Synnytyksestä rectocele?

Mamaa83

Minulle tuli pitkähkön imukuppisynnytyksen seurauksena lievä peräsuolen laskeuma, eli rectocele. Oireina siis ulostusvaikeus ja/tai epätäydellinen suolen tyhjeneminen. Välillä on päiviä, kun suoli toimii optimaalisesti ja ulostaminen onnistuu ilman "kikkailua" mutta joskus joudun auttamaan kakan ulos painamalla peukalolla emättimen sisältä peräsuoleen päin.

Kyllähän tämän vaivan kanssa elää, mutta henkisesti on vaan aika inhottavaa tuo sormella painaminen... synnytyksestä on nyt aikaa 10kk, on siis mahdollista että vaiva vielä hieman korjaantuu, mutta ainoa mikä tähän oikeasti auttaa on leikkaus. Sitä vaan ei tehdä, ennen kuin on lapsiluku varmasti täynnä. Ja minä haluaisin vielä monta lasta!

Sitä vaan mietin, että kannattaisi jatkossa synnyttää sektiolla, vai kokeilla alateitse? Minulla on ilmeisesti luonnostaan heikot kudokset, kun 25-vuotiaana jo tällaisen vaivan sain.

Onko kohtalotovereita? On vaan niin orpo olo, kun tuntuu ettei kellään muulla nuorella äidillä ole tällaista... Nyyh.

10

7761

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • äiti kotona

      Terve,

      Seikkialin justiinsa netissä, kun mietin tuota rectoceletäni. Tuli toisen lapsen synnytyksen jälkeen, kun rupesin liiana aikaisn kantelemaan painavia taakkoja. Harmittaa nyt jälkeenpäin. Mutta ei noille mittään mahda. Kait siihen on taipumusta toisilla ja toisilla ei. Nyt odotan kolmatta lasta ja mietityttää, että kasvaako pahkura. Mutta mieluummin näin kuin toisinpäin. ALsta toivon ja olen elänyt se pahkuran kanssa jp reilu pari vuotta. Kyllä Syvien vatsalihasten harjoittelu vähän auttaa. Saa tukea. Ja sitten se mahan pitäminen löysällä sopivalla ruokavaliolla. Mutta jos pahenee niin sitten leikkaukseen, mutta vasta myöhemmin, jos oikein haittaa olemista. Leikkaus ei kuulemma ole niin "pysyvä hyvätulos". Jaksamista sulle. Lohduttavaa on, että vaiva on oikeasti aika yleinen. Eikä se ole hengenvaarallinen. Siitä leikkaussynnytyksestä...sitä rupesin itsekin miettimään. Mutta luulenpa, että ihan perinteiseen alatiesynnytykseen päädyn tässäkin tapauksessa. Leikkaussynnytyksessä tulee arpea varmaan. En tiedä. Niinhän ne viisaat sanovat, että vauva saa hyvät bakteerit tullessaa alateitse. Mutta ketään ja mitään tapaa tuomitsematta...se mikä on paras äidille ja lapselle on se oikea ratkaisu. Maailma muuttuu ja tutkimustuloksia tulee uusia. Useinhan se on luonto, joka sen synnytystavan päättää. Kaikkea hyvää kaikille rectocelen omaaville ja kaikille muillekin.

      • Alkuperäinen kirj.

        Kiva kun uskaltauduit vastaamaan! Tämä tuntuu olevan niin nolo juttu, että siitä ei oikein uskalleta puhua :(

        Ei kai se auta kuin toivoa, että leikkaus sitten aikanaan toisi avun. Minun tädillä (55v.)on cyctocele, eli virtsarakon laskeuma, ja hänelle on verkkoa laitettu sinne tueksi jo kahdesti, ja kirurgi sanoi, että jos taas repsahtaa, niin verkon voi laittaa aina uudestaan.

        Mutta onhan se varmaan totta, että tuohon leikkauskierteeseen ei kannata hirveen nuorena lähteä.

        Voimia sinullekin, ja onnea tulevaan synnytykseen!


      • näin...
        Alkuperäinen kirj. kirjoitti:

        Kiva kun uskaltauduit vastaamaan! Tämä tuntuu olevan niin nolo juttu, että siitä ei oikein uskalleta puhua :(

        Ei kai se auta kuin toivoa, että leikkaus sitten aikanaan toisi avun. Minun tädillä (55v.)on cyctocele, eli virtsarakon laskeuma, ja hänelle on verkkoa laitettu sinne tueksi jo kahdesti, ja kirurgi sanoi, että jos taas repsahtaa, niin verkon voi laittaa aina uudestaan.

