Dukka on hyvin keskeinen käsite buddhalaisuudessa, sillä Buddha käytti sitä ensimmäisen jalon totuuden yhteydessä ja neljä jaloa totuuttahan ovat buddhalaisuuden ydin.
Dukkha käännetään usein kärsimykseksi, jolloin ensimmäinen jalo totuus kääntyisi muotoon "elämä on kärsimystä". Tämä on kuitenkin aivan liian kapea käännös, sillä dukkha tarkoittaa oikeastaan kaikenlaisia kielteisiä tunteita/mielentiloja aina lievästä tyhjyyden tunteesta fyysiseen tai henkiseen tuskaan. Parempi käännös ensimmäiselle jalolle totuudelle olisi siis esim. "elämä on epätyydyttävä". Ajatus siis on sanoa että elämä ei koskaan voi olla täydellistä eikä asiat oikeastaan koskaan mene täysin odotusten mukaisesti.
Buddhalaiset eivät siis suinkaan usko että elämä olisi silkkaa kärsimystä. Onhan elämässä hyvätkin hetkensä. Hyvien tunteiden ja asioiden väliaikaisuus kuitenkin tekee niistä dukkhaa, epätyydyttäviä. Siksi mihinkään väliaikaiseen ei tulisi takertua.
Asioista saa toki nauttia, mutta ei pidä kuvitella että mikään hyvä kestäisi ikuisesti ja tarrautua siihen. Dukkhan käsite opettaa arvostamaan sitä hyvää mitä elämässä on ja hyväksymään väistämättömät kärsimykset.
Lisää tietoa dukkhasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dukkha
Dukkha käännetään usein kärsimykseksi, jolloin ensimmäinen jalo totuus kääntyisi muotoon "elämä on kärsimystä". Tämä on kuitenkin aivan liian kapea käännös, sillä dukkha tarkoittaa oikeastaan kaikenlaisia kielteisiä tunteita/mielentiloja aina lievästä tyhjyyden tunteesta fyysiseen tai henkiseen tuskaan. Parempi käännös ensimmäiselle jalolle totuudelle olisi siis esim. "elämä on epätyydyttävä". Ajatus siis on sanoa että elämä ei koskaan voi olla täydellistä eikä asiat oikeastaan koskaan mene täysin odotusten mukaisesti.
Buddhalaiset eivät siis suinkaan usko että elämä olisi silkkaa kärsimystä. Onhan elämässä hyvätkin hetkensä. Hyvien tunteiden ja asioiden väliaikaisuus kuitenkin tekee niistä dukkhaa, epätyydyttäviä. Siksi mihinkään väliaikaiseen ei tulisi takertua.
Asioista saa toki nauttia, mutta ei pidä kuvitella että mikään hyvä kestäisi ikuisesti ja tarrautua siihen. Dukkhan käsite opettaa arvostamaan sitä hyvää mitä elämässä on ja hyväksymään väistämättömät kärsimykset.
Lisää tietoa dukkhasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dukkha
Vastaukset 6
Vanhimmat
kärsimykset. Ihminen, joka ei halua mitään on tyytyväinen. Ihminen, joka haluaa, mutta ei kuuntele sisintään esimerkiksi minä, kulkee väärää tietä. Kenenkään toisen elämää ei pidä rajoittaa tai köyhdyttää. Ketään ei pidä pitää tunkiona tai varalla. Esimerkiksi avioliitto ei ole toisen omistamista.
Takertumisen kohteet ovat pysymättömiä niin kuin kaikki muukin.Kaikki on tavallaan turhaa ja kaikki tekeminenkin turhauttavaa. Kärsimys - turhauma.
...,sitä ei ole ,
tarkoituksetonta on tämä elämä.
Sitä hän tarkoitti!
Ja loi opin(dharman) avulla tarkoitusta elämään munkeille,ponnistella
kohti valaistumista, jonka saavuttanut on vapaa
inhimillisistä kärsimyksistä ja harha-aistimuksista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dharma
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=6
http://www.logosmedia.fi/sanastobuddhalaisuus.html
http://www.helsinki.fi/~papinnie/4jaloatotuutta.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus
http://www.fwbo.fi/meditaatio.htm
"Sattuu päähän ja "maistuu" pahalta,mutta,
pitkällä aikavälillä olo alkaa helpottamaan".
Kuin siedätyshoitoa!
Krishnamurti kayttaa sanaa 'ehdollistunut' kuvatessaan dukkhaa. Kaikki on ehdollistunutta, vain nibbana on vapaa. Aivan kuten mainitset pikku-buddha. Ja sankarassa ei ole kaukoputkea, milla voisi nahda nibbanan.
Kun tulin takaisin Thaimaasta ensimmaiselta retreatiltani, kysyin lukioikaiselta veljentyttarelta, miten heille selitettiin 4 jaloa totuutta. Sitten kerroin, miten ne on ymmarrettava. Mutta se on vaikeaa jopa Aasian buddhalaisille.
testing testing
test test test test