Hei te jotka olette päässeet/hakeneet lääkikseen, kerrotteko mielipiteenne seuraavasta asiasta:
Eli lääkikseen olen hakemassa, mutta surkealla yo-todistuksella. Onko siinä mitään ideaa, että lukisin parissa vuodessa lähihoitajaksi, ja hakisin lääkikseen sen koulutuksen todistuksella? lähtöpisteitä tulisi varmasti huimasti enemmän. Vai kannattaako vaan lukea vimmatusti jotta saisi ne ratkaisevat pisteet itse kokeesta? Mielipiteitä..?
Ja vielä, onko valmennuskurssi lähes edellytys sisäänpääsylle?
Eli lääkikseen olen hakemassa, mutta surkealla yo-todistuksella. Onko siinä mitään ideaa, että lukisin parissa vuodessa lähihoitajaksi, ja hakisin lääkikseen sen koulutuksen todistuksella? lähtöpisteitä tulisi varmasti huimasti enemmän. Vai kannattaako vaan lukea vimmatusti jotta saisi ne ratkaisevat pisteet itse kokeesta? Mielipiteitä..?
Ja vielä, onko valmennuskurssi lähes edellytys sisäänpääsylle?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mielestäni idea ei kuulosta kovin hyvältä. Parempi idea voisi olla, että opiskelisit vuoden (tai vaikka kaksikin, jos ei ekalla yrityksellä pääse opiskelemaan) pääsykokeessa kysyttäviä asioita: fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Lähihoitajan koulutusohjelmasta oppii varmasti paljon hyödyllisiä asioita (esim. kanssakäymisestä potilaiden kanssa) lääkärin työtä ajatellen, mutta pääsykokeessa tarvittavia tietoja koulutuksessa tuskin tulee paljon esille. Koulua käydessä ei läksyiltä ja tenteiltä varmasti edes jäisi tarpeeksi ylimääräistä aikaa pääsykokeeseen lukemiselle, ellei sitten hylkää kaikkia harrastuksia ja sosiaalisia suhteita.
Suosittelisin tosiaan, että kävisit vaikka osa-aikatöissä ja opiskelisit pääsykokeeseen siinä sivussa. Iltalukiossa, jollain kurssilla tai vaikka ihan itsenäisesti opiskelisit fysiikkaa, kemiaa ja bilsaa, jos ne eivät ole erityisen vahvoja aiheita sinulle. Ja Galenosta paukutat menemään niin paljon kuin vaan jaksat! Ja jos käyt töissä ja pystyt palkastasi nipistämään aina vähän sivuun niin pääsykoetta edeltävänä keväänä voisit vaikka ostaa itselleni valmennuskurssin.
Ja mitä yo-todistukseen tulee, hakee sinne lääkikseen muitakin kuin niitä kuuden ällän ylioppilaita. ;)
Tsemppiä!
Samaa mieltä edellisen kanssa. Ja mulla on BBCMMM-todistus, ja pääsin lääkikseen tänä vuonna. Kemiaa ja fysiikka en ollut lukiossa lukenut, vaan luin ne itsenäisesti.
Itsellä tokarin arvosanat mistä sain pisteitä MMC, pelkällä pääsykokeella sisään pääsin. Jep Jep
Hei!
Olen hakemassa ensi keväänä myös lääkikseen. Takana kolmoistutkinto (lukio ja lähihoitaja). Itse aion olla töissä ja opiskella siinä samalla itsenäisesti pääsykokeita varten. Todistukset eivät ole mitään parasta luokkaa joten on pakko yrittää päästä sisään pelkällä pääsykokeella eli pänttäämään vaan.
Jos taivoitteenasi on päästä lääkäriksi on lähihoitajakoulu sinulle aivan turha. Siellä ei käydä kemiaa eikä fysiikkaa läpi. Ainoastaan siellä opiskellusta anatomiasta voi olla sinulle jotain hyötyä ja tietenkin jos saat ammatin niin saat helpommin töitä opiskelun ohelle. Tuet kun ei tahdo oikein muuten riittää elämiseen.
Mihin lääkikseen aiot hakea? Itse haen Turun yliopistoon.
Jos haluat keskustella kanssani enemmän vaikka nyt sitten pääsykokeeseen valmistautumisesta tai lähihoitaja koulutuksesta niin kirjoita s-postiini [email protected]
annetaan vain yo-tutkinnosta, joten uudella tutkinnolla ei voi siinä mielessä tilannetta auttaa mitenkään.
Toisekseen alkupisteiden tärkeys on osittain väärin ymmäretty. Ratkaisevaa eli rajan yli auttavaa etua niistä saa vain pieni osa vuosittain. Tämä johtuu siitä että yhteispistekiintiö täytetään aina ensin. Alkupisteetkin huomioden hyväksytyistä suurin osa saa pääsykokeesta pisteitä enemmän, kuin pelkän kokeen kiintiössä vaaditaan.
Matematiikan taidoista ei tarvitse osata kuin ensimäisen asteen yhtälö, prosenttilaskenta ja murtoluvut.
Kemiasta ja fysiikasta peruskäsitteiden ymmärtäminen. Fysikaalisten ja kemiallisten ilmöiden hahmottamista.
Koe on anatomia( biologia) ja fysiikka-painotteinen, kemiaa jonkin verran. Menestyminen perustuu edelleen pääsykoekirjan (Galenosta) hallintaan. Kirjasta ja pääsykokeen oheismateriaalista on osattava poimia tiedot.
Pääsykoe ei sinällänsä ole vaikea. Vaikeaksi lääkikseen pääsemisen tekee, että suurin osa hakijoista saa kymmentä pistettä vaille täydet pisteet. Marginaalit ovat siis pieniä ja sisään pääsemiseen vaikuttaa enemmänkin onni kuin hakijoiden pääsykoe menestyminen.
Opiskelijakiintiöistä.
Vaikka useammallakin hakijalla olisi sama pistemäärä joka oikeuttaisikin opiskelupaikkaan, niin siitä huolimatta opiskelijoita ei voida ottaa sissään. Niinpä pillkua pitääkin viilata hakijoita karsittaessa, desimaalin tarkkuudella.
Kirjoititkohan ihan tosissaan, Hannu Hanhi?
Matematiikasta:
Eksponentit ja logaritmit täytyy osata (hajoamislakishitit)
Kemiasta ja fyssasta:
Ei ihan ne perusjutut kyllä riitä, melkein lukion koko fyssa ja kemia hallittava - Galenos tursuaa niiden sisältöä!
Eikä siinä kokeessa todellakaan KUKAAN saa varmasti edes lähelle täysiä pisteitä, arvostelu on niin mielettömän - omaperäistä ja tiukkaa. Koepisteet (joiden maksimi voi olla esim. 160) skaalataan aina siten, että eniten pisteitä saanut saa täydet 72 pistettä ja loput rankataan tämän sankarin pisteisiin verraten välille 0-72 pistettä. Tästä ne tuhanesosadesimaalit tulevat. Toki kilpailu on tiukkaa ja monella sisäänpääsy jää sadasosien päähän, mutta johonkin se raja aina vedetään ja jotenkin se karsinta on tehtävä.
Systeemi ei todellakaan ole paras mahdollinen, mutta se toimii.