        Mutta onhan se varmaan totta, että tuohon leikkauskierteeseen ei kannata hirveen nuorena lähteä.

        Voimia sinullekin, ja onnea tulevaan synnytykseen!

        Olen kärsinyt mainitsemistanne vaivoista jo kohta 6 vuotta. Sain ne ensimmäisen lapseni imukuppisynnytyksen yhteydessä. Nyt minulla kolme lasta ja lapsiluku täynnä. Matkan varrella on ollut monta mutkaa ennen kuin leikkausjonoon pääsin - leikkausta siis tässä odottelen. Paljon olen myös saanut hölynpölytietoa ennen kuin todelliset faktat paljastuneet. Suosittelen erikoislääkärin vastaanotolla käyntiä. Arvauskeskuksessa mm väitettiin erittäin haittaavien oireiden katoavan jumpalla ym. Kudosten synnynnäisestä laadustahan tässä kysymys. Pohditte tuossa section mahdollisuutta vaihtoehtona alatiesynnytykselle, mutta kudosten venyminen raskauden aikana voi jo saada aikaan laskeuman /laskeuman pahenemisen. Siksi sectio ei välttämättä "suojaa" laskeumilta ja siksi korjausleikkaukseen ei pääse ennen kuin lapsiluku tosiaan on täysi. Kiusallisten ja hankalien vaivojen kanssa sinnittely nuorella iällä ei ainakaan elämänlaatua paranna, joten leikkauskierteeseen "joutuminen" tuskin on kovin paljon huonompi vaihtoehto kuin elämän pyöriminen näiden vaivojen pillin mukaan? Tsemppiä teille!


      • rectosele
        näin... kirjoitti:

        Olen kärsinyt mainitsemistanne vaivoista jo kohta 6 vuotta. Sain ne ensimmäisen lapseni imukuppisynnytyksen yhteydessä. Nyt minulla kolme lasta ja lapsiluku täynnä. Matkan varrella on ollut monta mutkaa ennen kuin leikkausjonoon pääsin - leikkausta siis tässä odottelen. Paljon olen myös saanut hölynpölytietoa ennen kuin todelliset faktat paljastuneet. Suosittelen erikoislääkärin vastaanotolla käyntiä. Arvauskeskuksessa mm väitettiin erittäin haittaavien oireiden katoavan jumpalla ym. Kudosten synnynnäisestä laadustahan tässä kysymys. Pohditte tuossa section mahdollisuutta vaihtoehtona alatiesynnytykselle, mutta kudosten venyminen raskauden aikana voi jo saada aikaan laskeuman /laskeuman pahenemisen. Siksi sectio ei välttämättä "suojaa" laskeumilta ja siksi korjausleikkaukseen ei pääse ennen kuin lapsiluku tosiaan on täysi. Kiusallisten ja hankalien vaivojen kanssa sinnittely nuorella iällä ei ainakaan elämänlaatua paranna, joten leikkauskierteeseen "joutuminen" tuskin on kovin paljon huonompi vaihtoehto kuin elämän pyöriminen näiden vaivojen pillin mukaan? Tsemppiä teille!

        Minulle tehtiin 1.9 rectoseleen korjaus.Emättimen takaseinässä oli pullistumaa ja velttoutta.Ulostaminen oli vaikeaa,piti aina painaa välilihasta ja välillä sivultakin.Leikkaus tehtiin puudutuksella ja kaikki meni hyvin.Mutta ulostaminen ei kyllä vielä tahdo sujua.Paikat on ehkä vielä kipeenä etten uskalla ponnistaa.Nyt vielä lääkkeestä tuli ummetusta.Joudun edelleen painamaan ja odotan hermostuneena eikö leikauksesta olekaan apua.Pullistuma on kyllä poissa ja 2 viikon päästä mennen tarkastukseen,sitten kuulen lisää.


