Tällä palstalla oli taannoin kirjoitus jossa väitettiin täyskokoisen kennon syväterävyyden olevan parempi kuin vajaakennoisilla. Jos tuo on totta niin voisiko joku kertoa mistä on kysymys. Kuvaan enimmäkseen makroa canon 40D:llä ja mietityttää olisko terävyyden hallinta parempi isommalla kennolla
syväterävyys
kroppi
122837
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei se ole parempi eikä huonompi vaan erilainen, lyhyempi. Kinokokoisen kennon/filmin ja aps-c kokoisen kennon syväterävyyden ero on noin 2 aukkoa. Makroiluun suosittelen vajaakennoista koska kinokennolla pitää himmentää 2 aukkoa että pääsee samaan kuin pikkukennoisella ja se taas aiheuttaa valotusajan nelinkertaistumisen. Maisemakuvauksessa taas isompaan kennoon löytyy laadukkaampia laajakulmia eikä valotusajan pidentymisellä ole väliä koska yleensä kuvataan jalustalta, ja varsinkin yökuvissa isommalla kennolla kuva on selvästi tarkempi. Isommalla kennolla voi myös kuvaa rajata enemmän terävyyden kärsimättä. Pienemmällä kennolla taas lintukuvauksessa yltää helpommin/halvemmalla pidemmälle. Molemmissa kennoissa on siis omat hyvät ja huonot puolensa.
"Makroiluun suosittelen vajaakennoista koska kinokennolla pitää himmentää 2 aukkoa että pääsee samaan kuin pikkukennoisella ja se taas aiheuttaa valotusajan nelinkertaistumisen."
Ei se pidä paikkaansa. Kun käytetään vaikka 50 millistä makroa ja kuvataan samaan suhteeseen on syväterävyys täysin sama kummallakin "filmikoolla". Itseasiassa kino on monessa parempi, koska sitä ei tarvitse suurentaa yhtä paljon, eikä siten hävittää lisää terävyysaluetta. Silloin kuitenkin kuvien rajaus on erilainen.
Pienikennoisen ainut etu on, että sillä saadaan kohde näennäisesti suuremmaksi, mutta etu menetetään laadussa kun kuvaa joudutaan suurentamaan enemmän. "Pikselit voi loppua kesken".
kinostahan saadaan suoraan croppaamalla tuo sama etu, jos kennojen pikselitiheys on kummassakin sama ei mitään terävyyseroa synny.
Sitäpaitsi Kinon ja cropin pinta-alaero ei ole "kahta aukkoa", vaan lähempänä yhtä, paitsi Olympus, jonka croppi on 2.
Croppirungosta saadaan suurempi syväterävyys VAIN ja AINOASTAAN käytettäessä vastaavasti lyhyempää polttoväliä.
"Ei se pidä paikkaansa. Kun käytetään vaikka 50 millistä makroa ja kuvataan samaan suhteeseen on syväterävyys täysin sama kummallakin "filmikoolla"."
Jolloin rajaus on erilainen.
Kinolla on kuvattava suuremmalla suurennoksella kuin aps-c kennoisella jos halutaan kohde fyysisesti samankokoisena lopulliseen kuvaan joten samalla polttovälillä ja aukolla kinon syväterävyys on lyhyempi koska suurennossuhdetta pitää kasvattaa.
Aps-c kennolla 1:1 suurennoksella kennolle mahtuu noin 22x15mm kohde, kun taas kinolle mahtuu samalla suurennoksella 24x36mm kohde eli aps-c kokoiseen verrattuna samaan kuvaan mahtuu kohde 2x vierekkäin eli kohde näkyy pienempänä.
Tästä asiasta on ihan turha inttää koska tämä ei ole mielipidekysymys vaan fysiikan laki.
"Croppirungosta saadaan suurempi syväterävyys VAIN ja AINOASTAAN käytettäessä vastaavasti lyhyempää polttoväliä."
Täysin väärä väittämä.
Croppaa kino ja katso, miten käy. Kysehän on vain cropista.
Miksi se kino pitäisi kropata? Sen tietää kroppaamattakin että se kuva on kinokuva joka on kropattu. Luuletko että syväterävyys muuttuu otetussa kuvassa jos sitä jälkeenpäin kropataan? Menehän nukkumaan pääsi selväksi niin jatketaan tätä hauskaa väittelyä myöhemmin.
http://www.digi-kuva.fi/show.asp?ID=801
Nimittäin, croppikennolla on _lyhyempi_ syväterävyys! Juuri päinvastoin kuin täällä huudetaan totuuksina. Siis tarkennetaan vielä, kun verrataan samalla polttovälillä isompikennoiseen tai vaikkapa filmiin.
Käykääs katsomassa tuo DOF masterin sivu jossa muistaakseni on jopa laskukaava kerrottu miten hajoamisympyrä lasketaan.
Olen joskus sanonut että digi on hyvä asia. Se saa niin monet valokuvaamaan, vaan valitettavasti myös kaikenmaailman älämölisijät myös liikkeelle. Noh, toisaalta tämä on suomipalsta jossa suomalaiset edustavat itseään ja huutavat toisilleen.
Kehittynyttä menoa!
Jos ei digikuva.fi tehnyt asiaa selväksi niin kokeillaan seuraava linkki:
http://www.digitarvike.fi/index_linkit.php?sivu=croppi
Jos tämäkään ei saa asiaa uppoamaan tyhmään kalloosi niin laitan taas uuden linkin. Mikä vittu siinä on niin vaikeaa tajuta päivänselvä asia jonka jokainen valokuvauksesta jotain ymmärtävä tietää? Miksi sinun pitää olla eri mieltä kuin muut varsinkin kun kyse ei ole mielipiteestä vaan fysiikanlaista?
Juuri tästä syystä pokkareilla on vaikeaa saada syväterävyys lyhyeksi kun niissä on niin pieni kenno. Jos et nyt ala pikkuhiljaa asiaa ymmärtämään niin annetaan olla, turha tässä on yrittää rautalangasta vääntää kun toinen on tyhmä kuin saapas.
Kun leikit tuolla dofmaster laskurilla niin muista muuttaa myös kuvausetäisyys koska se pitää ottaa huomioon jos halutaan molemmilla kennoilla samanlainen kuvakulma. Jos sitä ei muuta niin pienikennoinen näyttää laskurissa pitempää syväterävyytta, mutta sehän ei ole silloin vertailukelpoinen. Ihan sama kuvataanko 1:1 vai 1:1000, kun otetaan molemmilla kennoilla samanlainen kuva (esim 1.8m pitkä henkilö seisoo kuvassa niin että mahtuu juuri ja juuri kuvaan) niin samalla polttovälillä ja samalla aukolla (esim 50mm/2.8), isommalla kennolla tulee lyhyempi syväterävyys.
On-line laskentasivu:
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Tuolta sen syväterävyyden muutoksen croppi vs. ns. kinokenno pystyy tsekkaamaan.
Olipa hyvä linkki! Tulee sitten kauppareissu kun pitää hankkia lyhyempi makro sigman 150/2.8 tueksi