeen esim. lastensuojelun kautta? Katsos, olen muutamia ketjuja läpilukenut ja aina Hellu on haukkumassa vanhemmat laiskoiksi, mielenvikaisiksi, mukavuudenahaluisiksi, avuttomiksi jne. jos lapselle on haettu apua olkoon syy sitten mikä hyvänsä. Hänen mielestään lapsi saa vaikka katuojassa olla niin apua ei pitäisi hakea.
Hellun kanssa samaa mieltä, että mieluummin katuojassa kuin pakkohuostaanotettuna jossain korvessa, jota kukaan ei valvo. Se on nimenomaan lapsen etu. Katuojassakin on inhimillisempää.
Noinhan ne jutut Hellu pääsääntöisesti tapaamisista , yhteydenpidosta ja tiedottamisesta menee. Sos. viraston sisäisistä asioista en tiedä kun en siellä työskentele.
Paitsi. Mikä taho se sinun mielestäsi on jonka pitää asiakassuunnitelmaan tehdä päätös siitä, miten lapsi sijaisvanhempiaan kutsuu. Entä jos bioäiti sanoo, ettei missään nimessä saa olla kahta äitiä. Ja jos lapsi kuitenkin alkaa sijaisäitiä äidiksi kutsumaan, mikä olisi sinun mielestäsi lapselle tästä sopiva rangaistus. !!!!!
Etköhän Hellu vaan yrittäis ymmärtää, että lapsi sen päättää ja se on lapsen etu. Älä vie lapselta vaputta puhumiseen...
toinen ja ainoa vaihtoehto olisi pakkohuostaanotto. Toki on muitakin keinoja, tiedän sen kokemuksesta. Enkä ole mikään ruskeakielinen mielistelijä sostoimeen päin, vaan olemme asiallisesti toimimalla saaneet avun. Lapsemme olisi katuojassa ilman näitä toimia, tai sitten hengettömänä. Olen tätä palstaa jonkun aikaa seurannut ja vastaavanlaisia tapauksia kuin meidän, on täälläkin vilahdellut. Kautta linjan tämä Hellu-keiju on leimannut apua hakeneet vanhemmat mitä järkyttävimmällä tavalla. Se ottaa päähän (hmm. tämänkin Hellu tulkitsee heikkoudeksi) että lapsensa hyvinvoinnista ja terveydestä huolissaan olevat vanhemmat on tämän keijun taholta haukuttu lyttyyn. Keiju ei tiedä mitä on hätä oman lapsensa puolesta, siksi on helppo heitellä vaikka mitä hypoteettisia väitteitä kuinka asiat pitäisi hoitaa.
ajatella niin mustavalkoisesti. On tapauksia, joissa muutaman kuukauden kestänyt "huostahelvetti" on inhimillisempi kuin koko elämän kestävä huumehelvetti. Välimuotojakin näistä löytyy...
Lapsi ei ainakaan sijoituksen alussa osaa kutsua sijaria äidikseen. Näin ollen, jos äiti vastustaa, niin ilman muuta yritetään keksiä sellainen sijaisperhe, joka on äidin linjoilla. Myöhemmin lapsi tietenkin sanoo itse, jos haluaa kutsua sijaria äidikseen. Lasta tulee kuulla ja hänen mielipidettään hänen omassa asiassaan noudattaa. Silloin asiakassuunnitelma muutetaan lapsen toivomaan suuntaan. Asiakassuunnitelmathan pitää muutenkin tarkistaa määrä-ajoin ja pistää ajan tasalle. Ei vauvana tehty asiakassuunnitelma toimi muiltakaan osin enää kouluiässä, jos niin ikävästi pääsee käymään, että lasta ei ole siihen mennessäkään vielä kotiutettu.
Tietenkin lapsi tulee pyrkiä sijoittamaan sellaiseen perheeseen, jonka uskotaan osaavan käyttää sijarista muuta kuin äiti-nimitystä, jos pienokaisen äiti ei halua olla ns. "toinen tai ensimmäinen äiti, tai ns. nimi-äiti" vaan ainut äiti.
Näitähän sijaisperheitä kanssa on, joissa on onnistuttu välttämään kahden äidin kombinaatio.
Missä ketjussa olen haukkunut vanhempia mielenvikaisiksi. Jos et pysty laittamaan, niin peru sanasi, oitis.
Heikkoutta ja osaamattomuutta on kyllä se, että jotkut itseään hyvinä vanhempina pitävät antavat tieni-ikään asti hoitamansa lapsensa huostaan, täysin tuntemattomalle taholle ja luottavat lapsestaan vastaamisen ihan kuin heittäisivät tämän mustaan, pohjattomaan aukkoon.
Terveydenhuollosta voi jokainen hakea lapselleen apua. Lastensuojelu on mielestäni edelleen niitä paljon kärsineitä lapsia varten, joilla ei ole ketään, joka heistä huolehtisi.
