Miksi he ovat aina olleet liian lähellä,
istuneet sydämessä,
värjötelleet kuin kissat kylmässä kerällä.
Pienet pennut,
te pennut,
pennut herätkää.
istuneet sydämessä,
värjötelleet kuin kissat kylmässä kerällä.
Pienet pennut,
te pennut,
pennut herätkää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihan älyttömän hyvä. Sinulla on mielekäs tapa kääriä runoon sanoma - tämäkään ei auennut ekalla kerralla.
Todella mainio.
Aina ei tarvitse kirjoittaa lällysti ollakseen todistettavasti oiva kirjoittaja. Niin. Ei muuta tällä kertaa. :)
Kiva kun pidit. Tsekattuani yöllä kommentit(0), niin luulin fillaroineeni metsään. Mutta kun ottaa huomioon miten vähän äitipuolia saitilla on, niin sehän oli kaiketi odotettavissakin. Itse en tätä ajatellut laisinkaan.
Runossa on minulle hyvin vaikea kohta juuri siinä missä "pennut" yritetään herättää.
Miksi pennut pitäisi herättää? Sehän olisi sama asia kuin ajaa heidät luotaan pois - ja juuri sillä keinoilla josta itseä niin julmasti syyttää: kylmyydellä.
Ehkä pitkästä aikaa siinä oli jokin elämisen paikka, henkisen opetuksen sudenkuoppa, jonka ajoissa huomasi lankeamatta katalaan ansaan.
Lapset ovat kasvunpaikka -
oma/t tai toisen soma/t. :)
Peilaa itseään ja puutteitaan lapsen kautta, omaa huonouttaan ja riittämättömyyttään, rakastamisen määrää ja sen puuttumista.
Rooli on väillä hankala,
olit sitten kokonainen tai puolikas...
kiitos sinulle - tästä kirjoittamastasi