Nyt eläkeläisenä ihmisten tyhmyys. Etenkin sönkkätyhmyys. Vänkätään, vaikka kuinka väärässä omaa kantaa.
Työelämässä hölmöistä sai jo tarpeekseen.
Työelämässä hölmöistä sai jo tarpeekseen.
mikä ärsyttää
eniten!?
9399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Niin, niin, on hyvä kuulla joskus 'tyhmiä' kysymyksiä ja 'tyhmiä' mielipiteitä, niistä voi saada heurekaoivalluksia vielä näin vanhanakin.
Kun töissä kymmenniä vuosia kuunteli asialisesti hölmöjä ehdotuksia, niihin viksusti selittäe vastaten. Enää ei jaksa. On hölmöysmitta täynnä!
pitää olla vain omissa oloissaan. Sillä sitä pääsee--tyhmistä.
että, ensimmäinen tyhmyyden merkki olisi se kun ihminen kuvittelee olevansa viisaampi kuin muut.
Mutta, kun tietää olevansa. Lahopäät käy jo hermoon sönkötyksineen.
ja kovasti kolme asiaa: tyhmyys, huumorintajuttomuus ja huono käytös. Näihinhän emme syyllisty, vaan pilkettä silmiin ja suu hymyyn!
Yhdistelmä: Omahyväisyys, itsepäisyys, tyhmyys.
Myös saamattomuus tietyissä tilanteissa.
Ihminen voi olla tyhmä. Ei sille itse mitään mahda.
Ihminen voi olla oppimaton. Sekin on korjattavissa.
Ihminen voi olla kokematon. Kokemustahan kertyy.
Mutta, jukopliuta!
Saamaton nyhverö ei saa olla!
Joo, eniten ärsyttävät nämä tyypit, jotka aina ja jatkuvasti valittavat jostakin, mutta vahingossakaan heidän takamustaan ei saa nousemaan sen hyväksi, että tekisivät itse jotakin valittamilleen asioille. Tosin aika usein se voi olla hyväkin asia, koska valitukset ovat niin turhanaikaisia ja omanapaisia. Niin, että tulipa taas valitettua,vali,vali...
Kyllähän tänä aikana tulee mieleen, että missä se kuuluisa suomalainen sisu oikein on, meistä näyttää tulleen tosi lälläreitä.
Mulla on kaksi KESTOärsytystä ja ne ovat
- silmälasien (ns. kakkulat) jatkuva etsiminen. Ei auta, vaikka ne roikkuvat remmissä kaulallani. Jotenkin vaan aina hilpaisen ne rinnuksiltani pois roikkumasta ja sitten sitä saapi käyskennellä eestaas niitä bongaamassa. Ärrrrrrsyttävää.
- puhelimen etsintä. Ei oo enää lankapuhelinta, jolla voisi soittaa kännykkäänsä: hohoi, missäs olet. Ei auta, vaikka tälläsin seinälle pikkulokeron, jossa kännyäni pitäisin. Eikä oo auttanut sekään, kun vaihdoin kännyyn punaiset kuoret, jotta se silmään pistäisi. Ärrrrrrssssyttävää.
Nooh, tuleepa käppästyä, hyötyliikuntaa. Niin minä niistä ärsytyspiikeistä pääsen.