Voihan nämä avuttomuutta tuntevat vanhemmat itse kustantaa jostain tukivanhempia itselleen. Tämmösiä palveluita kannattais perustaa Suomeen, jos kerran kysyntää on hyvissä perheissä. Liikeideani on vapaasti käytettävissä.
pyysit, mutta saman havainnon olen tehnyt minäkin. Turhaan ärhentelet vanhemmille, joilta OTETAAN (siinä tilanteessa ei enää kysytä annetaanko?) teini huostaan huumesekoilujen ja rötöstelyn takia. Voithan ilkkua toki vapaasti näitä vanhempia, mutta olisi aika kohtuutonta jos he joutuisivat siinä tilanteessa etsimään yksityisen poliisin, yksityisen huumeklinikan, yksityisen lastensuojelun... Eiköhän myös näiden veroja maksaneiden vanhempien jälkeläiset ole oikeutettuja julkisen puolen apuun. Turhaan leimaat näitä vanhempia täällä luusereiksi, eivät he ensisijaisesti ole hakemassa apua itselleen vaan lapselleen.
kehoittanut nuorestaan hädissään olevia vanhempia hankkiutumaan hoitoon omien mielenterveysongelmien vuoksi, on useita. Pääsääntöisesti tarinat ovat menneet niin, että vanhemmat ovat hädänalaisessa tilanteessa kääntyneet vaikkapa virkavallan puoleen. Välittömästi teilaa nämä vanhemmat vanhemmuuden välttelijöiksi ja haukut heitä siitä että antavat lapsensa virkavallan hoitoon. Et todellakaan tunnu tietävän sitä tuskaa mikä on vanhemmilla jotka kaikesta välittämisestä ja toiseen suuntaan ohjaamisesta joutuvat seuraamaan lapsensa elämän tuhoutumista esim. rikollisessa seurassa, alkoholí-pilleri-sekoiluissa jne. Ihan aina tuohonkaan tilanteeseen ei ole tultu vanhempien välinpitämättömyyden vuoksi, kuten tarinoihin aina kommentoit. Se on ainakin varmaa, että itseltäsi puuttuu käytännön kokemus ko. tilanteista, niin utopistisia ovat ajattelemasi toiminta- ja ratkaisumallit olleet ja kommenttisi törkeitä.
mutta mielestäni on asia pitää tuoda julkisuuteen, että ihmiset tietävät varoa etukäteen noita julkisen puolen palveluita. Itse ainakin täysin sinisilmäisenä menin lääkäriin, josta luulin saavani apua lapsellani. Sitten alkoivatkin huostaanottouhkailut joista ONNEKSI pääsin eroon vain siirtymällä yksityisiin palveluihin. Tätä palstaa seuratessani huomaan, että ihmiset eivät ymmärrä tällaista keinoa olevan. Joutuvat pakkohuostaanottojen kohteeksi, kun julkinen puoli tarjoaa ratkaisuksi vain perheen rikkomisen. En ole huomannut, että ketään olisi täällä mollattu.
rakas ystävä, mistä löytyy Suomen maassa yksityinen poliisi, jonka puoleen voisi kääntyä tilanteessa jossa rikollinen pitää saada pois lapsen kimpusta. Rikollinen joka välittää lapselle huumaaviksi luokiteltavia lääkkeitä ja käyttää tätä seksuaalisesti hyväkseen. Kerro minulle mistä löytyy yksityinen poliisi? Tai kerro joku muu vaihtoehto, jolla lapsi pelastetaan ja rikollinen saadaan teoistaan vastuuseen. Esimerkiksi tällaisesta tilanteesta poliisiin puoleen kääntyneet vanhemmat Hellu teilasi. Mitä muuta olisi voinut tehdä, kun rikollisen omin käsin tappaminen ei tullut kyseeseen koska perheessä kolme muuta lasta joista täytyi jäädä huolehtimaan ns. vapaalle jalalle. Rikollisenkin tappamisesta kun valitettavasti joutuu Suomessa vankilaan.
Muistan sen ketjun, sinä jos olet se vanhempi, niin muistaakseni teilasit poliisit.
Sitten teilasit huostapaikan, jonne lastensuojeluviranomaiset pistivät lapsesi kärsimään.
Haluatko oikeesti muillekin kunnon vanhemmille saman onnettoman kohtalon kuin mihin sinä ja lapsesi jouduitte.
Mielestäni olisi syytä tunnustaa arivointivirhe, eli luotit vääriin virkamiehiin kääntyessä lastensuojeluviranomaisen puoleen lapsesi jouduttua rikoksen uhriksi. Ihmettelen, ettet oppinut mitään toilailustasi.
oikein olet?
