Entinen voimapostia

Minä olen sen verran sakeissa liemissä keitetty tässä elämän polun varrella niin yksityiselämässä kuin työelämässäkin että tuollaiset kirjotukset eivät hetkauta suuntaan eikä toiseen. Minun ei tarvitse kennustaa täällä itseäni, saan sitä kannustusta ihan täällä reaalimaailmassakin ihan riittävästi ja kaikenlaista muuta palautetta päivittäin. Ja otan kuitenkin kaiken vastaan, tosin sihdin läpi ja yritystä on ainakin maalaisjärjen suuntaan.

Syöpä on vakava sairaus, jossa myös kuolema hengittää usein niskaan hyvinkin läheltä. Kuitenkin syöpään on tänä päivänä paljon parantavia hoitoja ja yhä useampi paranee täysin. Siitä omatuntoni on puhdas, jotta voin puhtain mielin kertoa että en ivaa, pilkkaa naura syöpäpotilaille, kuten en muillekaan potilasryhmille.Ehkä sellainen käytös sopii sinun elämäntyyliisi, mutta ei minut. Minut on jo äidinmaidossa kasvatettu siihen että vammaisille ja sairaille ei naureta.Heidän kanssaan yhdessä paremminkin. Myös minun mielestäni syöpäpotilaan elämä jatkuu sairastumisesta huolimatta kaikilla aloilla, halusitpa tai et. Positiivisuus ja hyvä tuuli taistelussa sairautta vastaan ei ole ainakaan pahitteeksi.

Kuitenkin jos joillekin näillä kirjoituksilla tuon hyvää mieltä ja hymyä huuleen, koen että minunkin paikkani tällä palstalla on täytetty. Miten lie sinun laitasi? Kenen mieltä sinä koet piristäväsi ja millaista henkeä palstalle luovasi? Kaikella inhimillisyydellä kyselee aamukahvien lomassa Entinen voimaposti.

Entinen voimaposti kirjoitti:

Minä olen sen verran sakeissa liemissä keitetty tässä elämän polun varrella niin yksityiselämässä kuin työelämässäkin että tuollaiset kirjotukset eivät hetkauta suuntaan eikä toiseen. Minun ei tarvitse kennustaa täällä itseäni, saan sitä kannustusta ihan täällä reaalimaailmassakin ihan riittävästi ja kaikenlaista muuta palautetta päivittäin. Ja otan kuitenkin kaiken vastaan, tosin sihdin läpi ja yritystä on ainakin maalaisjärjen suuntaan.

Syöpä on vakava sairaus, jossa myös kuolema hengittää usein niskaan hyvinkin läheltä. Kuitenkin syöpään on tänä päivänä paljon parantavia hoitoja ja yhä useampi paranee täysin. Siitä omatuntoni on puhdas, jotta voin puhtain mielin kertoa että en ivaa, pilkkaa naura syöpäpotilaille, kuten en muillekaan potilasryhmille.Ehkä sellainen käytös sopii sinun elämäntyyliisi, mutta ei minut. Minut on jo äidinmaidossa kasvatettu siihen että vammaisille ja sairaille ei naureta.Heidän kanssaan yhdessä paremminkin. Myös minun mielestäni syöpäpotilaan elämä jatkuu sairastumisesta huolimatta kaikilla aloilla, halusitpa tai et. Positiivisuus ja hyvä tuuli taistelussa sairautta vastaan ei ole ainakaan pahitteeksi.

Kuitenkin jos joillekin näillä kirjoituksilla tuon hyvää mieltä ja hymyä huuleen, koen että minunkin paikkani tällä palstalla on täytetty. Miten lie sinun laitasi? Kenen mieltä sinä koet piristäväsi ja millaista henkeä palstalle luovasi? Kaikella inhimillisyydellä kyselee aamukahvien lomassa Entinen voimaposti.

Entinen voimaposti olet tuonut monta ilon hetkeä elämääni kirjoituksillasi :)

.......... kirjoitti:

Entinen voimaposti olet tuonut monta ilon hetkeä elämääni kirjoituksillasi :)

... kovin mielissäni jos näin on :-). Elämässä on muutoinkin tuulta ja tuiskua, kuten joku täällä joskus aiemmin sanoikin. Minä ainakin olen oivaltanut aika päiviä sitten sen, että itse voin kuitenkin vaikuttaa siihen muuhun, hakea itse niitä hauskoja ja iloisia hetkiä kaiken muun vastapainoksi. Huumori oikeassa paikassa oikeaan aikaan on erittäin terapeuttista ja ainakin minua on auttanut käsittelemään monta vaikeaakin asiaa elämässäni.