Tekeekö Punainen Risti oikein ruvetessaan keräämään henkilötietoja?
Rooman romanit lasketaan
Julkaistu: 12:36
stt–afp
RoomA. Roomassa viranomaiset ja Italian Punainen Risti suorittavat tällä viikolla väestönlaskennan kaupungin romaniväestön keskuudessa.
Punaisen Ristin työntekijät keräävät romaneilta henkilötiedot ja arkistoivat ne. Viranomaiset saavat tiedot käyttöönsä vain tuomioistuimen päätöksellä.
Rooman kaupungin viranomaiset puolestaan kartoittavat romanilasten koulunkäyntiä.
Romaneilta ei kuitenkaan kerätä sormenjälkiä, kuten sisäministeri Roberto Maroni oli ehdottanut.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Rooman romanit lasketaan/1135237915111
Rooman romanit lasketaan
Julkaistu: 12:36
stt–afp
RoomA. Roomassa viranomaiset ja Italian Punainen Risti suorittavat tällä viikolla väestönlaskennan kaupungin romaniväestön keskuudessa.
Punaisen Ristin työntekijät keräävät romaneilta henkilötiedot ja arkistoivat ne. Viranomaiset saavat tiedot käyttöönsä vain tuomioistuimen päätöksellä.
Rooman kaupungin viranomaiset puolestaan kartoittavat romanilasten koulunkäyntiä.
Romaneilta ei kuitenkaan kerätä sormenjälkiä, kuten sisäministeri Roberto Maroni oli ehdottanut.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Rooman romanit lasketaan/1135237915111
Vastaukset 9
Vanhimmat
eiköhän me jokainen olla jossakin paperilla ylhäällä että onkohan toi ihan hyväkin jos on ulkomaalainen romani tai vaikka intiaani. on siinä hyväkin puolet niinkuin huonokin.
hivät: jos satuu jotaskin niin osataa ja tiedätään kyseisetä henkilöstä jotakin..
huonot:peskot on aina ovella jos joku tekee jotakin .ne kai käy kaikki läpi jerralla j sitä mukaa tekevät omat johtopäätösensä
.
Väestölaskentahan tuossa on perusteena ja onhan se hyvä jostain löytyä tieto ihmisestä.Voihan olla joku katoaa ja omaiset yrittävät etsiä, mistäs etsit jos sinua "ei ole edes olemassa"...
pitäähän ihmisten kirjoissa ja kansissa olla mutta tuo sormen jälki juuttu meni vähän yli ymmärryksen, minun mielestä sormen jäljet otetaan vasta sitten kun on epäily jostain rikoksen teosta. Hyvä juttu että laittavat kirjoihin niin ehkä romaanit saavat enemmän mahdollisuuksia asettua paikoilleen ja heidän lapsillaankin tulee olemaan tulevaisuus, ei se kiertolais elämä varmaan mitään herkkua ole.
Toivotaan että sielläkin kaukana kaaleen elämä tulisi vähän paremmaksi.
Vuosisadan vaihteessa alkoi "mustalaisten" järjestelmällinen, moderni vainoaminen Saksassa. Heitä rekisteröitiin systemaattisesti ottamalla sormenjäljet, valokuva, laatimalla sukuselvityksiä. Vuonna 1926 oli ns. "mustalaiskeskuksen" kortistossa noin 26.000 "mustalaisen" henkilötiedot. Tämä rekisteröinti mahdollisti myöhemmin natsien tehokkaan tuhoamispolitiikan romanien suhteen.
"Mustalaisten" tilanne ei parantunut Weimarin tasavallan aikana. Huhtikuussa 1928 säädettiin mm. laki, joka alisti romanit täydellisesti poliisivalvontaan. Weimarin tasavallan aikaisen lainsäädännön tavoitteena oli pyrkimys lakkauttaa koko romanikulttuuri. Täten Hitlerin Saksan "mustalais"vainoille oli luotu pitkälti niin lainsäädännöllinen perusta kuin kontrollimekanismit Weimarin tasavallan aikana.