"Mielestäni olisi syytä tunnustaa arivointivirhe, eli luotit vääriin virkamiehiin kääntyessä lastensuojeluviranomaisen puoleen lapsesi jouduttua rikoksen uhriksi. Ihmettelen, ettet oppinut mitään toilailustasi."
Etkö oikeasti tiedä sitä, että jos alaikäistä lasta kuullaan poliisilaitoksella vaikkapa todistaja, poliisit tekevät siitä ilmoituksen lastensuojeluun?! Sitä ei "tarvitse" enää vanhempien tehdä! Lopeta jo paskan jauhaminen sellaisesta asiasta josta et näytä tietävän tuon taivaallista. By the way, en tiedä mistä ketjusta puhut. Kerro niin käyn lukemassa jos viitsin, en tiedä kyllä viitsinkö, jos siellä on samantasoista soopaa kuin mitä tämän ketjun kommenttisi ovat.
pyytämäsi linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000036260522
vastausta mistä löytyy yksityinen poliisi... Jos täällä tällaista vaihtoehtoa heitellään, niin pitäisihän löytyä tietoa mistä löytyy. Niin kauan kuin tätä vaihtoehtoa ei ole olemassa, täytyy valitettavasti tuhlata verorahoja ja turvautua rikoksen uhriksi jouduttuaan aivan Suomen valtion poliisilaitokseen. Luojalle kiitos sen jälkeen kun rikosilmoitus on tehty saa käyttää yksityistä asianajajaa... tosin se maksaa, mutta on hintansa väärti. Liikeideana tuo yksityinen poliisi voisi olla hyvä, ei vaan taida meikäläisten lainsäädäntö sitä hyväksyä. Olen kyllä varma, että yksityinen poliisi saisi raivattua nuo paskat pois kadulta lapsia tuhoamasta. Eikä sitten tarvitsisi meidän "luuserivanhempien" olla itkemässä tällaisella palstalla, ongelmat olisi poistettu ennenkuin ne pahenevat samaan pisteeseen kuin nykyisten pullamössöpoliisien valvonnassa tapahtuu. Valitettavasti tavallinen vanhempi on aika avuton härskin ja täysin laista piittaamattoman rikollisen edessä, jota vielä poliisi suojelee ja paapoo kaikin mahdollisin tavoin. Toivon Hellulle vastaavaa kokemusta niin katsotaan sen jälkeen miten suu pannaan. Ja tiedoksi, ei kaikki pedofiilien uhrit ole öitä vapaasti ulkona hillumassa. Suuri osa pedofiileista vaanii esim. lasten harrastustoiminnan parissa... näin pienenä kuriositeettina Hellulle mainittakoon!
näin äkkiä sieltä täältä lukemalla tämän ketjun aiheeseen liittyvää. On tosin niin pitkä ketju, että en lukenut kuin muutaman kommentin. Aloitus oli jonkun teiniksi tekeytyneen provokaatio! En tosiaan viitsi aikaani moiseen tuhlata.
Turha mulle kiukutella.
jos olis yksityinen poliisi, jota sais komennella mielensä mukaan toimimaan. Nyt kuitenkin, kun meillä on vaan tää julkinen poliisi, niin minä onneton olin kerrankin heidän toiminnastaan tyytyväinen, kun eivät repineet lasta kesken yön sängystään mukaansa, niin olen saanut siitä mielipiteestä hirveet haukkumiset.
On paljon poliiseja, jotka eivät ole näin viisaita, kuin mitä nuo kuvatut, eivätkä ota lapsen näkökulmaa huomioon.
Jos julkiset palvelut ei kelpaa, niin aina on mahdollisuus kääntyä yksityisen puoleen, tai sit on vaan tyydyttävä julkiseen varsin vaatimattomaan tarjontaan. Oikeusvaltiossa ei voi olla yksityisiä poliiseja, enkä ole sellaista ehdottanut.
Asialliseen kommenttiin alatyylin vastaus nimittäin.
siitä, että ns. hyvät perheet kääntyvät apua tarvitessaan julkisen sektorin puoleen. Olet nimitellyt tällaisia vanhempia pummeiksi ym. Hyvä että nyt lopulta itsekin älysit ettei oikeusvaltiossa voi olla yksityistä poliisia. Kyllä se vaan Keiju-kulta niin on, että rikoksen uhriksi joutuneen lapsen vanhemmat joutuvat edelleenkin käyttämään myös sinun verorahojasi siihen että yrittävät hakea apua lapselle tältä vaatimattoman tason julkiselta oikeuslaitokselta vaikka välittäisivätkin lapsestaan. Sinun mielestäsi on suuri synti ja häpeä, että vanhemmat tekevät mitään lapsensa eteen. Mielestäsi ainoastaan ns. hylätyt lapset olisivat oikeutettuja suomalaiseen sosiaaliturvaan. Kaunista tosiaan, että edes heitä ajattelet, mutta muutoin ajatusmaailmasi on täysin utopistinen ja kaukana käytännöstä. Olen muutoinkin sitä mieltä, että tarkoituksesi täällä palstalla hääriessä on vaan haastaa riitaa ja ns. lyödä lyötyä. Kommenttisi ovat todella törkeitä!
