ajattelin nyt täällä kysyä tätä,koska haluaisin wiccalaisten vastauksia!
olen hyvin kiinnostunut wiccasta (joten lukenut ja hankkinut tietoa siitä todella paljon). Mutta olen kuitenkin vielä melko nuori, vasta 15 vuotias,joten tässä täytyisi elää vanhempien ehdoilla vielä vähän aikaa, mikä ei ole kovinkaan hyvä asia. Siksi minun pitikin kysyä, että mitä teidän mielestänne minun pitäisi tehdä tämän ikäisenä ? Kuulun vielä kristinuskoon ja siis tämän ikäisenä kuuluisi käydä rippikoulu, mutta lykkään sitä nyt ainakin vuodella, tai jätän kokonaan väliin. mitä mieltä te olette tästä(kin) ? mitä kannattaisi tehdä?
olisi todella mukava saada joltain neuvoja!! (miten itse elitte tämän ikäisenä?)
kiitos !!
wiccaksi?
muumuu
11
1521
Vastaukset
- Tristar
Sinun pitäisi nyt istahtaa keskustelemaan vanhempiesi kanssa hetkeksi. Ahdistaako sinua se että kuulut kirkkoon jonka opetuksiin et usko, ja kuinka tärkeää vanhemmillesi on että kuulut siihen. Heidän luvallaan saat erota kirkosta jo.
Rippikouluun sinua ei voida pakottaa, voit yksikertaisesti ilmoittaa että et mene. Sinulla on oikeus omaan vakaumukseesi nuoresta iästä huolimatta, ja jos mielesi muuttuu ja tahdot rippikoulun käydä vanhempana, se onnistuu koska tahansa. Kyse on nyt vain ja ainoastaan siitä tahdotko ilmaista oman vakaumuksesi tai sen puuttumisen nyt, vai mennä virran mukana samalla kun kaikki muutkin, ja tehdä pesäeron evankelis-luterilaiseen kirkkoon vasta täysi-ikäisenä. Sinä olet se ainut ihminen joka tuon päätöksen tekee.
Joudutko vielä osallistumaan uskonnonopetukseen koulussa? Kysy opettajaltasi miksi uskonnonvapauslaki ei koska sinua, vaan uskonnostasi määrää joku muu kuin sinä itse.
*** - JoKu
Itekki oon 15-vuotias ja oon kiinnostunut wiccalaisuudesta. Mut hei.. Ei toi oikein toimi et mennää vaa ilmottaa et nyt oon wicca yms. Jos mä menisin nyt sanoo vanhemmil et oon wicca tai jotain vastaavaan ni ei ne välitä. Mut kyllä ne serkkujenkans nauraa selän takan. En tiiä sust mut mä en aio ainakaan sanoo mitään ja annan asioiden vaan kehittyy... Sit ku pitää ruveta maksaa kirkollisveroo ni sit mä aion erota kirkosta (kjäh kjäh).
- aiheen aloittaja
jOO ! minulla kans on ihan toi sama juttu ! o; äiti ja isä sitten vain tyyliin nauraa selän takana näille jutuille. mutta, kun vain minulla on tunne, et wiccalaisuus olis just se oikee juttu' mulle ,niin ei sille sitten mitään mahda ! o;
- Tristar
aiheen aloittaja kirjoitti:
jOO ! minulla kans on ihan toi sama juttu ! o; äiti ja isä sitten vain tyyliin nauraa selän takana näille jutuille. mutta, kun vain minulla on tunne, et wiccalaisuus olis just se oikee juttu' mulle ,niin ei sille sitten mitään mahda ! o;
Jos tahdotte välttyä uskontotunneilta ja rippikoululta, on ainakin omille vanhemmille hyvä kaapista tulle. Uskokaa minua, ne eivät naura selän takana. Ne ovat teidän vanhempianne, hyvät naisenalut, äiti olen itsekin. Oman tyttären itsensä hakemiselle ja uskonnolliselle vakaumukselle ei tule mieleenkään nauraa, edes lapsen tietämättä. Todennäköisesti he ovat uteliaita sen suhteen mitä wicca oikein on, heillä saattaa olla ennakkoluuloja sen suhteen (propagandaa etenkin kristilliseltä taholta) tai he voivat jopa olla itse tietoisia aiheesta.
Puhuminen ei vahingoita tässä asiassa ketään, ja voi hyödyttää suunnattomasti, etenkin omaa henkistä vapauttanne.
