Ihmettelen miksi toiset hakemalla hakevat sekarotuista koiraa ja ovat valmiita maksamaan siitä vielä kovan hinnan? Miksei sitten puhdasrotuista ja tietää mitä saa?
Toiset väittää että seropit muka terveempiä, ei voi syy olla siinäkään. Aikoinaan maksoin minäkin kovan hinnan seropista mutta se osoittautui myöhemmin todella sairaaksi. Koira oli kahdesta sellaisesta rodusta että turkinhoito osoittautui tosi vaikeeksi.
Nyt meille on vain puhdasrotuisia ja tiedän tosiaan mitä saan.
Eikä se voi kyllä rahastakaan enää johtua, koska seropit maksaa melkein saman verran. Kyllähän sen ymmärtää jos vahinkoja sattuu, mutta että joku tahallaan sekoittaa rotuja, sitä en käsitä.
Toiset väittää että seropit muka terveempiä, ei voi syy olla siinäkään. Aikoinaan maksoin minäkin kovan hinnan seropista mutta se osoittautui myöhemmin todella sairaaksi. Koira oli kahdesta sellaisesta rodusta että turkinhoito osoittautui tosi vaikeeksi.
Nyt meille on vain puhdasrotuisia ja tiedän tosiaan mitä saan.
Eikä se voi kyllä rahastakaan enää johtua, koska seropit maksaa melkein saman verran. Kyllähän sen ymmärtää jos vahinkoja sattuu, mutta että joku tahallaan sekoittaa rotuja, sitä en käsitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
enemmän seropeista ku puhtaista (sekarotuisia useammassa polvessa, ei kahden puhtaan risteytystä)
kunhan sen sisältämät rodut miellyttää ittiä :)
Itse karsastan pitkälle vietyä eläinjalostusta, jossa geeniperimä ajetaan kapeaksi ja saadaan yksilöitä, jotka ovat kuin toistensa kopioita sukupolvi toisensa jälkeen. Rotuhygienia ei minulle ole koskaan ollut sydäntä lähellä.
Sitten tulee näitä ylilyöntejä, sairaita rotuja, joita ihaillaan ja suositaan, koska "niitä on ollut jo tuhat vuotta". Tekeekö se kärsimyksen hyväksytyksi, että sitä on harjoitettu jo kauan?
Kun rotujen annetaan sekoittua, otetaan askel lähemmäs koiran kantamuotoa, peruskoiraa, jossa ei ole mitään ominaisuutta liioiteltu.
Raha tai kuluttajamainen ajatus "tiedän mitä saan kun otan rotukoiran" ovat aika kaukana näistä eettisistä pohdinnoista, joten niihin en ota kantaa.