kommentti vaikka en olekaan tuo tarkoittamasi vanhempi:
Luin ketjua sen verran läpi, että ihmettelen mitä olisi voinut tehdä toisin. Ensin vanhempi oli soittanut terveydenhuoltoon, sitten poliisille ja kun näistä kumpaisestakaan ei apua saanut niin lastensuojeluun. Missä kohtaa on vanhempi tehnyt virhearvion? Minne olisi pitänyt soittaa, Paaville vai? Tuo tapaus on törkeä verorahojen väärinkäyttö, eikä siten että kyseinen perhe olisi väärinkäyttäjä, vaan valtio. Avun tarpeessa olevat ihmiset jätettiin valtion taholta heitteille!!!!!!!!!!!!
bioäidit marista. mene sinne sijareitten omalle palstalle marisemaan.
ja lapseni on kaiken lisäksi huostaanotettuna. Eksyin tänne palstalle juttuja lukemaan ja ihmettelen suunnattomasti tätä toistensa haukkumista ja teilaamista. Erityisesti tämä Helinä-keiju on erikoistunut polkemaan vanhemmat lyttyyn ja siitä kun kommentoi niin johan nousee äläkkä. Mielestäni meidän vanhempien pitäisi antaa vertaistukea täällä toisillemme eikä joka ikisessä ketjussa aloittaa tuo toistensa haukkuminen. Lisäksi henkilöt, jotka eivät tänne palstalle kuulu (siis joiden lapset eivät ole kodin ulkopuolelle sijoitettuna) painukoot hypoteeseineen helvetin kuuseen!
ja nyt hän kiukuttelee, että ei luekkaan sitä. Sanotaan sitten näin. Hevosen voi viedä veden ääreen, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan.
Miten ihan oikeesti hyvät vanhemmat saavat Suomessa hoidattaa lapsensa huostaanotettuna valtion piikkiin. Voitko valaista, miten sait sen aikaiseksi. Teeskentelitkö huonoa äitiä tai isää ja sossutantta uskoi?
poika makasi sammuneena/nukkumassa, ei kai ollut tarkkaa tietoa, mitä hän oli ottanut, jotain sekaisin kuitenkin.
Sehän voi olla hengenvaarallista, niin lapselle kuin aikuisellekin! Kyllä lapsen etu olisi ehdottomasti ollut päästä sairaalatarkkailuun, jos tuota tilannetta tarkoitit.
Eivät lääkäritkään pysty aina ennustamaan etukäteen, mikä annos KENENKIN kohdalla on hengenvaarallinen. Jos ikinä näkisin oman lapseni siinä kunnossa ja poliisi ei veisi häntä sairaalaan, niin nostaisin hirveän mekkalan asiasta.
Silloinkin rähisit, että äidin tehtävä olisi ollut toimittaa lapsi hoitoon. Heh, jos itse painat vaikka 50 kg, niin miten sinä toimitat notkeassa kunnossa olevan 90 kg painavan kaverin hoitoon? Sinä se ihmeidentekijä olet!
siinä stoorissa lääkintävahtimestarit lähtivät pois koska eivät halunneet väkisin viedä vastustelevaa lasta eikä lääkärikään puoltanut sellaista.
Siis miten niin "hyvät vanhemmat saavat" (saavat) "hoidattaa lapsensa huostaanotettuna" (hoidattaa)ÄÄH! Meinaatko tosissaskin että vanhemmat antavat ilomielin lapsensa huostaanotettavaksi ja hoidettavaksi ja että vielä oikein valtion piikkiin??? Voi herttunen sentäs ja että muka pitää vielä teeskennellä mukamas saaadakseen lapset huostaan!? Mieti mitä kysyt! Olet aivan hoidon tarpeessa!
viedä lapsi sairaalaan tarkkailuun kun lapsi on tajuton!
Lapsi ei ollut tajuton, vaan tajuissaan ja vastusti öistä sairaalareissua. Lääkärikin, jota lääkintävahtimestarit konsultoivat vastusti myös. Poliisikin vastusti.
Jos lapsi olisi ollut tajuton, niin helppohan hänet olisi ollut viedä sairaalaan. Hän ei ollut tajuton. Hän oli 13 ja tyttö. Onneksi viranomaiset kuulivat häntä myös, ja tästä äiti nyt syyttää viranomaisia.
