http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id96357.html
Miljoonia euroja toimeentulotukea jää nostamatta
***************************
http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/df1c12fcf387190cc225737e002b9cde?OpenDocument
HY: Lapsiperheiden köyhyys: Häpeää ja eristäytymistä
.....................
Tutkimusaineiston mukaan sosiaalitoimistossa asioiminen tuottaa asiakkailleen häpeää.
Tähän vaikuttavat erilaiset toimeentulotukikäytännöt.
Myös toimeentulotuen harkinnanvaraisuus lisää koettua häpeän tunnetta. ..............
...................
"Sosiaalitoimistossa asioimista pidetään niin häpeällisenä, että toiset kirjoittajista kertovat jopa näkevänsä nälkää mieluummin.
Se, ettei toimeentulotukea haluta hakea sen häpeällisyyden ja sosiaalitoimistojen häpeää tuottavien käytäntöjen takia, saattaa johtaa siihen, että ihmiset ajautuvat yhä syvempään köyhyyteen.......
Miljoonia euroja toimeentulotukea jää nostamatta
***************************
http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/df1c12fcf387190cc225737e002b9cde?OpenDocument
HY: Lapsiperheiden köyhyys: Häpeää ja eristäytymistä
.....................
Tutkimusaineiston mukaan sosiaalitoimistossa asioiminen tuottaa asiakkailleen häpeää.
Tähän vaikuttavat erilaiset toimeentulotukikäytännöt.
Myös toimeentulotuen harkinnanvaraisuus lisää koettua häpeän tunnetta. ..............
...................
"Sosiaalitoimistossa asioimista pidetään niin häpeällisenä, että toiset kirjoittajista kertovat jopa näkevänsä nälkää mieluummin.
Se, ettei toimeentulotukea haluta hakea sen häpeällisyyden ja sosiaalitoimistojen häpeää tuottavien käytäntöjen takia, saattaa johtaa siihen, että ihmiset ajautuvat yhä syvempään köyhyyteen.......
Vastaukset 13
Vanhimmat
Aikuinen vielä sinnittelee vaikka nälkää näkien, mutta lasten takia on nöyrryttävä luukulle, se on ollut monen lapsiperheen kohtalo hyvinvointi-Suomessa.
http://www.sttinfo.fi/pressrelease/detail.do?pressId=16378&type=mostread&searchKey=8bf1c46e-51e9-11dd-9350-4581e4877bc8&timeRangeId=0&pageIndex=1
.......Laatu ei Cantwellin mukaan toteudu lastensuojelussa, jos huostaanottojen syynä on vanhempien köyhyys
eivätkä he saa tilanteeseensa yhteiskunnan tukea.
Se ei toteudu myöskään, jos lastensuojelulasten itsemurha on todennäköisempää kuin muiden ikätovereidensa
tai jos lastensuojelulapsista vain 6 prosenttia hakeutuu jatko-opiskelemaan.
Näin on esimerkiksi Englannissa, jossa jatko-opintoihin hakeutuu keskimäärin 40 prosenttia ikäluokasta.......
...........Köyhyys on myös Suomessa yksi syy huostaanottojen taustalla.
Olen itse työssä sos.tstossa. koskaan ko. asia ole ollut syy huostaanottoon. Syyt aivan muita, ehkä niitä mitkä johtavat siihen ettei raha riitä ruokaan (alko, pelaaminen yms.)
Esim. minulla vuokra 522.00€/kk ja asumistuki on 115.00€ ja työttömyyskorvaus menee koko vuokran maksuun... niin En enään köyhempi voi olla! Ja sillä toimeentulotuki on tärkeä jotta voin maksaa laskuni ja n.100€:lla ostaa ruokaa /KK. Kuinkas moni meinaan elää tänä päivänä 100€/kk ?Näillä rahoilla ei alkoa käytetä eikä pelata saati sitten mitään muutakaan ylinmääräistä!
maailmoissa mahdat vielä elellä..........
Lastensuojelun keskusliiton projektipäällikkö Martti Kemppainen sanoo: Myös Suomessa köyhyys on yksi syy huostaanotoille.
Luulisi siellä sos.tstossa jonkun osaavan lukea.
Tuo jatko-opintohin haku on muuten totisinta totta ihan käytännössä lastesuojelulapseni kohdalla. Tunnetusti mitä korkeampi koulutus vanhemmilla on, sitä korkeammin lapsikin todennäköisesti kouluttautuu. Kaikki kunnia vähemmälläkin koulutksella eläville, en heitä, enkä heidän työpanostaan aliarvioi missään nimessä.
