ongelmatilanne

Isämme kuoli kolme vuotta sitteen, perunkirjoitukset ja ositukset hoidettiin asianmukaisesti. Perikunnalle jäi kiinteistö, joka käsittää rakennukset, pellot ja hyvää metsää. Kiinteistöstä on tietysti puolet äitimme ja puolet omistan veljeni kanssa. Myyntiä suunniteltiin heti, mutta tunnesyiden vuoksi asiaa lykättiin ja lykättiin.Rakennuksia on hoidettu ja lämmitetty talvella, mutta kukaan ei kuitenkaan ole yhtään yötä viettänyt kotitalossamme. Metsää ei ole tarvinnut hoitaa, isämme jätti sen sellaiseen kuntoon, ettei ole tarvinnut työtä sen eteen tehdä. Nyt on kuitenkin jo sellainen tilanne, että on pakko myydä, sillä molemmilla lapsilla on omat paikkamme ja elämämme, eikä aika riitä talon kunnossapitämiseen. Sen lisäksi äitimme on dementoitunut ja muutakin iän tuomaa vaivaa on tullut lisäksi ja on jokatoinen viikko vanhainkodissa ja jokatoisen omistamassaan osakkeessa. Kysymys nyt kuuluukin, että kuinka meidän täytyy kauppa hoitaa; tarvitaanko valtakirjaa vai kuka edustaa äitiä tässä tilanteessa. Äiti ei edes muista omistavansa puolta kotitilastamme.
6777
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

>>Kysymys nyt kuuluukin, että kuinka meidän täytyy kauppa hoitaa; tarvitaanko valtakirjaa vai kuka edustaa äitiä tässä tilanteessa. Äiti ei edes muista omistavansa puolta kotitilastamme.

Äänestä

Ei dementtia välttämättä ole este oikeustoimiin.
Täällä vastailee henkilöt jotka eivät tiedä taudin kuvaa.

Dementoituneella voi olla selviä hetkiä, dementtian oireet vahvistuvat stressin, väsymyksen yms. vaikutuksesta.
Äidillänne tuskin on niin paha dementtia ettei ymmärrä mistään mitään. päättelen siitä että hän on joka toinen viikko omassa asunnossa.

Ensin kyselettä äitinne lääkäriltä mielipidettä kykeneekö hän ymmärtämään osituksen, perinnönjaon ja kiinteistön myynnin.
Jos lääkärin mielestä äitinne kykenee ymmärtämään asiat niin huolehtikaa että äitinne on levännyt ja hän on mahdollisimman stressantumaton kun laitatte paperit kuntoon.

Toinen asia on, kuka valittaa kyseisestä prosessista? Asianosaiset eli te, ei kukaan ulkopuolinen joten paperit kuntoon ja vaikka rimaa hipoen asiat kuntoon, tuskinpa te toisianne vastaan alatte tappelemaan.

Pistäkää asioihin vauhtia sillä dementtia pahenee ajan myötä ja kun se saavuttaa tietyn pisteen niin seuraava hetki tulee sitten äitinne poismenon jälkeen.

Kaupan ja perinnönjaon jälkeen voitte tehdä päätökset holhousasioista.

Äänestä
  • >>Ei dementtia välttämättä ole este oikeustoimiin.
    Täällä vastailee henkilöt jotka eivät tiedä taudin kuvaa.>Toinen asia on, kuka valittaa kyseisestä prosessista? Asianosaiset eli te, ei kukaan ulkopuolinen joten paperit kuntoon ja vaikka rimaa hipoen asiat kuntoon, tuskinpa te toisianne vastaan alatte tappelemaan.

    Äänestä

  • nix nax kirjoitti:

    >>Ei dementtia välttämättä ole este oikeustoimiin.
    Täällä vastailee henkilöt jotka eivät tiedä taudin kuvaa.>Toinen asia on, kuka valittaa kyseisestä prosessista? Asianosaiset eli te, ei kukaan ulkopuolinen joten paperit kuntoon ja vaikka rimaa hipoen asiat kuntoon, tuskinpa te toisianne vastaan alatte tappelemaan.