Äiti oli huolissaan, mutta ei kuitenkaan niin huolissaan, että olisi vastoin viranomaisten käsitystä itse kutsunut yksityisen lääkärin kotiin tai taluttanut lapsen itse tai miehensä avustuksella yksityisvastaanotolle silloin yöllä. Eli hän vaan räkättää täällä, eikä tiedä mitä haluaa.
Eli kun mainitsit että tajuton lapsi ei vastustele.. Niin..enkö silloin asiassa ollut oikeassa että silloin viimeistään olisi lapsi vietävä hoitoon! En tarkoittanut vastata..tuohon linkkiin vaan sinun mainitsemaasi!
On onko sulla joku ongelma saada tajuton lapsi hoitoon. Mistä lähtien poliiseja on siihen hommaan tarvittu. Tottakai tajuton on vietävä sairaalaan. Mikä sulla nyt on tässä se ongelma. Etkö osaa ilman poliisia soittaa ampulanssia. Kukaan ei ole missään kertonut poliisejen tai lääkintävahtimestareitten jättäneen tajuttoman heitteille. Vääristelijä.
sairaalaa, josta ensimmäisestä paikasta sanottiin, että lapsi on hyvä tuoda tarkkailuun.
Jos ei ollut tarkkaan selvillä, mitä lapsi oli ottanut ja paljonko, niin nukkuminenkin voi muuttua tajuttomuudeksi. Eri aineiden yhteisvaikutukset voivat olla hyvin arvaamattomia, enkä usko, että YKSIKÄÄN lääkäri, jos olisi täysin tilanteen ymmärtänyt, olisi jättänyt vaatimatta lasta seurantaan.
Äiti on oikeassa! Huolesta suunniteltaan oleva vanhempi ei aina tajua toimia niin johdonmukaisesti kuin JÄLKEENPÄIN on viisasta osoitella. Äidin tuomitseminen on taholtasi ala-arvoista ja törkeää! Onneksi kuitenkin pahimmalta vältyttiin eli lapsi ei kuollut nukkuessaan. Niin eräälle lapsuuden tuttavalleni aikanaan kävi, kuten monista muista tapauksista on kuultu ja saatu lehdistä lukea.
Eräs terve nuori mies kuoli nukkuessaan kun alkoholin lisäksi oli ottanut pari nukahtamislääkettä. Ruumiinavauksessa ei muuta selitystä kuolemalle löytynyt kuin noiden eri kemiallisten aineiden aiheuttama reaktio, vaikka määrät olivatkin pieniä. Putkakuolemien yhteydessä on puhuttu juuri näistä tilanteista ja vaadittu, että varsinkin nuorten kohdalla on oltava erityisen tarkka, jätetäänkö nuori nukkumaan vai viedäänkö sairaalaan. Ja yleinen lääkärien mielipide on ollut, että mieluiten sairaalaan, ettei tarvitse katua väärää valintaa jälkeen päin.
Jos joku lääkärikin tuossa tilanteessa neuvoi väärin, oli äidin varmaan aika turhauttavaa lähteä lasta sinne yöllä taluttamaan. Mutta hirveitä vanhempiahan tämä maa on väärällään, sehän on ihan ilman kiistaa selvä asia... Teki niin tai näin, on aina syy typerissä vanhemmissa, joopa joo.
Kirjatkaa vielä kasvatus- ja hoitosuunnitelmaan, jonka tietysti tarkistutatte oikealla äidillä ja kirjaatte sinne hänen eriävät mielipiteensä, että lapsi muistaa äitinsä appelsiinin hajusta.
Onpa äiti pieniksi pistetty; appelsiinin tuoksuksi - muutamaksi ohikiitäväksi molekyyliksi! Olisi edes appelsiini, niin olisi konkreettinen. Lapsi varmaan alkaa pian luulla itseään mahdariinin tai klementiinin hajuksi, kun on pienempi kuin äitinsä.
On lapsi tuo niin rauhaton, niin rauhaton. Äitiänsä ikävöi, vaan ei nähdä saa, saa vain appelsiinin tuoksun.
Ja sitten jätäpä kertomatta lapselle äidistään, kun et hänestä mitään tiedä ja kuitenkin vain mustamaalaat hänet. ASIAKASSUUNNITELMASSA lukee varmaan, että äiti vastustaa huostaa, jos se hänen kommentoitavakseen ylipäätään on annettu.
Kyllä tämäkin huostaanotto on perusteeton, niinkuin kaikki muutkin. Jos äti on sairas, niin lapselle olisi pitänyt saada hoitaja kotiin, eikä raahata jonnekin nimettömän mandariiniksi.
Minun lapseni olisi ja asuisi kaikkein mieluiten kotonaan oman äitinsä kanssa. Näin hän on minulle usealle muullekin ihmiselle kertonut.
Kuitenkin hän sanoo "no, on tää laitos parempi paikka asua kuin kadulla".