      • N81 Rectocele
        rectosele kirjoitti:

        Minulle tehtiin 1.9 rectoseleen korjaus.Emättimen takaseinässä oli pullistumaa ja velttoutta.Ulostaminen oli vaikeaa,piti aina painaa välilihasta ja välillä sivultakin.Leikkaus tehtiin puudutuksella ja kaikki meni hyvin.Mutta ulostaminen ei kyllä vielä tahdo sujua.Paikat on ehkä vielä kipeenä etten uskalla ponnistaa.Nyt vielä lääkkeestä tuli ummetusta.Joudun edelleen painamaan ja odotan hermostuneena eikö leikauksesta olekaan apua.Pullistuma on kyllä poissa ja 2 viikon päästä mennen tarkastukseen,sitten kuulen lisää.

        Hei! Olen nelikymppinen kolmen lapsen äiti. Viimeisestä synnytyksestä on kulunut 9 vuotta, ja koko tämän ajan olen kärsinyt rectocelestä. Vaiva sai nimen vasta vajaa vuosi sitten. Gynet ovat vähätelleet, mutta työterveyslääkäri 40-tarkastuksen yhteydessä laittoi sairaalaan lähetteen. Hankaluuttaa ja kipua on ollut, ja varsinkin aamut vessassa ravaamista. Vaikka emättimen puolelta avitti, vaivaan kuuluu se, että joutuu useampaan otteeseen tyhjentämään, kun ei kerralla onnistu. Nyt toiveet korkealla, tehtiin STARR-niminen operaatio. On kuulemma metallia pepussa tukemassa, ettei tulis laskeuma uudestaan. Suolen toiminnan käynnistyminen on tosi kivuliasta, siihen pitää varautua. Toiveet korkealla kuitenkin, 3 viikkoa sairaslomaa ja tarkastus vasta 2 kk:n päästä


      • 53veeNainen
        N81 Rectocele kirjoitti:

        Hei! Olen nelikymppinen kolmen lapsen äiti. Viimeisestä synnytyksestä on kulunut 9 vuotta, ja koko tämän ajan olen kärsinyt rectocelestä. Vaiva sai nimen vasta vajaa vuosi sitten. Gynet ovat vähätelleet, mutta työterveyslääkäri 40-tarkastuksen yhteydessä laittoi sairaalaan lähetteen. Hankaluuttaa ja kipua on ollut, ja varsinkin aamut vessassa ravaamista. Vaikka emättimen puolelta avitti, vaivaan kuuluu se, että joutuu useampaan otteeseen tyhjentämään, kun ei kerralla onnistu. Nyt toiveet korkealla, tehtiin STARR-niminen operaatio. On kuulemma metallia pepussa tukemassa, ettei tulis laskeuma uudestaan. Suolen toiminnan käynnistyminen on tosi kivuliasta, siihen pitää varautua. Toiveet korkealla kuitenkin, 3 viikkoa sairaslomaa ja tarkastus vasta 2 kk:n päästä