    Sinä annoit vain yhden vaihtoehdon, omasta mielestäsi ainoan oikean.
    Kun sitten joku muu antaa toisen vaihtoehdon aloitat moittimisen.

    Antaa kuule aloittajan päättää onko äitinsä liian dementoitunut. Et sinä voi sitä pienen kirjoituksen perusteella päättää.

    Toinen asia on se että rimaa hipoen voidaan mennä, onko vanhuksen edun mukaista pitää kiinteistöä josta ei ole mitään tuloa vaan pikemminkin menoja ja arvo rapistuu koko ajan.
    Tällaisessa tapauksessa voidaan käyttää ns. luovaa lakien ja sääntöjen soveltamista.

    Varmasti löytyy asianajajia ja kaupan vahvistajia jotka hyväksyvät kaupan kun se on dementoituneen vanhuksen edun mukaista, varsinkin rajatapauksessa. Odotetaan vain sitä hyvää päivää ja hoidetaan homma.

    Sinä meinaat että jos unohtaa jonkun asian ei ole silloin oikeustoimikelpoinen.
    Minäkin olen unohtanut asioita, silti olen oikeustoimikelpoinen.

    Vanhukselle voidaan kertoa mitä hän omistaa ja jos hän pystyy ymmärtämään mitä on tekemässä mikä estää kaupan teon? vai pitääkö aina ulkomuistista tietää kaikki omistussuhteet yms.?

    Nix naxille vielä, pidä lisää lomaa. Tällä palstalla oli oikein rauhallista ja mukava esittää mielipiteitä kun et ollut häiriköimässä ja vähättelemässä muita, monet asiat tuli hoidettua ja hyviä vastauksia annettua.

    Et ole jumala, älä käyttäydy kaikkitietävästi.

    Äänestä

  • aloitti taas kirjoitti:

    Sinä annoit vain yhden vaihtoehdon, omasta mielestäsi ainoan oikean.
    Kun sitten joku muu antaa toisen vaihtoehdon aloitat moittimisen.

    Antaa kuule aloittajan päättää onko äitinsä liian dementoitunut. Et sinä voi sitä pienen kirjoituksen perusteella päättää.

    Toinen asia on se että rimaa hipoen voidaan mennä, onko vanhuksen edun mukaista pitää kiinteistöä josta ei ole mitään tuloa vaan pikemminkin menoja ja arvo rapistuu koko ajan.
    Tällaisessa tapauksessa voidaan käyttää ns. luovaa lakien ja sääntöjen soveltamista.

    Varmasti löytyy asianajajia ja kaupan vahvistajia jotka hyväksyvät kaupan kun se on dementoituneen vanhuksen edun mukaista, varsinkin rajatapauksessa. Odotetaan vain sitä hyvää päivää ja hoidetaan homma.

    Sinä meinaat että jos unohtaa jonkun asian ei ole silloin oikeustoimikelpoinen.
    Minäkin olen unohtanut asioita, silti olen oikeustoimikelpoinen.

    Vanhukselle voidaan kertoa mitä hän omistaa ja jos hän pystyy ymmärtämään mitä on tekemässä mikä estää kaupan teon? vai pitääkö aina ulkomuistista tietää kaikki omistussuhteet yms.?

    Nix naxille vielä, pidä lisää lomaa. Tällä palstalla oli oikein rauhallista ja mukava esittää mielipiteitä kun et ollut häiriköimässä ja vähättelemässä muita, monet asiat tuli hoidettua ja hyviä vastauksia annettua.

    Et ole jumala, älä käyttäydy kaikkitietävästi.