Ja mitä parempaa on laitoksessa kuin kotona? "Isompi telkkari" (siis laitoksessa).
Taistelen - taistele ja - taistelen. Että lapsi pääsee kotiinsa.
Taidanpa tästä häippästä sijareiden sivuille ja ...
SIITÄ TULEE HAUSKAA!
Avut lapsen ongelmissa ja terveydessä (jos ne eivät ole nuhakuumeita) kannattaa kyllä hakea vaikka pankkilainan turvin muualta kuin julkiselta.
Minunkin lapseni vietiin ihan rehellisen avunpyynnön jälkeen. Meistä ei ollut ainuttakaan lastesuojeluilmoitusta. Kerran olin hengenvaarallisesti sairas, silloin tuli lastensuojelu paikalle. Olin jo sen verran tointunut, että irroitin letkut ja läksin lapsen kanssa kotiin. Kerran sitten hain lapselle apua, koska olin pahasti sairas. Sain apua ja parin vuoden päästä lapsi vietiin.
taas sadun tai sekoittaa useamman eri ketjun ja perheen tapahtumat. Taitaa olla boltsi hukassa.......
kommenttisi sen todistaa Keiju: olet todella hoidon tarpeessa!!!!!!
Kuiten mainitsin että en nyt vastanut linkkiin ,en ketjuun liittyvään asiaan vaan yleisesti toteamalla! Ja etenkin sinun mainitsemaasi en kenenkään muun aiheeseen! Et näemmä osaa lukea mitä kirjoitetaan! Itse nyt yrität vääristellä minun kirjoitustani! HALOO keijukainen!
Tajuton on helppo viedä päivystykseen, hän ei pistä vastaan.
Mitä tulee tuohon huolestuneeseen äitiin, niin hän joutui omien sanojensa mukaan valvomaan yön lapsensa vieressä vahtimassa, ettei lapsen tila mene huonoksi. Jos olisi mennyt huonompaan suuntaan, niin tottakai silloin lapsi olisi viety ambulanssilla sairaalaan eikä tajuton todellakaan olisi vastaan pannut, joten poliisia ei siinäkään tilanteessa tarvita paikalle.
Te ette nyt ymmärrä mitä ajan takaa. Kamalan mielellään suomalaisvanhemmat siirtävät vastuun omasta lapsestaan viranomaisille, vaikka pitävät näitä pätemättöminä ja tyhminä. En ymmärrä, eikö nyt vähintään siinä vaiheessa pitäisi itse hoitaa homma yksityislääkärin avulla, jos kerran ei luota julkisen sektorin tietotaitoon. Aivan uskomaton lähtökohta riskeerata lapsi, vaikka pelkää. Onneksi lapselle ei mitään tapahtunut ja onneksi äiti sentään vahti sängyn laidalla, minkä hän katsoi erikseen mainitsemisen arvoiseksi asiaksi. Minusta se on itsestään selvyys.
Voimme tietenkin, jos vielä haluat, jatkaa keskustelua tästä sinulle tärkeästä asiasta.
tärkeää mainita MYÖS itsestäänselvyydet, koska muuten väitetään, että niitä ei olla tajuttu. Äiti vain ei ymmärrä toimineensa väärin ja vastuuttomasti jne jne jne kyllä nämä jutut ulkoa osataan. Aina ei vain jaksa ja silloin saakin vuorenvarmasti haukut silmilleen, koska ne näyttävät tulevan, jos ei muusta, niin piikittelynä itsestäänselvyyksien mainitsemisesta.
En ole se, joka harrastaa kanssasi väittelyä, kunhan nyt vain avasin sanaisen arkkuni, koska ilmeisesti en minäkään ymmärrä täysin tarkoitustasi tässä asiassa.
Vanhemmilla on vastuu lapsesta ja heitä saa arvostella kitkerästikin, jos siihen on todellista aihetta. Mutta yhteiskunnalla on myös vastuunsa ja samoin heitä on voitava arvostella silloin kun aihetta on. Muuten eivät epäkohdat ikinä korjaannu. Valitusten tekeminen on yksi tapa, mutta ei ehkä helpoin kuluttavuudessaan.
Minä annoin kerrankin positiivista palautetta viranomaisille tuossa tapauksessa. Yleensä en ole tyytyväinen viranomaistoimintaan, enkä siksi koskaan heidän puoleensa käännykkään.
Turha sulle on selventää asiaa kun et osaa lukea tai sinulla on luetun ymmärtämisen vaikeutta! En aijo enään suomentaa sinulle tämän enenmpää!