Kansallissosialistien noustessa valtaan tammikuussa 1933 romanien ja sintien asema heikkeni entisestään. Nürnbergin lait vuodelta 1935 kielsivät juutalaisten tavoin heiltä avioliiton "arjalaisten" kanssa. Natsihallinnon käynnistämä "ennaltaehkäisevän taistelu rikollisuutta" vastaan vuonna 1938 suuntautui erityisesti sintejä vastaan. Sintejä vangittiin työtävieroksuvina ja lähettiin Buchenwaldin, Sachsenhausenin ja Dachaun keskitysleireihin. Vuosien 1938/39 aikana luotiin erityinen poliisivoimien sisälle erityinen osasto "mustalaisvastaista taistelua" varten.
Sodan alkaessa syyskuussa 1939 toimenpiteet romaneja ja sintejä vastaan kiristyivät. He eivät enää saaneet liikkua oleskelupaikkakunnaltaan. Toukokuussa 1940 pakkokuljetettiin ensimmäiset 2500 sintiä miehitetyn Puolan alueelle. Joulukuussa 1941 suljettiin 5000 sintiä ja romania Saksan miehittämiltä Euroopan alueilta Lodzin ghettoon. Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon tapahtuivat romanien ja sintien ensimmäiset joukkosurmaamiset.
Maaliskuussa 1943 natsihallinnon taholta annettiin käsky "mustalaisten" lähettämisestä tuhoamisleiri Auschwitz-Birkenauhun. Seka-avioliitosta syntyneet 2. asteen "mustalaiset" määrättiin pakkosteriloinnin kohteeksi. Tuhoamisleiriin lähettiin 11 Euroopan maasta yhteensä 23 000 romania ja sintiä, joista 21 000 murhattiin. Kansallissosialistien suorittaman kansanmurhan puitteissa surmattiin kaikkiaan 220 000:sta 500 000:heen "mustalaista".
näyttää. Hyvillä aikeilla peiteltyä, tai ainakin minusta siltä tuntuu. Nykypäivä on menossa siihen suuntaan että kohtaa saa tuomion ajatus rikoksesta. Samalla valvontaa kasvatetaan MYÖS täällä suomessakin. Pikku hiljaa mutta varmasti ollaan kohta jokainen rotuun katsomatta ISO VELJEN silmän alla jotta kun tälläinen ajatus rikos tapahtuu joka voisi sitten olla vaikka tämä viesti niin koppi heiluu! Seuratkaa mediaa ja miten se ohjaa ihnmisiä niin näätte kyllä mitä tulee tapahtumaan.
Kyllä minun mielestäni on hyvä, että tehdään tuollainen kartoitus, rekisteröinti asukkaista.Näinhän ne ihmiset on siis olemassa faktana, niminä kansissa ja näinollen ei näitä salaperäisiä katoamisia pitäisi tapahtua ja omaisilla olisi mihin tarttua jos etsivät esim.kadonnutta henkilöä.Haluan uskoa tuon rekisteröinnin nostavan noitten ihmisten oikeusturvaa ja suojaa.Toivottavasti näin on.
Otavan Tietosanakirja vuodelta 1913 kertoo mustalaisista muun muassa seuraavaa:
"Mustalaiset, kulkurikansa, jota tavataan kaikkialla Euroopassa, monissa osissa Aasiaa sekä jonkun verran Afrikassa, Amerikassa ja Australiassa. Ruumiiltaan mustalaiset ovat keskikokoisia, solakkavartaloisia; kädet ja jalat ovat pienet. Ihonväri on ruskeankeltainen; kauniisti muodostunut nenä on kaareva, suu siro, hampaat pystyt ja valkeat, otsa on korkea, hiukset kiiltävän mustat. Heidän ravintonsa on yleensä niukka. Tupakkaa polttavat ahkerasti sekä miehet että naiset, vieläpä lapsetkin."
Ennen Suomen sisällissotaa julkaistussa teoksessa mustalaiset siis kuvataan hyvin tarkasti.