        Hei, luin mielenkiinnolla kokemuksianne rectocelen korjauksen jälkeen. Itselläni vaiva ollut jo pitkään, kaiketi sain sen nyt 19 v lapseni synnytyksen jälkeen, vaikken muista missä vaiheessa se alkoi oikeasti haittaamaan ja sai "nimen". Nyt tilanne se, että olen kohdunpoistoleikkausjonossa ja gyne sanoi, että rectocele voidaan korjata samalla kun kohtu poistetaan alakautta. En itse ottanut asiaa puheeksi, koska se ei ole niin paljon vaivaa aiheuttanut, mutta ajattelin, että ok, leikataan sitten. Nyt kuitenkin mietin, kannattaako, eli vaihtuvatko vaivat pahemmiksi - kipua, arpikudosta, miten ulostaminen, yhdyntäjutut ym? Nyt pallukka emättimen suulla ja vessassa täytyy peukalolla painaa, että saa suolta tyhjentymään. Se, että välillä tuntuu joka wc-käynnin yhteydessä tulevan peräpäästäkin jotain eikä suoli tunne tyhjenevän kuin harvoin kerralla, haittaa enemmän. En aiemmin osannut tuota edes yhdistää rectoceleen, vaan arvelin sen johtuvan ärtynyt paksusuoli-oireyhtymästä ja muuten vaan herkästä ja oikukkaasta vatsasta. Siskolleni on tehty rectocele-korjaus jo pari kertaa ja hän ei ole ollenkaan tyytyväinen. Sanoi, että yhdyntä ei onnistunut lainkaan kivun takia yms. Niinpä alan olla sillä kannalla, että elän näiden suht pienten vaivojen kanssa vielä ja pyydän leikkausta sitten kun oikeasti itse sitä katson tarvitsevani. Yksi toinenkin lääkäri - terveyskeskuksessa hormonikierukan asentamisen yhteydessä vuosi sitten - kysyi vaivaako tuo ja sanoi heti kirjoittavansa lähetteen leikkaukseen, jos vain haluan. Tässä, kuten esim. kohdunpoistossa, tuntuu eri lääkäreillä olevan hyvin erilaiset näkemykset toimenpiteiden tarpeesta. Kun juttelee eri lääkäreiden kanssa, tulee tunne, että itse pitäisi tietää ja päättää kannattaako mennä kohdunpoistoon, rectocelen korjaukseen jne. Lähetteen kohdunpoistoleikkaukseen teki sairaalan naisgyne, minua aiemmin leikanneelta (myooman poisto) miesgyneltä kysyin pitäisikö munasarjat poistaa myös, koska yksi sisareni kuoli munasarjasyöpään äskettäin vähän yli kuusikymppisenä. Ei hänen mielestään, mutta hän kyseenalaisti myös kohdunpoiston, jonka naisgyne puolestaan pamautti pöytään tarjoamatta mitään vaihtoehtoja. Tiedä häntä pitäisikö yrittää saada tuo lähetteen ja tutkimuksen tehnyt naisgyne vielä langan päähän ja kysyä hänen mielipidettään munasarjojen poistosta... Huh. Sitä soittaa lääkärille, asiantuntijalle, ja yrittää saada selkeän vastauksen, mutta onkin sitten entistä enemmän pyörällä päästään. Mitä teille rectoceleleikkauksen kokeneille kuuluu nyt kun vähän enemmän aikaa kulunut leikkauksesta?


      • rectochele 1976
        53veeNainen kirjoitti:

        Hei, luin mielenkiinnolla kokemuksianne rectocelen korjauksen jälkeen. Itselläni vaiva ollut jo pitkään, kaiketi sain sen nyt 19 v lapseni synnytyksen jälkeen, vaikken muista missä vaiheessa se alkoi oikeasti haittaamaan ja sai "nimen". Nyt tilanne se, että olen kohdunpoistoleikkausjonossa ja gyne sanoi, että rectocele voidaan korjata samalla kun kohtu poistetaan alakautta. En itse ottanut asiaa puheeksi, koska se ei ole niin paljon vaivaa aiheuttanut, mutta ajattelin, että ok, leikataan sitten. Nyt kuitenkin mietin, kannattaako, eli vaihtuvatko vaivat pahemmiksi - kipua, arpikudosta, miten ulostaminen, yhdyntäjutut ym? Nyt pallukka emättimen suulla ja vessassa täytyy peukalolla painaa, että saa suolta tyhjentymään. Se, että välillä tuntuu joka wc-käynnin yhteydessä tulevan peräpäästäkin jotain eikä suoli tunne tyhjenevän kuin harvoin kerralla, haittaa enemmän. En aiemmin osannut tuota edes yhdistää rectoceleen, vaan arvelin sen johtuvan ärtynyt paksusuoli-oireyhtymästä ja muuten vaan herkästä ja oikukkaasta vatsasta. Siskolleni on tehty rectocele-korjaus jo pari kertaa ja hän ei ole ollenkaan tyytyväinen. Sanoi, että yhdyntä ei onnistunut lainkaan kivun takia yms. Niinpä alan olla sillä kannalla, että elän näiden suht pienten vaivojen kanssa vielä ja pyydän leikkausta sitten kun oikeasti itse sitä katson tarvitsevani. Yksi toinenkin lääkäri - terveyskeskuksessa hormonikierukan asentamisen yhteydessä vuosi sitten - kysyi vaivaako tuo ja sanoi heti kirjoittavansa lähetteen leikkaukseen, jos vain haluan. Tässä, kuten esim. kohdunpoistossa, tuntuu eri lääkäreillä olevan hyvin erilaiset näkemykset toimenpiteiden tarpeesta. Kun juttelee eri lääkäreiden kanssa, tulee tunne, että itse pitäisi tietää ja päättää kannattaako mennä kohdunpoistoon, rectocelen korjaukseen jne. Lähetteen kohdunpoistoleikkaukseen teki sairaalan naisgyne, minua aiemmin leikanneelta (myooman poisto) miesgyneltä kysyin pitäisikö munasarjat poistaa myös, koska yksi sisareni kuoli munasarjasyöpään äskettäin vähän yli kuusikymppisenä. Ei hänen mielestään, mutta hän kyseenalaisti myös kohdunpoiston, jonka naisgyne puolestaan pamautti pöytään tarjoamatta mitään vaihtoehtoja. Tiedä häntä pitäisikö yrittää saada tuo lähetteen ja tutkimuksen tehnyt naisgyne vielä langan päähän ja kysyä hänen mielipidettään munasarjojen poistosta... Huh. Sitä soittaa lääkärille, asiantuntijalle, ja yrittää saada selkeän vastauksen, mutta onkin sitten entistä enemmän pyörällä päästään. Mitä teille rectoceleleikkauksen kokeneille kuuluu nyt kun vähän enemmän aikaa kulunut leikkauksesta?