äiti valvoo ja vahtii viimeiseen asti, vaikka kaikki muut tahot joiden tuossa tilanteessa (lapsi huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena ja rikollisen seurasta löytyneenä) olisi pitänyt reagoida jättivät perheen oman onnensa nojaan. Törkeä laiminlyönti sekä terveydenhuollolta että poliiseilta. Terveydenhuoltoa ei kiinnostanut lapsen tila eikä poliiseja kiinnostanut ottaa rikollista kiinni ja edesvastuuseen teoistaan! Järkyttävää! Eikä mielestäni tuo äiti (vai liekö kirjoittaja ollut isä) tuonut itseään tai tekojaan korostetusti esille, vaan ilmaisi sivulauseessa sen minkä jokainen muukin olisi tehnyt eli valvoi peläten oman lapsensa hengen puolesta koko yön. Mitä tulee yksityislääkäreihin, niin kuinka luulet että rikollisen pauloissa oleva nuori saadaan sen paremmin yksityiselle kuin julkisenkaan terveydenhuollon tarkastettavaksi jos hän ankarasti vastustelee. Nuoret valitettavasti joskus vastustavat voimakkaasti eivätkä ymmärrä omaa parastaan tai jopa henkensä päälle. Siksi tapahtuu näitä surullisia kuolemantapauksia. Jos lääke- tai huumetokkurassa olevaa lasta ei mielestäsi saisi viedä tutkimuksiin, niin miksi sitten pitäisi viedä sydänoireileva vanhus... Myrkytyksestä ja sydäninfarktista lienee ihan yhtä suuret mahdollisuudet selvitä. Kyllä sinä Keiju parka olet tosissaan pihalla ja ainut tehtäväsi tällä palstalla on vaan mollata vanhempia.
mielettömän viisas ja aina oikeassa niin kerroppa minulle tyhmälle kuinka itse eliminoisit lastasi ja perhettäsi terrorisoivan rikollisen, jos et kerran viranomaisten puoleen käänny kun et luota heihin? Kuinka itse turvaisit lapsesi hengen hänen nautittuaan jotain paskaa rikollisen purkeista jos itselläsi ei ole lääketieteellistä koulutusta. Vaikka itselläni on korkeakoulututkinto, niin en valitettavasti ole pätevä lääketieteen alalla ja turvautuisin kyllä tuossa tilanteessa (tai yrittäisin kuten ésimerkissä) lähimpään sairaalaan. Ja kun niitä yksityisiä ei joka paikassa edes ole... lähimpään saattaa olla matkaa. Täältä meiltäkin esim. lähes 100 km, eivätkä päivystä öiseen aikaan. Taitaa olla lähimpään yöllä päivystävään matkaa abt. 250 km. Katsos Keiju, elämää on myös kehä III:n ulkopuolella. YEAH!
Sinulle energiansyöjä, vastaukset noita mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin löydät antamastani linkistä. En ala toistaa itseäni kuten sinä.
Nyt kyllä Helinällä viiraa ja pahasti. Energiansyöjä, hah, en ole montaa viestiä tälle palstalle kirjoittanut, mutta ilmeisesti yksinkertaiseen kysymykseen on äärettömän vaikea vastata. En tiedä, yleensä olen tottunut käymään ihmisten kanssa vuoropuhelua ja tiedän toki, että kritisoida on helpompi kuin esittää ratkaisuja. En tosin ymmärtänyt että se jollekin voi olla näin vaikeaa.
ettei ihminen näe omassa toiminnassaan mitään vikaa. Alat jo oikeasti vaikuttamaan pelkältä pelleltä, etkö tosiaan tajua millainen energiansyöjä SINÄ Keiju olet tällä palstalla. Joka hiivatin asiaan olet räkättämässä ja kärkeviä kommenttejasi heittelemässä. Vanhemmat haukut aina maan rakoon, tekivät he sitten kaikkensa tai eivät tehneet mitään. Anna toisten keskustella asiallisesti sekä vaihtaa mielipiteitään, mene sinä purkamaan antipatioitasi vaikka terapeutille.
sinne omalle sijaripalstallesi. Väitteesi Helinä-Keijua kohteen eivät pidä alkuunkaan paikkaansa. palstaa pilaavat vain epäonnistuneet sijarit ja sossutantat, jtoka ovat huolissaan nyt omasta tulevaisuudestaan, kun päättäjät alkavat puuttua heidän tekemiin virheisiin.
ihmettelen vaan suunnattomasti tämän Keijun hirmuvaltaa tällä palstalla. Eukko/Ukko - mikä lienee - haukkuu pääsääntöisesti kaikki biovanhemmat. Ainut hyväksyttävä keskustelun aihe tälle satuolennolle on "tanttojen" haukkuminen. Vanhemmat hän polkee maan rakoon ovat sitten tehneet lapsensa hyväksi mitä tahansa. Tosi tyhmää porukkaa tällä palstalla, jos vielä biovanhempina tuon keijun mielipiteille hehkuttavat. Sen minkä olen hänen tarinoita lukenut, niin kritiikkiä lentää ja täysin utopistisia heittoja siitä kuinka asioiden pitäisi olla. Yhtään ratkaisua siihen kuinka tuohon nirvanaan päästäisiin, ei ole tullut. Kritisoida osaa meistä jokainen ja haukkua toisia. Vanha sanonta "ihminen on ihmiselle susi" pätee kyllä täysillä tälläkin palstalla.
