Tämä tapahtui yli kymmenen vuotta sitten, mutta muistan sen hyvin selkeästi.
Rakas pappani kuoli äkillisesti ja seuraavana päivänä kerääntyi sukulaisia mummon luo. Olin hetken yksin olohuoneessa ja katselin ulos.
Näin pilven, jossa oli papan kasvot. Ne tunnisti hyvin. Katselin niitä usean minuutin ajan, kunnes pilvi liikkui pois näkyvistä puiden taakse.
Tuntui kun hän oli hyvästellyt.
Koin samantapaisen myös kun paras ystäväni menehtyi pari vuotta sitten. Parin päivän jälkeen hän käveli suojatiellä vastaan ja katsoi suoraan silmiin ja hymyili. En älynnyt häntä ennen suojatielle astumista, vaan kohdatessamme.
Tuli jälleen sama tunne hyvästeistä.
En tiedä oliko nämä vain mielikuvituksen tuotetta, että kaipasin jotain viimeistä hetkeä heidän kanssaan, tai jotain.
En kumminkaan haluaisi laittaa kokonaan mielikuvituksen piikkiin, kokemus oli niin rauhoittava ja lämmin... =)
Olisi mielenkiintoista kuulla onko teillä muilla samankaltaisia kokemuksia.
Rakas pappani kuoli äkillisesti ja seuraavana päivänä kerääntyi sukulaisia mummon luo. Olin hetken yksin olohuoneessa ja katselin ulos.
Näin pilven, jossa oli papan kasvot. Ne tunnisti hyvin. Katselin niitä usean minuutin ajan, kunnes pilvi liikkui pois näkyvistä puiden taakse.
Tuntui kun hän oli hyvästellyt.
Koin samantapaisen myös kun paras ystäväni menehtyi pari vuotta sitten. Parin päivän jälkeen hän käveli suojatiellä vastaan ja katsoi suoraan silmiin ja hymyili. En älynnyt häntä ennen suojatielle astumista, vaan kohdatessamme.
Tuli jälleen sama tunne hyvästeistä.
En tiedä oliko nämä vain mielikuvituksen tuotetta, että kaipasin jotain viimeistä hetkeä heidän kanssaan, tai jotain.
En kumminkaan haluaisi laittaa kokonaan mielikuvituksen piikkiin, kokemus oli niin rauhoittava ja lämmin... =)
Olisi mielenkiintoista kuulla onko teillä muilla samankaltaisia kokemuksia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Koin samantapaisen myös kun paras ystäväni menehtyi pari vuotta sitten. Parin päivän jälkeen hän käveli suojatiellä vastaan ja katsoi suoraan silmiin ja hymyili. En älynnyt häntä ennen suojatielle astumista, vaan kohdatessamme."
Siis MIKA/KUKA kaveli vastaan pari pv myohemmin..? Edesmenneen ystavasi NAKOINEN ihminen vai jonkinlainen astraalihahmo..?
Itselleni sattui vähän samantapainen kokemus,kun olin 3 vuotias,siitä on nyt n.17 vuotta.
Mummoni sisko,joka oli minulle erittäin tärkeä,menehtyi syöpään.Muistan hautajaisista vain sen,että kotiin palattuamme menin selälleni vanhempieni sängyn päälle ja katselin kattoon ja muistan ihan kirkkaasti vielä kuinka näin isotätini kasvot haalen harmaina hymyilemässä minulle.
Nyt vanhemmalla iällä tuli otettua asia äitini kanssa esille ja kysyin muistaako hän että olisin sanonut nähneeni mitään erikoista silloin isotätini hautajaispäivänä.
Olin kuulemma monta kuukautta hänen kuolemansa jälkeen hokenut että "sieltä Aino meitä katselee" Meillä oli siihen aikaan semmoiset puiset rottinkituolit joissa isotätini tapasi istua ja muistan kuuleeni aina niiden narinan ohi kulkiessani,ja tiesin Ainon olevan paikalla,meidän luonamme.
Olin suurin piirtein kahdentoista, kun yöllä heräsin siihen kun joku silitti hiuksiani. Katsoin viereeni ja ja siinä istui mummo vainaani. Muistan vain kun hän sanoi että kaikki menee hyvin, ei mitään hätää. Jäänyt kovasti vaivaamaan tämä tapahtuma, oliko se aivan totta vai olisiko voinut olla valveunta. Mielelläni toivon sen olevan totta, koska se todella lämmittää vieläkin mieltäni