käväisin

2000 luvun avensiksesta tässähi oli moottori levällään. Kahesta romusta yrittivät yhtä toimivaa moottoria tehä. Eihän tuota näihin muihin merkkeihin
tarvihe moottori puolelle alle 400000km tehä mitään.
Se on vaan toyota kuskien paskapuhetta et ei tarvii toyotaa korjata.

tusoni kirjoitti:

2000 luvun avensiksesta tässähi oli moottori levällään. Kahesta romusta yrittivät yhtä toimivaa moottoria tehä. Eihän tuota näihin muihin merkkeihin
tarvihe moottori puolelle alle 400000km tehä mitään.
Se on vaan toyota kuskien paskapuhetta et ei tarvii toyotaa korjata.

Homo Erectus Corollas - ihmislaji
Toyotistithan ovat jo ihmislajina aivan eri kehityshaaraa kuin normaali ihminen. Toyotistin elämässä on vain kolme kehitysvaihetta, kuten perhosella konsanaan. Teinicorolla-jormacorolla-pappacorolla
Toyotalla ajaminen on tiettävästi periytyvä ominaisuus, kuten moni muukin haitta ja häiriö. Tuleva toitsupoitsu imee kaiketi jo äidinmaidossa taipumuksensa isiensä synkkään perintöön. "toiota korolla!" on monen peräkammariin syntyneen ensimmäiset sanat, ja varmasti myös monen katkerat viimeiset. Toyotien ja itsemurhien suuri määrä Suomessa ei voi olla vain sattumaa.

Toyotamiehen elämässä on kolme huipentumaa : - amiksen metallilinjan päättötodistuksen saaminen - ajokortin saaminen - oman Toyotan saaminen Muusta saamisesta ei sitten voida juuri puhua. Toyota-Teron Loppuelämä kuluukin pääosin saamisen yrittämisessä.

Kun tuo untuvaviiksinen Tero viimein kokee elämänsä täyttymisen -eli saa Corollan-, alkaa armoton Teinicorollavaihe. Missä tahansa on parkkipaikkoja ja nakkikioskeja, siellä on lippalakkipäisiä finninaamoja liimailemassa Twincam Turbo Playboy- tarroja aasialaisautojensa ruosteisiin takakontteihin. Toyotakuskin puberteetin tiedetään puhjenneen, jos Corollaan ilmestyy ikkunoihin tummennuskalvot.

Näkösuojilla on tietty tarkoituksensa. Ensisijaisesti pyritään estämään naaraita näkemästä kuinka ruma luuseri Corollassa se oikein metsästääkään. Jos pakkanen ja humalatila ovat riittävät ajamaan naaraan ansaan, niin tämän jälkeen tummennuskalvojen tarkoitus on estää muita huomaamasta että kuinka tavattoman rumaa akkaa Corollaan oikein pukkaakaan. Ruma kottarainen kun viihtyy harvemmassakin pöntössä.

Corollaihmisen koko maailma on kovin erilainen. Mikään muun automerkin kuin Toyotan, ei tiedetä kulkevan kovempaa pelkällä ratin ja pakoputken pään vaihtamisella. Toyotateini kutsuukin vaihdekepin pään koristelemista "Tuningiksi" ja Bilteman 7000 W TriplaSubwoofereita "HiFiksi" Jatkuva basson lönkytys estääkin tehokkaasti Teron kiveksiä laskeutumasta, mistä olkaamme kiitollisia.

Corollamaailmassa kaikki on mahdollista. Koska kaikki maapallon Toyotat ovat samannäköisiä rumia ruosteisia tölkkejä, tunnistaa Corollakansa omansa vain hajun perusteella. Sen takia joka ikisessä Toyotassa on nippu erivärisiä ja hajuisia "tuoksuvia" kuusia, joiden hajuyhdistelmän perusteella Tero löytää parkkipaikalta aina omansa. (kaikkihan ne ovat Teroja, tai ainakin näyttävät siltä)

Kun usean vuoden onanoinnin ja ringissä syljeskelyn uuvuttamat Terot viimein tulevat keski-ikäisiksi, heistä tulee Jormia. Jormat eivät ole onnistuneet elämässään missään, vähiten autonvalinnassa. Vanhat Toyotat muuttuvat vain uudempiin Toyotoihin. Jormat kulkevat kivipestyissä farkuissaan ja mokkaliiveissään katse alas painuneina vaimonsa takana, viikset supattaen. Vaimo on aina vaan enemmän vihainen ja kakarat muistuttavat aina vaan enemmän naapurin setää. Jormat ovat luovuttaneet, Jormat ovat harmaata seinätapettia harmaissa Corolloissaan.