Otavan Iso Tietosanakirja vuodelta 1961 kertoo mustalaisista rotuna seuraavasti:
"Mustalaiset: kulkurikansa, jota tavataan kaikkialla maapallolla lukuun ottamatta Itä- ja Kaakkois-Aasiaa; ei kuitenkaan missään luonnonkansojen keskuudessa. Rotuominaisuudet viittaavat intialaiseen alkuperään; sukulaiskansoja ovat draviat ja mon-khmerit. Sekoittumattomat mustalaiset ovat mustasilmäisiä, sinivivahteisen mustatukkaisia, lyhyitä (miehet 160-165 cm). Iho on ruskeankellertävä tai vaalea. Tavataan sirorakenteinen, heikosti kyömynenäinen ja karkearakenteisempi leveämpinenäinen tyyppi."
Vuoden 1976 Otavan Suuressa Enslykopediassa ei kerrota mustalaisten ulkoisista ominaisuuksista mitään. Yhdessäkään edellä mainituista opuksista mustalaisista ei käytetty nimitystä romani, jota he haluaisivat itsestään käytettävän. Romani tulee muuten sanasta rom, joka tarkoittaa ihmistä tai laumaa.
1600-luvun lopulla vainot voimistuivat. Mutta 1700-luku oli romaneille ja sinteille todellinen kärsimysten vuosisata. Heitä vainottiin, kidutettiin, orjuutettiin ja murhattiin. Heidän pelkkä fyysinen olemassaolonsa paikkakunnalla tulkittiin rikokseksi. Heitä syytettiin liitosta pirun kanssa, kylien sytyttämisestä, lasten varastamisesta sekä ihmissyönnin harjoittamisesta.
Ensimmäinen yhtenäinen mustalaislainsäädäntö luotiin 1700-luvun alussa. Vuoden 1711 lainsäädännön mukaan "mustalaiset" tuli tavattaessa ensimmäisen kerran tehdä kuuroiksi ja polttomerkitä, toisella kerralla heidät tuli hirttää. On korostettava, että kysymys ei ollut "mustalaisen" syyllistymisestä rikokseen, vaan hänen olemassaolonsa riitti tuomioon. Kuningas Friedrich Wilhelm I. sääti 5.10.1725 lain, jonka mukaan kaikki yli 18 vuotiaat mies- ja naispuoliset "mustalaiset" voitiin hirttää ilman oikeudenkäyntiä. Kaupunkien ja kylien ulkopuolelle asetettiin ns. "mustalaistaulut", joissa heiltä kiellettiin saapuminen kaupunkiin.
Sodan jälkeen ideologidella tasolla yhtenäisyyden ja kansallisen eheyden vaatimukset olivat voimakkaimmillaan. 1950-luvun alussa ilmestyneessä yliopistollisessa sosiaalipolitiikan oppikirjassa todettiin rodullisen yhtenäisyyden olevan kansakunnan vahvin tuki ja suomalaisuuden voima. Sodan jälkeinen vähemmistöideologia sai rasistisia piirteitä. Tämä rasismi näkyi selvästi kaikissa 1940- ja 1950-luvulla romaniväestöä koskevissa virallisissa dokumenteissä, romaniväestöä koskevissa "asiantuntija" -lausunnoissa, lehtikirjoittelussa, valtiopäiväpöytäkirjoissa ja vuonna 1953 asetetun "mustalaiskomitean" keskustelupöytäkirjoissa. Valtiollisista dokumenteistä avoin rasismi hävisi vasta 1960-luvun loppupuolella.
Teollisessa yhteiskunnassa kulttuurisen ja valtiolliset rajat ovat yhdistyneet. Kansallisvaltioon liittyvä nationalismi aikaansaa teollisessa yhteiskunnassa tarvittavan yhdenmukaisuuden. Se mikä 1800-luvun maatalousyhteiskunnassa formuloitiin ylevästi ja aatteellisesti: "Yksi kansa, yksi maa, yksi kieli, yksi laulu ja viisaus!" -muotoon, sai todellisen vastineensa vasta toisen maailmansodan jälkeisessäteollisessa yhteiskunnassa. Tuo yhteiskunta torjui kulttuurisen moninaisuuden ja romanikansaan kuuluvan henkilön oli mahdotonta samanaikaisesti täyttää yhteiskuntakelpoisuuden kriteereitä ja kantaa omaa kansallista identiteettiään.