Jos teitä ei haittaa elää luterilaisina, ja kokeilla kaappiwiccaa :D ongelmaahan ei edes ole.
***
- vihertava
Hei,
Mitä tehdä on vaikea kysymys? Kuten tässä on tullut ilmi voi tulla kaapista tai pysyä siellä. Minusta tuntuu, että moni ei tule kaapista siksikään, kun etsii vasta sitä omaa polkuaan ja haluaa tehdä sen rauhassa. Toki vanhempien kanssa kannattaa varmasti jutella ihan yleisesti uskonasioista, varsinkin tuon rippikoulun kohdalla. Voi vaan sanoa, että "hei, tuo tuskin on mun juttu", itse en menisi (enkä mennyt) jos se ei tunnu hyvältä. Onhan sitten aina myös protuleiri vaihtoehto, jos se kävisi myös vanhemmille.
Muuten minusta sinun kannattaisi rauhassa lueskella ja opetella, niinkuin olet tehnytkin. Voit alkaa harjoittaa omaa mieltäsi ja sen hallitsemista esim meditointiharjoituksin. Ja juttelu auttaa aina. Kannattaa etsiä erilaisia ihmisiä, kenellä on erilainen maailmankatsomus ja vaan jutella. Vaikka sähköpostitse. Siinä oppii ehkä eniten ja huomaa mikä on oma juttu.
Minulle esimerkiksi saa kirjoittaa [email protected]. Juttelen mielelläni. "Opettaja" en ole, mutta wicca, jolla jo kuitenkin kokemusta tästä uskonnosta omalla kohdallani. Uskon siis, että minultakin voi oppia paljon, ja minäkin sinulta. Toivoisin, että kirjoittelisit.
Minä neuvoisin siis hakemaan kontakteja vaikka anonyymisti ensin ja alkamaan työstää itsensä hallintaa (ja hillintää ;)). Hitaasti eteenpäin menemällä asiat etenee. Ja wicca on minulle ainakin antanut lähes kaikkea. Tämä on minusta hyvä polku ja jos se tuntuu omalta, sitä kannattaa seurata.
Be blessed - Siunausta - ja voimia, nuorena moni asia on vaikeampaa.
-- Vihertava - Saagis
Olen 48-v. isä ja mua kummastuttaa tuo "vanhemmat ei salli" tai "vanhempien ehdoilla" -asenne. Ovatko kaikki wiccat lähtöisin tiukkapipoisista fundamentalistikrisseliperheistä, vai mistä kiikastaa?
Itselläni on teini-ikäinen tytär, jonka toivon kehittyvän itsenäisesti ajattelevaksi ja myös muita ihmisiä kunnioittavaksi aikuiseksi. Hän on alaikäinen, joten kaikki suuret päätökset on jo lainkin mukaan vanhempien tehtävä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö nuori itse voisi vaikuttaa tehtäviin valintoihin. Tällä kertaa keskustelemme tiiviisti mm. riparista. Tyttären kaverit ovat valkkaamassa mitä erilaisimpia riparivaihtoehtoja, joista tyttäreni "pakanana" on jäämässä paitsi. Ulkopuolinen paine on siis kova, vaikkei jeesustelusta diggaisikaan. Ehdotin hänelle vaihtoehdoksi prometeus-leiriä, jota tyttäreni nyt harkitseekin.
Niin, siis ihmettelen lähinnä teitä nuoria ja suhdetta vanhempiinne. Onko todella nykypäivänä vielä niin, että vanhemmille ei voi kertoa ja wiccaksi tunnustautuminen on jonkinlaista "kaapista ulos tulemista"? VAI onko kyse sittenkin mielikuvista ja niiden projisoinnista vanhempiin? Mielestäni jutut "kaappi-wiccoista" ovat lähinnä naurettavia tänä monikulttuurisuuden aikakautena. Siis ketä kiinnostaa?! Erilaiset alakulttuurit, olivat ne sitten musiikkiin tai uskontoon perustuvia, ovat niin jokapäiväinen ilmiö, että väkisinkin nousee mieleen, että joku nyt romantisoi ja luo glooriaa ilmiölle, joka ei ole ongelma kenellekään.