Lapseni oli kuitenkin hakeutumassa erikoislukioon ja tämän jälkeen yliopisto-opintoihin, vieläpä samalle alalle kuin äitinsä. Sitten rapsahti tapaamisoikeudenrajoitus. Tätä on kestänyt kaksi vuotta, mutta asia on oikeudessa ja sitten oma juttunsa.
Tänä kahden vuoden aikana lapsi on päättänyt mennä ammattikouluun. Keskiarvo tipahti ensimmäisen tapaamisoikeudenrajoiutuksen vuonna yli yhdellä, palaten takaisin entiselleen tarpeeksi lastesuojelulle ja hoitavalle taholle raivottuani ja opettajan kanssa keskusteltuani.
Viimeisessä tapaamisoikeudenrajoitus päätöksessä, jopa sosiaalijaosto on huolissaan, kun haluan lapseni yliopistoon: äidin tavoitteet lapsensa suhteen ovat liian kunnianhimoiset. Eli tästä asiasta on mustaa valkoisella.
Lapsi oli kiinnostunut erikoislukiosta. Selvitin tapaamisoikeudenrajoituspäätöksen aikana miten sinne pääsee. Kerroin tästä lapselleni ja hän innostui valtavasti, saatuaan tietää, että hänellä on jonkilaiset mahdollisuudet sinne päästä.
Laitoksesa hän oli asiasta kertonut, jolloin hänelle oli todettu: "et sinä sinne pääse". Lapsi muutti sitten mielipidettään, lopetti erikoislukioon pääsyyn tarvittavat harrastuksensa ja halusi kauemmaksi asumaan erikoislukioista ja käydä lukionsa mahdollisimman vaatimattomassa paikassa. Sosiaalijaosto on todennut lapsen hyvän harrastuksen olevan lapselle vahingollista! Tästäkin on mustaa valkoisella. Lapsi tosin harrastaa entistä harrastustaa salaa hoitavalta taholta, he eivät huomaa lapsen tekevän entisiä harrastuksiaan tietokoneella.
Lapsi on kahden tulen välissä ja syypäänä on tietenkin äiti ja tapaamisoikeuden rajoitusta oli syytä jatkaa.
Lapsi päätti pyrkiä vuoden kuluttua ammattikouluun. Tulee sitten samanlainen koulutus kuin hoitajillaan. Toistan vielä, etten arvioi ihmisiä heidän koulutuksensa perusteella. En pahemmin yleensä arvioi ihmisiä, vaan olen heidän kanssaan ihmisenä.
Lapsellani vain olisi taipumuksia lukea itsensä korkeastikoulutetuksi. Hänellä ei fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi ole taipumuksia fyysiseen työhön.
No käykööt ammattikoulun. Äiti maksaa sitten lukion sen jälkeen. Köyhää meillä on aikoinaan ollut, ja toimeentulotukeakin saatu, mutta onneksi se on pikkuhiljaa väistynyt.
että nykyisessä koulutusjärjestelmässä on samat mahdollisuudet niin lukiolaisilla kuin ammatillisen koulutuksen saaneilla jatkaa ammattikorkeakouluun, yliopistoon, teknilliseen korkeakouluun jne.
Eli vaikka nuori olisi käynyt levyseppä-hitsaajaksi niin hänellä voi olla uraputki yliopisto-opiskelujen jälkeen vaikkapa teologina tai arkkitehtinä.
Mutta toki tämä reitti ammatillisen koulutuksen kautta vaatii paljon enemmän opiskelijalta
että pääsee pääsykokeen perusteella jatko-opintoihin
mutta että pystyy ja jaksaa opiskella ammattikoulupohjalta esimerkiksi yliopistossa.
Esimerkiksi
http://www.hallinto.oulu.fi/opinto/opiskelijapalvelut/hakukelpoisuus.html
Oulun yliopiston kaikkiin tiedekuntiin voi hakea henkilö, joka on suorittanut:
suomalaisen ylioppilastutkinnon,
IB-, EB-, tai RB-tutkinnon,
ammatillisen korkea-asteen,
ammatillisen opistoasteen
tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon,
ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
http://www.dia.fi/pdf/DIA_suomi08.pdf
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutus
4.1 Hakukelpoisuus
Ammatikoulun kautta ne yliopisto-opinnot vain kestävät muutaman vuoden kauemmin ja uskoisin, että houkutus mennä töihin voi kolmen ammattikouluvuoden jälkeen olla suuri.
Ammattikoulustahan voi siis pyrkiä ammattikorkeaan. Nämä opinnot vievät neljä vuotta. Näistä hyväksiluetaan yliopistossa muistaakseni aika pieni määrä, ei neljän vuoden opintoja. Tietääkseni myös hyvin harvat opiskelijat jatkavat ammattikoulun jälkeen muitakuin ammttitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.
