siis, pelkään että, pimeässä kävellessäni joku seuraa minua. on kauhea tuntea , että joku seuraa takana, mutta et vain pysty kääntymään ja toteamaan ettei siellä mitään ole... loppujen lopuksi läjden pakostakin juoksemaan (jota ei saisi tehdä!) ja joudun täydelliseen paniikkiin! olo ei helpota, ennen kuin pääsen sisälle ja taakseni en voi katsoa ennen kuin ovi on sulkeutunut selkäni takana... joudun aamuisin kävelemään lyhyttä metsä tietä pitkin bussi pysäkille, ja talvisin metsässä on TOSi pimeä... Kellään samanlaisia pelkoja?!? mitä pitäs tehdä?!? Tiedän, onhan se aika lapsellista, mutta... :(
pelkään että...
pelokas -89
51029
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulle ittelle on ollu apua siitä, että kun alat miettii taas jotain tollasia, nii mietitkin, et mitä joku tuntematon ihminen susta haluais? Samoin rauhallisesti hengittäminen ja ittensä rauhoittaminen auttaa. Muista, et ihminen kuulee sitä mitä se haluaa kuulla ja näkee, tai oikeastaan on näkevinään, sitä mitä haluaa nähdä. Voisit kans kokeilla sitä, että joskus pysähdyt, ja käännyt aivan rauhassa taaksepäin ja toteat, ettei siellä tietenkään ole ketään. Ja jos nää ei auta, niin äärimmäisessä tapauksessa sun kannattaa alkaa pitämään pippurisumutetta/tms. mukanas, niin ne ainakin sit rauhoittaa, vaikka et tuu hyvin todennäköisesti ikinä tartteen niitä. Samoin voin todeta, et toi helpottaa iän myötä.
Ja viel se, et todellisuudes toi ei oo yhtään lapsellista. Oon itte vm. 86, salilla käyvä ja urheileva poika mut silti mustakin tuntuu välillä vähän ikävältä kävellä yksin just noita metsäteitä.
Toivottavasti näist oli apua...
on sama juttu..En vain juokse, mutta mun täytyy taas koko ajan vilkuilla taakseni..
...mä vilkuilen jatkuvasti taakseni...ja joskus välillä jopa juoksen,meidän pimeän metsätien...
Olisi sama jos kävelisi silmät kiinni...
Oon saman ikänen ku sinäkin...
Ja toi ei oo todellakaan lapsellista!!!!!:)
Jos vaikka pitäisit jotakin taskulamppua mukanasi...tai jotakin pippurisumutetta...jos se tekee olosi turvallisemmaksi...:)
Minulla on tapa häivyttää pelon tunne,soittamalla kännykälläni soittoääniä,taikka soitan jollekkin ystävälleni,ja juttelen niitä näitä...:)
Pitäkää vaan mua hulluna,mutta tuo auttaa minua paljon:))
lyö siltä seuraajalta niska poikki karateiskulla
Joo ja sit istut linnassa kauheissa veloissa...