Uskon että vanhempanne ovat hyvin samaa ikäluokkaa kanssani, joten he eivät ole kasvaneet missään tiettömien taipaleiden päässä takametsissä tietämättöminä nykymaailmasta. Oikeasti. Se että oma lapsi ottaa puheeksi oman maailmankatsomuksensa ja omat valintansa on kunnian ja luottamuksen osoitus vanhemmalle. Sitä vanhemmat juuri haluavat ja siihen pyrkivät. Mielestäni ongelma on myös nuorten päässä: pelätään luottamuksellista suhdetta omiin vanhempiin. Teinikapina on helppo selittää itselleen tiukkapipoisilla vanhemmilla. Mikäli oma vanhempi osoittautuukin sallivammaksi kuin itse kuvitteli, putoaa pohja kapinalta ja luonnolliselta itsenäistymisprosessilta.
Omalle tyttärelleni on ollut hieman hankalaa kapinoida, kun vanhemmat ovat kannustaneet häntä kokeiluissaan. Isovanhemmat tosin ovat olleet kauhuissaan - milloin punk-henkisistä itsemaalatuista paidoista, milloin goottimeikeistä, värjätyistä hiuksista tai kauhuromanttisista mustista röyhelöistä. Niin, siis oma identiteetti löytyy vain hakemalla ja kokeilemalla ja tässä prosessissa vanhemmat voivat olla hyväksi avuksi. Joskus jopa vanhempien oma asiantuntemus voi auttaa valintojen tekemisessä. He oikeasti tietävät asioista ja heihin kannattaa myös tukeutua.- Artaud
Hyvä että näköjään on myös ymmärtäväisiä vanhempia.
Ikävä kyllä suuri osa vanhemmasta sukupolvesta suhtautuu paljon tiukkapipoisemmin. Omat vanhempani eivät juuri kristinuskosta piittaa kuin tavan vuoksi, mutta silti ei eroamislupaa heltynyt ennen täysi-ikäisyyttä.
Joidenkin ihmisten kanssa ei vain pysty keskustelemaan asioista. Jos joku on tehnyt päätöksen, joko "suojellakseen" lastaan tai ihan silkkaa piruuttaan, niin ei auta muu kuin odottaa että on täysi-ikäinen. - Saagis
Artaud kirjoitti:
Hyvä että näköjään on myös ymmärtäväisiä vanhempia.
Ikävä kyllä suuri osa vanhemmasta sukupolvesta suhtautuu paljon tiukkapipoisemmin. Omat vanhempani eivät juuri kristinuskosta piittaa kuin tavan vuoksi, mutta silti ei eroamislupaa heltynyt ennen täysi-ikäisyyttä.
Joidenkin ihmisten kanssa ei vain pysty keskustelemaan asioista. Jos joku on tehnyt päätöksen, joko "suojellakseen" lastaan tai ihan silkkaa piruuttaan, niin ei auta muu kuin odottaa että on täysi-ikäinen.Täysi-ikäisyys on ihan harkittu juttu. Itse ainakin olin teininä vielä niin helvetin lapsellinen, että oli ihan hyvä vaan, että jouduin miettimään asioita uudemman kerran kun olin siihen tarpeeksi kypsä.
Itse kävin riparin, vaikka omat vanhempani olisivat aivan hyvin myöntyneet myös siihen, etten oikein välittänyt jeesustelijoista. Syynä oli lähinnä pienen paikkakunnan sosiaalinen paine. Ripari käytiin, "koska niin oli tapana". Toisaalta kantsii muistaa, että ei se ripari sielua varasta, jos se sielu on jossain muualla kuin Jeesuksessa Kristuksessa...
Jos olisin teini-iän uskonnollisiin kuvioihin takertunut, niin olisin nyt okkultisti ja blavatskyläinen teosofi. Onneksi kuitenkaan en ole. Syynä tuon ajan okkultismiini oli lähinnä Jimmy Page, Led Zeppelin -yhtyeen kitaristi. Että semmosta. Olen pessimisti siinä suhteessa, etteivät tämän päivän teinit ole juurikaan minua fiksumpia. Idolit, trendit, kaverit, sosiaalinen paine ja oman identiteetin etsintä leimaavat olemista ja tekemistä yhtä lailla kuin ennenkin. Siksi elämänvalintakysymysten suhteen olisi ihan hyvä konsultoida hieman vanhempien kanssa ja antaa ajan kulua. On varmaan vanhempia joiden kanssa ei puhumisesta tule lasta eikä paskaa ja toisaalta vanhempia, joiden kanssa ei synny mitään ongelmia. Suurin osa todennäköisesti sijoittuu jonnekin tänne välille. Aina kuitenkin kannattaa kokeilla. - Xenafani
Saagis kirjoitti:
Täysi-ikäisyys on ihan harkittu juttu. Itse ainakin olin teininä vielä niin helvetin lapsellinen, että oli ihan hyvä vaan, että jouduin miettimään asioita uudemman kerran kun olin siihen tarpeeksi kypsä.