Pappacorollat ovat niitä ruskeita tai sapen vihreitä vm. -68 autoja, jotka matelevat savuttamassa aina siellä missä on kiire. Niiden sisällä kituu vihaisia pulisonkipappoja liikennettä ja omaa turvallisuuttaan vaarantamassa. Corollapapat eivät näe, sen koommin kuin ymmärräkään enää mistään mitään. Eläviä ruumiita liikkuvissa ruumisautoissaan. Kumpikin loppusuoralla matkallansa maatumiseen

totuus......... kirjoitti:

Homo Erectus Corollas - ihmislaji
Toyotistithan ovat jo ihmislajina aivan eri kehityshaaraa kuin normaali ihminen. Toyotistin elämässä on vain kolme kehitysvaihetta, kuten perhosella konsanaan. Teinicorolla-jormacorolla-pappacorolla
Toyotalla ajaminen on tiettävästi periytyvä ominaisuus, kuten moni muukin haitta ja häiriö. Tuleva toitsupoitsu imee kaiketi jo äidinmaidossa taipumuksensa isiensä synkkään perintöön. "toiota korolla!" on monen peräkammariin syntyneen ensimmäiset sanat, ja varmasti myös monen katkerat viimeiset. Toyotien ja itsemurhien suuri määrä Suomessa ei voi olla vain sattumaa.

Toyotamiehen elämässä on kolme huipentumaa : - amiksen metallilinjan päättötodistuksen saaminen - ajokortin saaminen - oman Toyotan saaminen Muusta saamisesta ei sitten voida juuri puhua. Toyota-Teron Loppuelämä kuluukin pääosin saamisen yrittämisessä.

Kun tuo untuvaviiksinen Tero viimein kokee elämänsä täyttymisen -eli saa Corollan-, alkaa armoton Teinicorollavaihe. Missä tahansa on parkkipaikkoja ja nakkikioskeja, siellä on lippalakkipäisiä finninaamoja liimailemassa Twincam Turbo Playboy- tarroja aasialaisautojensa ruosteisiin takakontteihin. Toyotakuskin puberteetin tiedetään puhjenneen, jos Corollaan ilmestyy ikkunoihin tummennuskalvot.

Näkösuojilla on tietty tarkoituksensa. Ensisijaisesti pyritään estämään naaraita näkemästä kuinka ruma luuseri Corollassa se oikein metsästääkään. Jos pakkanen ja humalatila ovat riittävät ajamaan naaraan ansaan, niin tämän jälkeen tummennuskalvojen tarkoitus on estää muita huomaamasta että kuinka tavattoman rumaa akkaa Corollaan oikein pukkaakaan. Ruma kottarainen kun viihtyy harvemmassakin pöntössä.

Corollaihmisen koko maailma on kovin erilainen. Mikään muun automerkin kuin Toyotan, ei tiedetä kulkevan kovempaa pelkällä ratin ja pakoputken pään vaihtamisella. Toyotateini kutsuukin vaihdekepin pään koristelemista "Tuningiksi" ja Bilteman 7000 W TriplaSubwoofereita "HiFiksi" Jatkuva basson lönkytys estääkin tehokkaasti Teron kiveksiä laskeutumasta, mistä olkaamme kiitollisia.

Corollamaailmassa kaikki on mahdollista. Koska kaikki maapallon Toyotat ovat samannäköisiä rumia ruosteisia tölkkejä, tunnistaa Corollakansa omansa vain hajun perusteella. Sen takia joka ikisessä Toyotassa on nippu erivärisiä ja hajuisia "tuoksuvia" kuusia, joiden hajuyhdistelmän perusteella Tero löytää parkkipaikalta aina omansa. (kaikkihan ne ovat Teroja, tai ainakin näyttävät siltä)

Kun usean vuoden onanoinnin ja ringissä syljeskelyn uuvuttamat Terot viimein tulevat keski-ikäisiksi, heistä tulee Jormia. Jormat eivät ole onnistuneet elämässään missään, vähiten autonvalinnassa. Vanhat Toyotat muuttuvat vain uudempiin Toyotoihin. Jormat kulkevat kivipestyissä farkuissaan ja mokkaliiveissään katse alas painuneina vaimonsa takana, viikset supattaen. Vaimo on aina vaan enemmän vihainen ja kakarat muistuttavat aina vaan enemmän naapurin setää. Jormat ovat luovuttaneet, Jormat ovat harmaata seinätapettia harmaissa Corolloissaan.

Pappacorollat ovat niitä ruskeita tai sapen vihreitä vm. -68 autoja, jotka matelevat savuttamassa aina siellä missä on kiire. Niiden sisällä kituu vihaisia pulisonkipappoja liikennettä ja omaa turvallisuuttaan vaarantamassa. Corollapapat eivät näe, sen koommin kuin ymmärräkään enää mistään mitään. Eläviä ruumiita liikkuvissa ruumisautoissaan. Kumpikin loppusuoralla matkallansa maatumiseen

niin totta,niin totta....siinä ne on toyota kuskit ihmeissään...