Eikö meidän jokaisen pitäisi vakavasti miettiä, että jos rikoksen kohteeksi joutuneelle lapsiurhrille on viranomaiskontaktista enemmän haittaa kuin hyötyä, niin mitä tehdä. Itse punnitsisin hyvin tarkkaan lykkäisinkö lasta prosessiin vai pyrkisinkö säästämään uhria jatkokärsimyksiltä meidän viranomaiten luomassa järjestelmässä. Katsokaa vaikka tästä uutisesta, tuokin rikollinen saa jatkaa elämäänsä meidän ja lastemme keskuudessa taipumuksineen ja mielitekoineen vaikka hän kuuluisi kiven sisään, jo senkin takia, että Suomen lapset näkisivät tuomiosta, että hänen tekonsa on rikos lasta kohtaan. Niin kauan kuin nykyiset tuomarit istuvat tehtävissään harkitsisin tarkkaan onko heidän jakamansa oikeus niin uhriksi joutuneen lapsen kuin muidenkaan lasten etu. Tai siis ei ole, mielestäni. Mitä mieltä te muut olette?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200807177963857_uu.shtml
Lehdessä oli juttua että Suomessa poliisi oli ottanut yhden brittipedofiilin kiinni ja syytteeseen, mutta käräjäoikeus päästi hänet tutkintavankeudesta vapaalle, ja hän häippäs sen siliän tien. Oikeuteen häntä ei siis saatu, ja syyte pääsi vanhenamään. Nyt tuo pedofiili on sitten vapaa tulemaan takaisin Suomeen eikä hänen rauhaansa virkavalta häiritse millään muotoa. Luulisi poliisejenkin turhautuvan jo.
Nämä meikäläiset viranomaisratkaisut ovat kuin tervetulotoivotus kansaivälisille pedofiilirenkaille rantautua tänne. Muualla alkaakin rengas kiristyä.
"
Pedofiliasta epäilty aikoo tulla takaisin Suomeen
18.07.2008 06:20
Useista hyväksikäyttötapauksista epäilty brittimies haluaa palata Suomeen. Miehen syytteet vanhenivat, kun hän pakoili oikeudenkäyntiä kymmenen vuotta.
Noin 65-vuotiasta brittiä olisi syytetty neljän tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tytöt olivat epäiltyjen rikosten tekoaikaan eli keväällä 1998 5-13-vuotiaita.
Pitkään Suomessa asuneelta yrittäjältä jäi lähdön jälkeen vuokra-asunto autoineen Helsingin Lauttasaareen.
Brittimiehen asianajaja Kari Aarrevuo on tapauksesta varsin niukkasanainen. Hänen mukaansa mies oli yllättynyt kuultuaan tapauksen uutisoinnista.
Onko päämiehellänne syytä tai halua palata Suomeen?
- Kyllä luulen, että hänellä on intressiä palata.
Katosi vain viikkoja
ennen oikeudenkäyntiä
Pääkaupunkiseudulla kielikoulua johtanut mies katosi tutkintavankeudesta päästyään. Käräjäoikeus päästi epäillyn vapaaksi vastoin poliisin tahtoa tammikuussa 1999 vain viikkoja ennen oikeudenkäyntiä.
Eurooppalaista pidätysmääräystä miehestä ei asian vuoksi koskaan tehty. Viime viikolla Helsingin käräjäoikeus hylkäsi miestä koskevat syytteet vanhentuneina.
Tapauksesta ensimmäisenä uutisoineen Helsingin Sanomien mukaan törkeimmässä tapauksessa miehen epäiltiin sitoneen tytön nippusiteillä sängyn päätyyn.
"
Lähde:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1558452
Mikäs täällä on viihtyessä.
tuo linkki oli siis Iltasanomista.
nii sit varmaan oot sossutantta.
tavallinen bio-vanhempi.
yllätyksiä täynnä. Kyllä minäkin olisin palkannut vaikka venäläismafian lastani terrorisoineen elukan kimppuun, jos olisin tiennyt kuinka välinpitämätön on poliisi. Valitettavsti en tiennyt etukäteen, en todellakaan olisi uskonut kuinka tämä yhteiskunta veronmaksajiaan "suojelee". Jos (toivon ettei näin käy) joskus olen vastaavassa tilanteessa, tiedän tarkkaan mitä teen. En enää itseäni ja perhettämme nöyryytä lisää sillä, että kuuntelisimme poliisien kettuilua.