Itse kävin riparin, vaikka omat vanhempani olisivat aivan hyvin myöntyneet myös siihen, etten oikein välittänyt jeesustelijoista. Syynä oli lähinnä pienen paikkakunnan sosiaalinen paine. Ripari käytiin, "koska niin oli tapana". Toisaalta kantsii muistaa, että ei se ripari sielua varasta, jos se sielu on jossain muualla kuin Jeesuksessa Kristuksessa...
Jos olisin teini-iän uskonnollisiin kuvioihin takertunut, niin olisin nyt okkultisti ja blavatskyläinen teosofi. Onneksi kuitenkaan en ole. Syynä tuon ajan okkultismiini oli lähinnä Jimmy Page, Led Zeppelin -yhtyeen kitaristi. Että semmosta. Olen pessimisti siinä suhteessa, etteivät tämän päivän teinit ole juurikaan minua fiksumpia. Idolit, trendit, kaverit, sosiaalinen paine ja oman identiteetin etsintä leimaavat olemista ja tekemistä yhtä lailla kuin ennenkin. Siksi elämänvalintakysymysten suhteen olisi ihan hyvä konsultoida hieman vanhempien kanssa ja antaa ajan kulua. On varmaan vanhempia joiden kanssa ei puhumisesta tule lasta eikä paskaa ja toisaalta vanhempia, joiden kanssa ei synny mitään ongelmia. Suurin osa todennäköisesti sijoittuu jonnekin tänne välille. Aina kuitenkin kannattaa kokeilla.Itekkin kannatan kaappiwiccaa,tosin sen verran olen wiccalaisuuttani vanhemmille paljastanut,että olen äidiltä tarotkortteja joululahjaksi kinunnut.Olen myös kaverini kanssa perustanut pienen covenin hänen huoneeseensa,että saadaan olla rauhassa.BoS pitää vielä hankkia ja kirjoittaa.Olen itse vasta 12 v.
- Xenafani
Xenafani kirjoitti:
Itekkin kannatan kaappiwiccaa,tosin sen verran olen wiccalaisuuttani vanhemmille paljastanut,että olen äidiltä tarotkortteja joululahjaksi kinunnut.Olen myös kaverini kanssa perustanut pienen covenin hänen huoneeseensa,että saadaan olla rauhassa.BoS pitää vielä hankkia ja kirjoittaa.Olen itse vasta 12 v.
En olekaan enää kaappiwicca,vaan aloin sitten uskonnoista puhumaan ja paljastin wiccalaisuuteni.(sori,nopea muutos)Viimeksi kun wiccasta kiinnostuin ja athamea etsin netistä niin huudothan siitä tuli. :) XD
- Icu
Xenafani kirjoitti:
En olekaan enää kaappiwicca,vaan aloin sitten uskonnoista puhumaan ja paljastin wiccalaisuuteni.(sori,nopea muutos)Viimeksi kun wiccasta kiinnostuin ja athamea etsin netistä niin huudothan siitä tuli. :) XD
Kaappi-wiccana on hyvä viettää aikaa ja tavallaan etsiä omaa polkuaan, esimerkiksi täältä voi kerätä porukkaa ja perustaa oman piirin koska viimeistään se todistaa vanhemmille ja muillekin että ollaan tosissaan ja että wicca on ihan oikea uskonto. Vanhemmille tulisi myös kertoa wiccasta sillä liian usein ihmisillä on käsityksiä että wiccat ovat saatananpalvojia jotka hyppivät alasti kuutamolla. Wiccasta löytyy kirjallisuutta jonkin verran, sen avullakin voi vanhempia valistaa. Piiri osoittautuu usein rikkaudeksi sillä kaikkia wicca juhlia on kivampi viettää porukalla! Piirissä voi myös jakaa ajatuksia, loitsuja ja kokemuksia, tämä auttaa kaikkia kasvamaan. Useilla jo olemassa olevilla wicca-piireillä on ikäraja 18 liittymiseen. Mielestäni paras ratkaisu olisi se että esim. alle 16-vuotiaat olisivat mukana "varjojäseninä" eli heitä ei vielä olisi siunattu vakituiseksi jäseneksi piiriin, sitten kun he täyttäisivät 16 he saisivat itse päättää haluavatko tulla siunatuksi piiriin.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .844531Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503115Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631363109Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4032192Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2201308Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111213- 761197
- 651082
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde301074Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että111983