        Rectochele:
        Aikaa on mennyt omastani .Sain rectochelen ensimmäisen lapseni imukuppisynnytyksen jälkeen, 25 vuotiaana. Vaivat alkoivat heti ja olivat samat kuin kaikilla teillä. Minua kehotettiin hankkimaan kaikki lapseni ja sitten olisi korjaava leikkaus. Niin teinkin. Vuosi toisen lapseni jälkeen tehtiin leikkaus kun olin 30 v. Se onnistui erittäin hyvin.
        Siitä on nyt 30 vuotta, eikä mitään haittaa ole ollut.
        Positiivisena puolena voisin mainita seuraavaa: koska leikkauksessa aukaistaan osa imettimen seinämää ja vahvistetaan seinämä imettimen ja suolen välillä, tekee se myös imettimen tiukemmaksi. Minulle se on ollut positiivinen kokemus.

        Hysterectomi:
        Valitettavasti kohdalleni osui kohdunpoistoleikkaus (hysterectomy) kun olin 41. Leikkausta ei voitu suorittaa imettimen kautta poistettavan kasvaimen koon takia. Tarkoituksena oli säästää ainakin yksi munasarja. Leikkauksen aikana todettiin molempien munasarjojen tuhoutuneen endometrioosista ja ne piti molemmat poistaa. Minä selvisin itse leikkauksesta hyvin ,mutta jouduin ottamaan estrogeenia vuosia ja vuosia. Vihdoin olen luopunut kokonaan estrogeenin otosta , mutta olenkin nyt jo 64 v.
        Suoraan sanoen olisin toivonut, että ainakin yksi munasarjani olisi voitu pelastaa. Hormonien puuttuminen(myös tetosteroonin) on aiheuttanut koko keholleni ylimääräisen koettelemuksen . Estrogeeni, migreeni, painon nousu, masennus, unettomuus jne....
        Jälkeinen ei kylläkään liittynyt rectocheleen, mutta kosketti asiaa " jättääkö munasarjat vai ei kun on hysterectomia " . Minua on myös valistettu siihen, että jos munasarjat jäävät paikoilleen, on melko mahdotonta todeta esim. ovarian cancer ajoissa, koska kohdun puuttuessa ei munasarjoja voi tunnustella ja siten siis ei voida ajoissa huomata mahdollista munasarjasyöpää.


      • Rectochele 1976
        rectochele 1976 kirjoitti:

        Rectochele:
        Aikaa on mennyt omastani .Sain rectochelen ensimmäisen lapseni imukuppisynnytyksen jälkeen, 25 vuotiaana. Vaivat alkoivat heti ja olivat samat kuin kaikilla teillä. Minua kehotettiin hankkimaan kaikki lapseni ja sitten olisi korjaava leikkaus. Niin teinkin. Vuosi toisen lapseni jälkeen tehtiin leikkaus kun olin 30 v. Se onnistui erittäin hyvin.
        Siitä on nyt 30 vuotta, eikä mitään haittaa ole ollut.
        Positiivisena puolena voisin mainita seuraavaa: koska leikkauksessa aukaistaan osa imettimen seinämää ja vahvistetaan seinämä imettimen ja suolen välillä, tekee se myös imettimen tiukemmaksi. Minulle se on ollut positiivinen kokemus.

        Hysterectomi:
        Valitettavasti kohdalleni osui kohdunpoistoleikkaus (hysterectomy) kun olin 41. Leikkausta ei voitu suorittaa imettimen kautta poistettavan kasvaimen koon takia. Tarkoituksena oli säästää ainakin yksi munasarja. Leikkauksen aikana todettiin molempien munasarjojen tuhoutuneen endometrioosista ja ne piti molemmat poistaa. Minä selvisin itse leikkauksesta hyvin ,mutta jouduin ottamaan estrogeenia vuosia ja vuosia. Vihdoin olen luopunut kokonaan estrogeenin otosta , mutta olenkin nyt jo 64 v.
        Suoraan sanoen olisin toivonut, että ainakin yksi munasarjani olisi voitu pelastaa. Hormonien puuttuminen(myös tetosteroonin) on aiheuttanut koko keholleni ylimääräisen koettelemuksen . Estrogeeni, migreeni, painon nousu, masennus, unettomuus jne....
        Jälkeinen ei kylläkään liittynyt rectocheleen, mutta kosketti asiaa " jättääkö munasarjat vai ei kun on hysterectomia " . Minua on myös valistettu siihen, että jos munasarjat jäävät paikoilleen, on melko mahdotonta todeta esim. ovarian cancer ajoissa, koska kohdun puuttuessa ei munasarjoja voi tunnustella ja siten siis ei voida ajoissa huomata mahdollista munasarjasyöpää.

        Älää hyvät ihmiset olko noloja tälläisestä asiasta. Meille ihmisille tulee kaikenlaisia sairauksia ja vammoja. Varsinkin me naiset, jotka olemme synnyttäneet, voimme kärsiä monista muistakin komplikaattioista vielä vanhoina päivinämmekin.Rectochele on hankala itsellemme, mutta se on korjattavissa . Ei myöskään vaarallinen, eikä vie henkeä. Se on osa elämää.


    • Leikattu

      Minulla oli kyseinen vaiva pari vuotta sitten. Olen synnyttänyt normaalisti 3 lasta, joista nuorin on 9 vuotta. Rectocele leikattiin peräsuolen kautta ja suoli on toiminut hyvin näihin päiviin saakka.

      Nyt vaiva on uusinut ja ulostaminen on vaikeaa. Tavaraa jää usein suoleen, joten lähes joka wc-käynnillä sieltä tulee jotakin ja suoli pullottaa emättimestä.

      Olen soittanut leikkaneeseen sairaalaan ja olen nyt menossa hakemaan lähetettä leikanneelle lääkärille. Katsotaan tuleeko uusi leikkaus, mitä toivoisin. Muu siihen ei oikein tunnu auttavan.

      En osaa sanoa, miten synnyttäminen vaivaan vaikuttaa, mutta kannattaa mennä lääkärille siitä puhumaan.

      Tsemppiä ja voimia sinulle!

    • hiive

      Minä olen 21-vuotias, enkä ole ollut raskaana, mutta silti minulla on lähes varmasti rektoseele. En muista tarkalleen milloin aloin auttamaan ulosteen poistumista painamalla emättimen puolelta, ja miten sen keksin, sillä en ollut tällaisesta vaivasta koskaan kuullutkaan. Vessassa käynti vain oli kovin vaikeaa, ja tulin huomanneeksi että uloste tuntui emättimen seinämän läpi voimakkaasti. Luulin että se on tavallista. Olen nyt vähintään vuoden joutunut painelemaan aina ulostaessa, muuten ei tahdo onnistua. Panin myös merkille "pussin", ja kiinnitin ulostamisvaikeudesta tietoa etsiessäni huomion samanlaiseen havaintoon. Olin todella helpottunut kun sain tietää mikä minua vaivaa!

      Leikkaus tuntuu pelottavalta asialta, mutta toistaiseksi sitä ei tarvitse miettiä, sillä minä olet sinut sormella auttamisen kanssa. Olen pelännyt ainoastaan, että sulkialihas löystyy tai pussi venyy enemmän, ja siksi epäröinyt avittamista, mutta ymmärtääkseni se on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin pinnistäminen, jolloin pussi voi venyä enemmän.

      Emme me nuoret naiset ole tällaisten vaivojemme kanssa yksin! :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      175
      1962
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1690
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1317
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1142
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      56
      1136
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      15
      1016
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      59
      921
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      57
      908
    Aihe