Ammattikorkeakoulusta taas mennään yleensä mieluummin töihin kuin seitsemäksi vuodeksi yliopistoon.
Eli käytännössä tämä ammattikoulusta maisteriksi linja kestänee pari kolme vuotta kauemmin kuin suoraan maisteriksi.
Ehkä minulla vain on jokin päähänpinttymä tästä lapsen yliopisto-opinnoista. Sosiaalijaostokin kun pitää minun tavoitteitani lapseni suhteen liian kunnianhimoisina, vaikka lapseni keskiarvo on siinä 8,5 luokkaa ja olisi vielä enemmän, jos minulla olisi mahdollisuus pistää häntä edes hieman töihin.
Ehkäpä riittää, kun kerron kokemuksistani ammattikoulun opettajien sijaisena. Pidän aika ihmejärjestelmänä tätä nykyistä, kun koulunkäynnistä tippaakaan piittaamattomia nuoria pakotetaan istumaan siellä kolme vuotta ja osa ei opi mitään, kun eivät halua oppia mitään. Helsingissä on esimerkiksi sellainen vaihtoehtoinen ammattikoulu, jossa esimerkiksi autonasentajaksi haluava nuori saa oppia ammattinsa tekemällä tähän ammattiin liittyviä töitä opettajan ohjaamana, ei pänttäämällä. Osa meistä ihmisistä oppii lukemalla, osa tekemällä itse ja onhan näitä oppimistyylejä niin monenlaisia. Miksi tähän ei tarjota vaihtoehtoja? Tämä meni nyt sivuun asiasta, mutta tiedoksi muillekin murkkujen vanhemmille.
Ja osa sivistyy yliopistossa, osa ei. Osa sivistyy ilman koulutusta, osa ei. Kyllä kodin merkitys näissä asioissa on kiistaton omien kokemuksieni mukaan.
Mitenkähän lastekotilapset sivistyvät isoina? Aika masentavia juttuja saa mediasta tietää: ääripäänä Nekalan surmat, jossa kaikilla neljällä oli lastenkotitausta. Ymmärrän sivistyksellä monenlaisia asioita: esim. vuorovaikutustaitoja, käytöstapoja, ei-rikollista elämää, kykyä hankkia itse tietoja ja taitoja, kykyä tehdä hyvin töitä, kykyä viettää mielkästä vapaa-aikaa, kykyä perustaa perhe ja huolehtia perheestä(tässä äiti on epäonnistunut ja itkee). ...
Ei vanhempien tai muiden läheisten ongelmat ole haitaksi lapselle. Muistan omasta lapsuudestani tätini, jolla oli liikaa töitä maatalossa. Menin sinne aina viikonloppuisin auttamaan. Olen oppinut tästä huolesta kanssaihmisteni auttamishalun myös aikuisena. Mitenkähän lastenkotilapsen käy? Hän näkee vain alati vaihtuvan aikuisten ihmismeren, kukin tekee 8 h päivässä töitä, sitten tulee seuraava satisi. Vuoden kuluttua tämän satsin tilalla on toinen satsi. Pystyyköhän lapsi itse solmimaan pitkäaikaisia ihmissuhteita, - työsuhteita?
on eläkeläisiä ja muita yksinäisiä henkilöitä, jotka tulevat toimeen vähällä. Myös opiskelijaperheitä on joukossa, koska yleensä vallitsee se käsitys, etteivät opiskelijat voi saada toimeentulotukea.
Lapsiperheet nostavat yleensä toimeentulotukensa. Pelkkä köyhyys ei ole huostaanotto peruste, eivätkä monetkaan niistä, joilta lapset on otettu pois ole mitään köyhiä.
miksi pyritään säästämään tttukia.
Hakemukset lähetään takaisin muka puutteelliina hakemuksina ja päätös on kielteinen. Siksi rahat säästyy.
toimeentulotukea silloin! Ja tänäpäivänäkään eivät lapsiperheet saa toimeentulotukea vaikka ovatkin yh-vanhempia ja työttömiä!
tukea eli vuokraan ja sähköön...reseptilääkkeet..siinä taisi olla kaikki mitä tänäpäivänä huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa!
ovat hyvin tiukat. Yksinhuoltajuus tai työttömyys ei sinänsä oikeuta toimeentulotukeen. Voihan työtönkin olla hyvällä ansiosidonnaisella päivärahalla. Toimeentulotukea saa, jos ei muulla tavoin voi saada toimeentuloaan.
Lapsiperheiden toimeentulotukea pitäisi kyllä korottaa. Parhaiten se kävisi siten, ettei lapsilisiä enää laskettaisi tuloihin kuuluviksi.