    >>Täällä vastailee henkilöt jotka eivät tiedä taudin kuvaa.>Kun sitten joku muu antaa toisen vaihtoehdon aloitat moittimisen.>Sinä meinaat että jos unohtaa jonkun asian ei ole silloin oikeustoimikelpoinen.>Tällä palstalla oli oikein rauhallista ja mukava esittää mielipiteitä kun et ollut häiriköimässä ja vähättelemässä muita

    Äänestä

  • aloitti taas kirjoitti:

    Sinä annoit vain yhden vaihtoehdon, omasta mielestäsi ainoan oikean.
    Kun sitten joku muu antaa toisen vaihtoehdon aloitat moittimisen.

    Antaa kuule aloittajan päättää onko äitinsä liian dementoitunut. Et sinä voi sitä pienen kirjoituksen perusteella päättää.

    Toinen asia on se että rimaa hipoen voidaan mennä, onko vanhuksen edun mukaista pitää kiinteistöä josta ei ole mitään tuloa vaan pikemminkin menoja ja arvo rapistuu koko ajan.
    Tällaisessa tapauksessa voidaan käyttää ns. luovaa lakien ja sääntöjen soveltamista.

    Varmasti löytyy asianajajia ja kaupan vahvistajia jotka hyväksyvät kaupan kun se on dementoituneen vanhuksen edun mukaista, varsinkin rajatapauksessa. Odotetaan vain sitä hyvää päivää ja hoidetaan homma.

    Sinä meinaat että jos unohtaa jonkun asian ei ole silloin oikeustoimikelpoinen.
    Minäkin olen unohtanut asioita, silti olen oikeustoimikelpoinen.

    Vanhukselle voidaan kertoa mitä hän omistaa ja jos hän pystyy ymmärtämään mitä on tekemässä mikä estää kaupan teon? vai pitääkö aina ulkomuistista tietää kaikki omistussuhteet yms.?

    Nix naxille vielä, pidä lisää lomaa. Tällä palstalla oli oikein rauhallista ja mukava esittää mielipiteitä kun et ollut häiriköimässä ja vähättelemässä muita, monet asiat tuli hoidettua ja hyviä vastauksia annettua.

    Et ole jumala, älä käyttäydy kaikkitietävästi.

    Jaa, olen toista mieltä. Minun mielestäni nixu on yksi todella harvoista vakinaista nimimerkkiä käyttävistä keskustelijoista, joka ei säästele jakaa tietojaan, ja jonka vastauksiin on aina voinut luottaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


hu huh kirjoitti:

Isämme kuoli kolme vuotta sitteen, perunkirjoitukset ja ositukset hoidettiin asianmukaisesti. Perikunnalle jäi kiinteistö, joka käsittää rakennukset, pellot ja hyvää metsää. Kiinteistöstä on tietysti puolet äitimme ja puolet omistan veljeni kanssa. Myyntiä suunniteltiin heti, mutta tunnesyiden vuoksi asiaa lykättiin ja lykättiin.Rakennuksia on hoidettu ja lämmitetty talvella, mutta kukaan ei kuitenkaan ole yhtään yötä viettänyt kotitalossamme. Metsää ei ole tarvinnut hoitaa, isämme jätti sen sellaiseen kuntoon, ettei ole tarvinnut työtä sen eteen tehdä. Nyt on kuitenkin jo sellainen tilanne, että on pakko myydä, sillä molemmilla lapsilla on omat paikkamme ja elämämme, eikä aika riitä talon kunnossapitämiseen. Sen lisäksi äitimme on dementoitunut ja muutakin iän tuomaa vaivaa on tullut lisäksi ja on jokatoinen viikko vanhainkodissa ja jokatoisen omistamassaan osakkeessa. Kysymys nyt kuuluukin, että kuinka meidän täytyy kauppa hoitaa; tarvitaanko valtakirjaa vai kuka edustaa äitiä tässä tilanteessa. Äiti ei edes muista omistavansa puolta kotitilastamme.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu