Vielä muutama vuosi sitten en olisi kuvitellutkaan siirtyväni Linux-järjestelmään Windowsin sijasta. Vaikka tiesin kyllä Linuxin ylivoimaisuuden käyttöjärjestelmänä Windowsiin verrattuna. Ongelmana oli minulle juuri minulle riittävien sovellusten puute tai toimimattomuus.
Nyt tilanne on toisin. Linuxilla voin surfata netissä (kuten aiemminkin). Mutta lisäksi toimistosofta, grafiikka, multimediasofta ym. ovat täysin toimivia Linuxilla. Open officella voit tehdä samoilla formaateilla tiedostoja joita voit käyttää myös MS Officella (doc, xls jne)
-F-spot (valokuvien hallinta)
-Gimp (kuvankäsittely)
-Open office kuvankäsitt.(piirros, logo, kaaviot)
-Open office toimistopaketti
-Ekiga ohjelmistopuhelin
-Sähköposti (evolution tsm)
-Firefox tms. selain plugeineen ym.
-Pidgin (mesettäminen, myös mns messenger)
-Terminal (yht. etätietokoneiseen)
-Bittorrent
-Wine (suuri osa windows-sovelluksista toimii tämän alla, esim. windows pelit tms)
-Brasero-levyn polttaminen
- CD-levyjen kopiointi
-Elokuvasoittimia vaikka kuinka monta, tunnistavat uusimmatkin formaatit(joissa Windows sovellukset saattavat olla vaikeuksissa)
-musiikkisoittimia eri variaatioita
-ääninauhurit
ET TARVITSE PALOMUURIA (vaikka sekin on valmiina ufw) JA VIRUSTORJUNTAA, SILLÄ LINUXILLA EI OLE LEVIÄVIÄ VIRUKSIA. TIETOTURVA AIVAN OMAA LUOKKAANSA WINDOWSIIN VERRATTUNA.
-voit käyttää ja siirtää Windows-osiostasi tiedostoja. Linux näkee Windows osion, Windows osio ei näe Linux-osiota. Linux siis rulettaa täysin koneessasi. Jos Linux osiosi alkaa täyttyä, KÄYTÄ WINDOWS-OSIOTA SÄILYTYSPAIKKANA TIEDOSTOILLESI. ÄLÄKÄ PELKÄÄ MITÄÄN VIRUSVAARAA MUISTA ETTÄ VIRUKSET JA HAITTAOHJELMAT EIVÄT PYSTY MIHINKÄÄN LINUX-YMPÄRISTÖSSÄ. NE OVAT TÄYSIN UUPELOITA SIELLÄ.
-TOIMINTAVARMUUS
-TIETOTURVA
-NOPEUS
-TEHOKKUUS
-ILMAISUUS
Nyt tilanne on toisin. Linuxilla voin surfata netissä (kuten aiemminkin). Mutta lisäksi toimistosofta, grafiikka, multimediasofta ym. ovat täysin toimivia Linuxilla. Open officella voit tehdä samoilla formaateilla tiedostoja joita voit käyttää myös MS Officella (doc, xls jne)
-F-spot (valokuvien hallinta)
-Gimp (kuvankäsittely)
-Open office kuvankäsitt.(piirros, logo, kaaviot)
-Open office toimistopaketti
-Ekiga ohjelmistopuhelin
-Sähköposti (evolution tsm)
-Firefox tms. selain plugeineen ym.
-Pidgin (mesettäminen, myös mns messenger)
-Terminal (yht. etätietokoneiseen)
-Bittorrent
-Wine (suuri osa windows-sovelluksista toimii tämän alla, esim. windows pelit tms)
-Brasero-levyn polttaminen
- CD-levyjen kopiointi
-Elokuvasoittimia vaikka kuinka monta, tunnistavat uusimmatkin formaatit(joissa Windows sovellukset saattavat olla vaikeuksissa)
-musiikkisoittimia eri variaatioita
-ääninauhurit
ET TARVITSE PALOMUURIA (vaikka sekin on valmiina ufw) JA VIRUSTORJUNTAA, SILLÄ LINUXILLA EI OLE LEVIÄVIÄ VIRUKSIA. TIETOTURVA AIVAN OMAA LUOKKAANSA WINDOWSIIN VERRATTUNA.
-voit käyttää ja siirtää Windows-osiostasi tiedostoja. Linux näkee Windows osion, Windows osio ei näe Linux-osiota. Linux siis rulettaa täysin koneessasi. Jos Linux osiosi alkaa täyttyä, KÄYTÄ WINDOWS-OSIOTA SÄILYTYSPAIKKANA TIEDOSTOILLESI. ÄLÄKÄ PELKÄÄ MITÄÄN VIRUSVAARAA MUISTA ETTÄ VIRUKSET JA HAITTAOHJELMAT EIVÄT PYSTY MIHINKÄÄN LINUX-YMPÄRISTÖSSÄ. NE OVAT TÄYSIN UUPELOITA SIELLÄ.
-TOIMINTAVARMUUS
-TIETOTURVA
-NOPEUS
-TEHOKKUUS
-ILMAISUUS
Vastaukset 29
Vanhimmat
Eikös se nyt mene niin, että Windowseista tehdään nykyään "Ubuntuja", että niitä onnistuu edes käyttään.. Järjestäen näkyy aina porukalla joku Firefox, VLC Player, OpenOffice, GIMP jne. Kovasti käytellään Ubuntun ohjelmistoja kolmannen osapuolen lisäosina Windowseissa kun Windowsien IE, mediasoitin ja Wordpad ja Paintrush ei riitä mihinkään.
Fiksuimmat sitten ymmärtää, että ero sitten tulee Windowseihin siitä, että hommat toimii konepellin alla paremmin, käyttöliittymä on helpompi, päivitykset on vaivattomat ja toimivat ja kyseesssä on valmis kokonaisuus eikä mikään hemmetin palapeli.
Päivitä Windows XP nyt — Ubuntu Linuxiin!
Tiesitkö että monet Windows Vistassa olevat "uudet" ominaisuudet ovat olleet saatavilla jo pitkään Linuxin ja Macin käyttäjille?
Jos nyt harkitset uuteen käyttöjärjestelmään tutustumista, älä haaskaa aikaasi, hermojasi ja rahojasi Windows Vistaan, vaan tutustu Ubuntu Linuxiin.
Kolme syytä välttää Vistaa
* Vista on kallis. Kallein versio maksaa saman verran kuin tietokone, vaikka siitä ei löydy ominaisuutta, jota ei olisi Ubuntussa.
* Vista vaatii uusien laitteiden ostoa. Vistan ajaminen vaatii enemmän tehoja tietokoneelta eikä siinä enää toimi aiemmille Windows-versioille tehdyt laiteajurit. Useimmiten Vistan käyttäjän on siis pakko hankkia uusi Vista-yhteensopiva tietokone ja uudet Vista-yhteensopivat oheislaitteet. Ubuntu toimii mainiosti vähän vanhemmillakin tietokoneilla.
* Vista ei sittenkään ratkaissut tietoturvaongelmia. Vistassa on edelleen monia Windowsille tyypillisiä tietoturvavitsauksia. Ubuntulle sen sijaan ei ole vieläkään olemassa ainuttakaan leviävää virusta tai muuta haittaohjelmaa.
Vertailutaulukko
Window Vista Ultimate vs. Ubuntu Linux 7.04
Windows Vista Ubuntu Linux
Hinta 499,90 euroa 0 euroa
Lisenssi suljettu, täysin Microsoftin hallinnassa avoin, käyttäjät eivät ole riippuvaisia yksittäisestä ohjelmistotuottajasta
Käyttöliittymä
Työpöytähaku Windows Search Beagle, Tracker
Minisovellukset Sidebar Gnome applets
Läpinäkyvä ja animoitu käyttöliittymä Aero on, useita
Käyttöliittymän 3D-ominaisuudet rajoitetut täydet (XGL/Beryl)
Käyttöliittymän vaihtomahdollisuus on on
Tuki erikielisille käyttöliittymille on on
Ohjelmistot
Internet-selain Internet Explorer 7 Mozilla Firefox 2.0
Sähköpostiohjelmisto Windows Mail Evolution
Toimisto-ohjelmisto ei OpenOffice.org
Kalenteriohjelmisto Windows Calendar Evolution
Valokuvien hallintaohjelmisto on on
Etäkäyttöohjelmisto on on
Vertaisverkkoohjelmisto on on, useita
Pelejä on on
Virtuaalitietokone yhden istunnon Virtual PC useita rajoittamattomia ohjelmistoja (Xen, Qemu)
Web-palvelin IIS Apache
SQL-tietokantapalvelin ei on, useita
Tehokäyttäjän komentotulkki ei (PowerShell poistettu) on, useita
UNIX-ohjelmistojen tuki osittain täysin
Ylläpito
Ohjelmistopäivitysten hallinta Windows Update, vain järjestelmätiedostoille Dpkg, päivittää kaikki asennetut ohjelmat
Turvallinen järjestelmävalvojatili UAC sudo
Turvallisuus
Automaattiset tietoturvapäivitykset vain järjestelmän ydinohjelmistoille kaikille asennetuille ohjelmistoille
Sisäänrakennettu palomuuri on on
Tiedostojärjestelmän salaustyökalut BitLocker ja File Encryption System, mutta vain yksittäiselle tiedostojärjestelmän osalle on, useita työkaluja, joilla voi salata koko järjestelmän
Haittaohjelmien tunnistus ja poisto Windows Defender ei haittaohjelmia toistaiseksi
Laitteistotuki
Laitteistoajureiden saatavuus Vista hyväksyy vain Vista-yhteensopivat laiteajurit Ubuntu hyödyntää kaikkia vapaasti saatavilla olevia Linux-ajureita
Prosessorivaatimus 1000 MHz 500 MHz
Muistivaatimus 1024 MB 256 MB
Kiintolevytilavaatimus 30 GB 5 GB
Moniprosessorituki on on
Ota lisäksi huomioon, että eräät Vistan ominaisuudet ovat ainoastaan Ultimate-versiossa, eikä muissa versioissa, joita esimerkiksi yleensä myydään tietokonepakettien mukana. Lue Wikipediasta lisätietoa Vistan kehityksestä.
Jos haluat ubuntuun kauniita minisovelluksia (tosin siis vista-like) niin asenna paketinhallinnasta screenlets. Kevyitä minisovelluksia hienolla ulkoasulla työpöydälle.
Tässä kuvakaappaus Debian Lennysta jota huvikseni vähän muokkasin
http://www.mworks.info/kuvakaappaus/linux/debianvista.png
jo ytimeltään paremmin suojattu -eli Linuxien palomuuri toimii/suojaa "kokonaisuutena" suojaa erilaisilta hakkeri yrityksiltä paljon TEHOKKAAMMIN,mitä mm.Vistan oma palomuuri!.
http://www.zdnet.com.au/news/security/soa/Vista-firewal l-shackled-due-to-customer-demand-Microsoft/0,130061744 ,139252954,00.htm
Kylläpäs oli ruman (Vistan) näköinen linuxi :( yöks!
kyseessä oli pieni zoukki näillä wanna-be-vistailijoille, samoinhin aikoihin oli puhetta että ihmiset haluavat tehdä linuxista XP:n ta Vistan näköisen ilmeisesti jotta tuntuu alkuun kotoisammalta. Alkuperäinen viesti johon kuvakaappaus liittyy on tässä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000036302238
Pian ei Ubuntua enää muisteta, sen tilalla on joku toinen. Niin kävi Redhatille ja Mandrakellekin.
...kehitys kehittyy. Ubuntulle on päivitystuki kuitenkin saatavilla seuraavat pari vuotta.
Mukava kun vanhalla koneella pystyy panemaan visvaa halvalla. Milloinkas Aero pystyy samaan kuin Compiz? Milloinkas ne tietoturvaongelmat siellä vintous-maailmassa lakkaavat?
Tuota, Red Hat on pirun käytetty käyttis on markkinoiden käytetyimpiä palvelinkäyttiksiä. Mandrake taas vaihtoi nimensä Mandrivaksi. Se on vasta hiljalleen alkaa olla tuotteistettu Suomeen paremmin (lokalisointi, suomenkieliset forumit yms.). Mandriva kyllä vaan on enemmän harrastajille suunnattu.
>...enemmän harrastajille suunnattu.
Voisitko kertoa mihin tällainen "asiantuntijalausunto" oikein perustuu?
Mandriva on taatusti yksi helpompia myös aloittelijalle.
Lokalisointi on tosiaankin ollut ehkä Linux-jakeluiden paras jo Mandraken ajoilta ja yleiskäyttöiset Linux-forumit, joita riittää myös suomeksi, ovat selvästi hyödyllisempiä kuin jakelukohtaiset "keskinäisen kehumisen kerhot"
Yksi Mandrivan hienous on järjestelmän päivittäminen urpmilla. Myös version vaihto menee automaattisesti käsin koskematta pelkästään repojen vaihtamisella tai DVD-isolta hiiren klikkauksella.
Ubuntu ei ole millään tavoin kupla. Se on suosionsa ansainnut hyvällä toteutuksella ja lokalisoinnilla. Ja suosio tulee jatkumaan pitkään koska eihän edes kaupallisilla Linuxjakeluilla ole tarjota niin kattavaa ohjeistusta ja tukea kaikilla kielillä kuten Ubuntulla ja se ratkaisee paljon, että ihminen voi omalla äidinkielellään toimia. Ja säätiö Ubuntun takana on vauras joten edes taloudellisia ongelmia ei ole.
http://en.wikipedia.org/wiki/Canonical_Ltd.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mark_Shuttleworth
Niin kauan kun Ubuntu on ainoa ilmainen jakelu jolla on vahvat taustajoukot ja varaa tarjota lähes jokaisella kielellä erinomaiset tukisivut ja palvelut se tulee pysymään suurimpana ja suosituimpana linuxjakeluna sisarjakeluineen.
Jokeluiden suosio vaihtelee ja se kertoo terveellisestä kehityksestä ja kilpailusta saada järjestelmiä paremmiksi ja paremmiksi. Ettei käy kuten microsoftille joka on nykyisin suurin uhka tietotekniikan kehitykselle.
Jos ei ole tarjota MITÄÄN muista jakeluista poikkeavaa muuta kuin tällaista hypetystä niin eikö se täytä kaikki kuplan tunnusmerkit?
Päinvastoin Ubuntulla on ollut ehkä eniten bugeista johtuvia vaikeuksia aloittelijoiden keskuudessa, jotka eivät ymmärrä mikä on pielessä silloin kun homma ei toimi.
"Jos ei ole tarjota MITÄÄN muista jakeluista poikkeavaa muuta kuin tällaista hypetystä"
Niin juurihan selitin miten Paljon Ubuntussa on muista jakeluista poikkeavaa varsinkin taustavoimissa, en jaksa enää toistaa itseäni. Ja Ubuntu käyttöjärjestelmänä hyvin toimiva enkä ole vuosien aikana bugeistä kärsinyt. Enkä näe mitään syytä miksi suosio ei kestäisi, päinvastoin Ubuntusta on tullut helpoin ovi astua Linuxkäyttöjärjestelmien maailmaan erityisesti siksi, että vastaavaa tasokasta ja kattavaa lokalisointia ei muille jakeluille ole mitä eri maiden Ubuntu sivuihin ja niiden ohjeisiin ja foorumeihin tulee. Valtaosa maapallon ihmisistä saa äidinkielellään kaiken tarpeellisen tiedon:
http://www.ubuntu-bd.org/
http://www.ubuntulinux.jp/
http://www.ubuntu-cs.org/
jne. jne. jne..............................
Jos et tykkää niin käytä jotain muuta, onhan onneksi valinnan varaa. Mutta se väite, että Ubuntu olisi pelkkä hype on varsin naurettava! Suosiolla on syynsä eivätkä ihmiset ole niin tyhmiä, että hype voisia vuosia kantaa.
>...että hype voisia vuosia kantaa.
Siitähän on jo merkit ilmassa. Muutama vuosi sitten Ubuntu oli ylivoimainen suosionsa huippukohdassa mutta nyt ollaan tiputtu ihan tavallisten jakeluiden joukkoon. Suunta lienee kuitenkin selvä?
Ubuntu foorumeilla jäsenmäärät vain kasvavat. Millähän mittarilla suosiota voisi mitata? DistroWatchin kaltaiset sivut ovat huonoja, sillä ei jokainen linuxkäyttäjä käy siellä päivittäin!
Tottakai käyttäjämäärät vaihtelevat jakeluilla, se kertoo siitä miten kiihkeää kehitystyö linuxmaailmassa on. Ensin itketään kun Windows on monopoli ja sitten kun linuxmaailma on monopoliton vaihtoehto niin sekään ei ole hyvä? Itsekin veikkaan, että Ubuntu tulee säilyttämään ykköspaikansa, ei oikein haastajaa ole. Isojakin jakeluita joille ei juuri suomen sanaa löydä ohjeita. Mutta hyvä,, ettei yhtä ylitse muiden sekin todistaa ettei Ubu ole hype. Saatanan suosittu kuitenkin eikä syyttä!
>Isojakin jakeluita joille ei juuri suomen sanaa löydä ohjeita.
Voisitko mainita muutaman? ;)
Ja toisekseen, minkä ihmeen takia pitäisikään olla jakelukohtaisia ohjeita?
"minkä ihmeen takia pitäisikään olla jakelukohtaisia ohjeita?"
Koska nyt ollaan juuri siinä tilanteessa josta mm. M-Karin kanssa on täällä väännetty, jakeluissa on niin suuria eroja että ne ovat periaatteessa eri käyttöjärjestelmiä. Lähdetään nyt siitä paketinhallinnasta Debian vs. Red Hat vs. Slackware vs. Gentoo ja jakeluiden oletustyöpöydän eroista. Lisäksi skriptit sijaitsevat eri paikoissa joten komentorivityöskentelyssäkin voi olla eroja ja oletuksena osa komentoriviltä ajettavista ohjelmista (kokoonpanosta) eroaa eri jakeluissa.
Tässä tapauksessa siis olisi hyvä aloittelijan saada täsmäohjeita eli jakelukohtaisia ohjeita.
>...jakeluiden oletustyöpöydän eroista.
Nyt ei mene oikein "jakeluun". ;)
Aina jos olen tarvinnut ohjetta vaikka KDE:n asetuksiin niin ihan sama mistä sen löytää. Vai onko se Ubuntu kertakaikkiaan niin hankalakäyttöinen että pitää olla oikein oma sisäänlämpiävä foorumi missä asiat setvitään. Pitäisikö ohjeita olla saamenkielellä? Tai savoksi.
Suomi on NIIN pieni kielialue että suomenkielisiin ohjeisiin päätyvät vain itsestäänselvyydet. Ei pidä keksiä "lisää ruutia" vaan nöyrästi hyväksyttävä se seikka että tietotekniikassa ei pärjää, ainakaan jos meinaa sillä leipää tienata, pelkällä suomenkielellä. Jokainen voi kokeilla Googlettaa suomennetulla virheilmoituksella. Pahimmassa tapauksessa ei tule yhtään osumaa tai korkeintaan joku vitsipalsta. Vastaavalla englanninkielisellä monesti kymmeniä tuhansia.
Sanasto on melko suppea ja termit on uusia muutenkin joten ne sama opetella englanniksi alunpitäen. Esim kovalevyohjain ei suomeksi sano yhtään sen enempää kuin hard disk driver jos ei tiedä mistä on kysymys. Tästäkin on lukuisia esimerkkejä käyttäjäoppaissa, varsinkin kodinkonetekniikassa. Löytyy sellaisia käännöksiä jonkun maisterin tekemänä että asiasta ota selvää Erkkikään vaikka olisi kuinka ammattimies.
Ei näin muuta kuin propellinörttimaailmassa!
"Aina jos olen tarvinnut ohjetta vaikka KDE:n asetuksiin niin ihan sama mistä sen löytää."
Kun yhä useampi perttiperussuomalainen vaihtaa linuxjakeluun niin tärkeää on, että tietoa löytyy nimenomaan kun kirjoittaa jakelun nimen ja etsii suomenkielisellä haulla! Oli sitten työpöytänä KDE tai Gnome. Se on palvelua!
"Suomi on NIIN pieni kielialue että suomenkielisiin ohjeisiin päätyvät vain itsestäänselvyydet."
Näin useimpien jakeluiden kohdalla. Ainoastaan Ubuntuun löytyy omat kattavat ja selkeät suomenkieliset sivut hyvine ohjeineen ja ne riittävät taatusti valtaosalle tietokoneen käyttäjistä. Ja koska Ubuntu on selkeästi suomessakin suosituin niin vilkkaasta Foorumista on paljon apuja eikä se ole sisäänpäin lämmennyt. Useimpien jakeluiden suomenkielisillä foorumeilla vain tuulen henkäys käy.
Jos sinun ajattelumallilla alkaisi jotain jakelua markkinoimaan niin kuolisi siihen paikkaan, sinulla ei ole mitään kuusaa mitä palvelu tarkoittaa. Useissa laitteissa kyllä huomaa kaltaistesi ajatusmaailman, kuluttajaa ei ole ajateltu lainkaan kun insinöörit ja propellipäät ovat pitäneet asioita itsestään selvyytenä ja halveksivat ihmisiä joilla on vähemmän tieto-taitoa.
Suomeapuhuvalle peruspertille jota atk ei kiinnosta vaan joka haluaa ainoastaan saada helposti puuhansa tehtyä tietokoneella Ubuntu on oikeastaan ainoa linuxjakeluvaihtoehto koska mikään muu jakelu ei panosta niin vahvasti tarjoamaan ihmisille tukea heidän äidinkielellään kuin Ubu. Ubuntun sivut ovat myös laadukkaasti ja selkeästi toteuttettu joka maassa, ammattitaito ja asiakaspalveluun panostaminen on esimerkillistä johon ei kaupallisetkaan jakelut kykene. Eivätkä taatusti muut ilmaiset jakelut sillä Ubuntulla on vaurautta takanaan ja siten paukkuja panostaa pelveluun.
"Pitäisikö ohjeita olla saamenkielellä? Tai savoksi."
Jopa Aku Ankkaa saa saameksi ja savoksi, vieläpä turuksi joten miksi ei kilpailevaa lintulajia voisi saada noilla kielillä ;D ;D ;D
"tietotekniikassa ei pärjää, ainakaan jos meinaa sillä leipää tienata, pelkällä suomenkielellä"
Totta mutta en puhunutkaan tietotekniikan ammattilaisista vaan tavallisista käyttäjistä jotka ensimmäistä kertaa kokeilevat linuxia ja kielten opiskelu päättyi kansakoulun viimeiseen. Heillä tuskin elannon tienaaminen on ensimmäinen mielessä oleva asia, arvelisin että ihan surffaus, meili ja pankkiasiat ovat päällimmäisiä kuten valokuvien tallennus ja katselu, mahdollisesti muokkaus. Pitäisikö heidät rajata turvallisen käyttöjärjestelmän ulkopuolelle vain sillä verukkeella että englannin kieli ei ole ihan hanskassa? Ubuntuhan on suosittu myös osittain siksi että suomenkielinen tuki foorumeilla on varsin laaja ja mitä enenmmän linuxia käytetään suomenkielellä sitä enemmän myös googlesta alkaa niitä vinkkejä löytymään.
Kyllähän nykyaikaiseen käyttöjärjestelmään kuuluu lokalisointi ja jos käyttöjärjestelmä itsessään sisältää omankielisen ohjeen niin aina parempi. Man-sivut jotka ovat pohjimmiltaan linuxin tuki ja turva eivät englanninkielisinä aukea kuin osalle käyttäjistä, kenen mielestä tämä on hyvä asia ja kenen etu se muka on jos niitä ei saa suomeksi?
Oletustyöpöydän eroilla tarkoitin tietenkin Gnomen, KDE:n ja Xfce:n välisiä eroja. Aloitteleva käyttäjä ei yleensä asenna muuta kuin sen työpöytäympäristön mikä asennuksen mukana tulee ja näillä työpöydillä on keskenään jo paljonkin eroja. Aloittelija tarvitsee vain tiedon siitä miten jokin asia tehdään esim. Ubuntu Gnome yhdistelmässä, mikäli hän asentaa Kubuntun niin hän tarvitsee tiedon miten tuo asia tehdään Ubuntu KDE ympäristössä tai Xubuntun niin Ubuntu Xfce4 ympäristössä. Joskus muutoksia on tehtävä jopa komentorivin kautta mikä voi olla hyvinkin jakelukohtaista, nämä muutokset sitten näkyvät tai eivät näy grafiikassa. Eli siinä mielessä ohjeet saattavat olla pitkälti jakelu- ja tapauskohtaisia kun kysymyksessä on aloitteleva käyttäjä.
"kovalevyohjain ei suomeksi sano yhtään sen enempää kuin hard disk driver jos ei tiedä mistä on kysymys"
Mutta suomenkielinen tekninen sanasto on silti suomalaisen helpompi ymmärtää kuin tekninen englanti. Sana "kovalevy" jo paljastaa että asialla on jotakin tekemistä juuri kovalevyn eikä esim. cd-levyn, diskettiaseman tms. kanssa ja monet käyttäjät kyllä tietävät mikä kovalevy tai kiintolevy on. Tekninen englanti on oma sanastonsa jota jopa muuten englantia osaavien on vaikea ymmärtää saati sitten täysin kieltä taitamattomien. Suomenkieliset vastineet siis yleensä kuvaavat asiaa paremmin joskin totaalisia epäonnistumisiakin suomennoksissa on kuten itsekin totesit.
Oman käsitykseni mukaan siis syvällistä tehokäyttöä harrastaakseen täytyy englanti olla hanskassa mutta pelkkään arkikäyttöön pitäisi suomi riittää ja ohjeet tähän voisivat ihan hyvin olla suomeksi. Ainakaan minulta se ei vie mitään jos ohjeet saa jakelukohtaisena ja suomenkielisenä, riistäkö se sinulta jotakin?
>Ainoastaan Ubuntuun löytyy...
Ihan kuin olisin kuullut tällaista joskus ennenkin, jonkun Gatesin kertomana. ;)
Täydellistä bullshittia.
>...riistäkö se sinulta jotakin?
Ei minulta mutta apua kipeästi tarvitsevilta ensikertalaisilta kylläkin. Avun tarjoajia on rajallinen määrä ja jos se vielä hajoitetaan nurkkakuntaisesti pelkästään oman jakelun käyttäjille niin siitä kärsivät kaikki.
>...keskenään jo paljonkin eroja. Aloittelija tarvitsee vain tiedon siitä miten jokin asia tehdään esim. Ubuntu Gnome...
Miten se eroaa siitä mitä tarvitsee tietää Fedora Gnome yhdistelmässä?
>Sana "kovalevy" jo paljastaa että...
Ei paljasta yhtään mitään jos ei alunperin tiedä mistä on kysymys. Luulisin että enemmistö veikkaisi jotain timpurin kategoriaan viittaavaa.
Idealismi on tietysti kaunis ajatus. Kyllä olisi hyvä olla jokaisella vähintään yksi Mersu ja mielellään kuljettaja niin ehtisi katsella maisemia.
Reaalimaailma on kuitenkin kova paikka jossa rationaalinen käyttäytyminen on pitänyt ihmispolon ravintoketjun huipulla. Siitä on apua myös tietotekniikassa.
"Avun tarjoajia on rajallinen määrä ja jos se vielä hajoitetaan nurkkakuntaisesti pelkästään oman jakelun käyttäjille niin siitä kärsivät kaikki"
Itse pyrin auttamaan muita riippumatta käytetystä jakelusta mikäli suinkin pystyn ja näin näyttää moni muukin tekevän. Tarkoitinkin vain että täsmäapu on aina täsmäapua jota aloittelija tarvitsee. Lisäksi avun tarjoajien määrä kasvaa käyttäjämäärän kasvaessa mutta käyttäjämäärä kasvaa heikosti ellei pääse alkuunkaan. Sadasta aloittelijasta aina muutamia siirtyy "ravintoketjussa" ylöspäin ja auttaa ehkä muitakin. Ja miksi kaiken avun tarvitsisi olla "ammattimaista" kyllähän se riittää jos pystyy toiselle suomeksi kertomaan mitä pitää tehdä jotta saa jotakin toimimaan, pitääkö neuvomisen täyttää jokin "globaali" vaatimustaso ennenkuin se kelpaa? Yksi pointti on myös se ettei yhden jakelun käyttäjä välttämättä pysty ollenkaan neuvomaan toisen jakelun käyttäjää joten on luonnollista että syntyy keskittymiä jakeluiden ympärille vaikkakaan ei ehkä hyödyllistä kuten mainitsit. Koska emme pysty estämään sitä ettei debianin käyttäjät parveile gentoon sivuilla ja toisinpäin niin tilanne on vain hyväksyttävä.
"Miten se eroaa siitä mitä tarvitsee tietää Fedora Gnome yhdistelmässä?"
Jos apuna tarvitsee käyttää komentoriviä niinkuin joskus vielä täytyy niin kyllä niitä eroja alkaa löytymään. Esimerkiksi "service gdm stop" ei debianeissa (deb,ubu yms.) toimi. Paketinhallintakin on erilainen. Niin hullulta kuin se saattaa kuulostaa voi pienetkin yksityiskohdat olla merkittäviä avun esteitä varsinkin alkuvaiheessa. Kokeneempi käyttäjä osaa kyllä yleensä jo soveltaa toisen jakelun ohjeita omaansa.
"Ei paljasta yhtään mitään jos ei alunperin tiedä mistä on kysymys"
Suomenkieli kyllä ilmaisee suomalaiselle aina enemmän kuin vieras kieli, meille englantia osaaville englannin kieli on englantia, kielitaidottomalle se on vain yksi vieras kieli muiden joukossa. Yritätkö tosissasi väittää että "display" kertoo totaalisen kielitaidottomalle enemmän kuin "näyttö" tai "keyboard" enemmän kuin "näppäimistö"??
"Reaalimaailma on kuitenkin kova paikka jossa rationaalinen käyttäytyminen on pitänyt ihmispolon ravintoketjun huipulla. Siitä on apua myös tietotekniikassa."
Kaikki pyrkii tasapainoon ja niin pyrkii myös linuxin käyttäjäkunta. Osalle riittää nyt ja tulevaisuudessa se että webbiselain ja mailsofta toimivat, osa haluaa käyttää konetta tehokkaammin ja jotkut haluavat tutkia koko järjestelmäänsä syvällisemmin. Peruskäyttäjille riittää pääsääntöisesti suomenkieliset ohjeet, juuri niitä he kipeimmin tarvitsevat mutta niitä ohjeita voisi olla enemmän suomeksi. Loogista olisi että ohjeet löytyisivät kunkin jakelun suomalaisilta kotisivuilta. Experttitasolle menijät pääsääntöisesti osaavat valmiiksi englantia koska ilman sitä tietotekniikassa ei tosiaan pärjää kovinkaan hyvin. Mikään ei kuitenkaan edellytä että kaikkien käyttäjien olisi saavutettava jokin tietty osaamistaso ja hallittava tekninen englanti ohjeita saadakseen eikä se ole edes käytännössä mahdollistakaan.
Sinun reaalimaailmassasi saattaa tietoteknisen ravintoketjun yläpäässä oleminen olla tärkeäkin asia mutta kaikille se ei sitä ole, jollekulle laskun maksaminen webin kautta on se pointti, en näe mitään ratkaisevaa syytä miksei häntä voisi neuvoa suomenkielellä.
>Itse pyrin auttamaan muita riippumatta käytetystä jakelusta...
Hieno piirre ihmisessä. En ole koskaan sinua mollannut ja toivoisinkin lisää kaltaisiasi. Läheskään kaikista "avuntarjoajista" tai pikemminkin "tyrkyttäjistä" ei valitettavasti voi sanoa samaa.
>...en näe mitään ratkaisevaa syytä miksei häntä voisi neuvoa suomenkielellä.
Ei minunkaan mielestä siinä ole mitään pahaa sinänsä mutta kuten sanottu, rajallisten resurssien käyttö tulee optimoida esim. tällaiseen:
http://linux.fi/index.php/Linux-kannettavat
http://linux.ilmainen.net/
Ihan suomeksi ja auttaa erittäin monia, jakelusta riippumatta täysin tasapuolisesti.
tai:
http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/index.php
...joka on Red Hat pohjainen mutta selvästi kerrotaan että se ei ole ainoa autuaaksi tekevä vaan neuvoja voi soveltaa mihin hyvänsä jakeluun.
Olemme ajatustavallamme siis jo aika lähellä mutta pientä eroakin löytyy ja niin pitääkin. Muuten menee pelkästään selkään taputteluksi.
Totta, omasta poikkeavat näkemykset pistävät tutkimaan omia näkemyksiään tai ainakin niiden pitäisi. Tietenkin voi myös aina jääräpäisesti pitää omia käsityksiään poikkeuksetta oikeina vaivautumatta pohtimaan tai tarkastelemaan muiden käsityksien sisältöä.
No, jos olisin jääräpäisesti pitänyt omista käsityksistäni aina kiinni käyttäsin nyt todennäköisesti Windows Vistaa tai ainakin yhä XP:tä, jälkeenpäin todettuna kannattaa siis freesata ja tarvittaessa korjata omia käsityksiään ;D
Mikä noissa luettelemissasi on jotenkin niiin Ubuntu-spesiaalia että valitsit sen otsikkoon? Ihan samat löytyy KAIKISTA jakeluista.
On moraalitonta johtaa aloittelijoita harhaan tällaisella katteettomalla hypetyksellä.
Syy miksi moni Windows-käyttäjä ei ole jo siirtynyt Linuxin (esim. Ubuntun tai KDE:n) käyttäjäksi johtuu asenteesta. Pelätään uutta ja outoa. Kyseessä eräänlainen Matti ja Teppo-ilmiö. Mitä sitä nyt meikäläinen. Minä tässä vaan entiseen malliin...
Ubuntun käyttäminen on helppoa. Asentamisessa ei mitään ongelmia paitsi jos kone joku erikoistapaus. Ajurit ja laitteet Ubuntu tunnisti paremmin kuin Xp.
Järjestelmän hallinta myös vaivatonta. Muodostat pääkäyttäjän lisäksi muita käyttäjiä. Surffaat ja työskentelet muuna käyttäjänä, ylläpidät järjestelmän päivityksiä pääkäyttäjänä (mm. pakettihallinta).
Todella yksinkertaista ja loogista. Loggaudut päivän aluksi pääkäyttäjänä ja tarkistat Synapticilla että onko uusia ohjelmapäivityksiä tulossa, jos on lataat ne.
Sen jälkeen päätteellä kirjoitat
sudo apt-get clean (eli poistat asennuksen jälkeen tarpeettomat asennuspaketit, siis ne jotka olet jo siis asentanut, näin vapautuu tilaa levylle)
Tässä yhteydessä voit myös asentaa haluamaisi sovellukset. Voit myös kirjoittaa koodin: sudo ufw enable, jolloin koneen uudelleenkäynnistyksessä palomuuri panee kaikki portit kiinni. Tämä ei tosin ole välttämätöntä mutta voit sen tehdä sillä tiedän että Windowsin jälkeen olet hermona tietoturvasta ja viruksista. Niitä ei Linuxilla kuitenkaan ole. Siitä voit olla varma.
Poistut pääkäyttäjätilasta. Siirryt tavalliseksi käyttäjäksi. Helppo. Lisäksi tukenasi on asiantunteva Ubuntu-foorumin väki, joka kyllä tarvittaessa neuvoo. Jos olisit Windows-käyttäjä saisit odottaa ties kuinka paljon "teknistä apua", jonka hyödyn suhteen voidaan olla hyvinkin kriittisiä.
Linux on viemässä potin komeasti! Hyvä Linux! Hyvä Ubuntu!