millä tavoin

Kattele FST5 ohjelmia ja ota tekstitys pois.

Noh itse en suoraan sanottuna pahemmin ruotsia ehtinyt lukemaan... Suurin osa "lukemisestani" oli kahden kertaavan kurssin valitseminen syksylle ensimmäiseen jaksoon. Toki sitä tulihan sitä luettuakin jonkin verran, mutta tässä nyt jotain ohjeita, jotka copy-pastesin jostain vanhasta postauksestani.

Kuunteluihin kannattaa omasta mielestäni valmistautua kuuntelemalla ruotsinkielistä radiota. Radio vega:aa ja yle x3m:ää kannattaa kuunnella varsinkin, jos radiota tulee muutenkin kuuneltua paljon. Itse kuuntelin erityisesti aina automatkoilla ja töissäollessani, mutta olisihan sitä hyvä ollut muutenkin kuunnella. Ei telkkarin katselu ilman tekstityksiä pahitteeksi ole, mutta itse pidän radionkuuntelua kuitenkin selvästi hyödyllisempänä, sillä siinä ei saa minkäänlaista apua kuvista tms. eli ainoastaan kuuntelutaito ratkaisee kuten kuulunymmärtämiskokeessa itse kirjoituksissakin.

Kirjallisiin luin itse ensinnäkin ihan kirjasta kieliopin huolellisesti. Hyvällä kieliopin hallinnalla saa helposti aineesta huippupisteitä, sekä siitä on hyötyä myös ainakin joissain monivalinnoissa. Sen opettelemista ei todellakaan kannata laiminlyödä. Kannattaa opetella myös heiman vaikeampia lauserakenteita, kuten vaikkapa "Utan att göra" tai "efter att ha gjort" yms., sekä tiettyjä yksittäisiä aineessa hyödyllisiä sanoja, kuten toisaalta, ensinnäkin, yleensä, pääasiassa, joka tapauksessa, näin ollen, yleisesti ottaen, päinvastoin, sitävastoin yms.

Ainakin epäsäännöliset-/vahvat verbit KANNATTAA opetella täysin ulkoa sekä kuuntelu- että kirjalliseen kokeeseen. Usein YTL tuppaa nimittäin käyttämään jonkun helpohkon verbin synonyyminä juuri vahvaa/epäsäännöllistä verbiä joka sitten tulee ymmärtää jotta ymmärtäisi koko lauseen ylipäätään. Myöskin tietyt sanaparit, jotka kääntävät positiivisen lauseen negatiiviseksi, kuten varken-eller, kannattaa opetella ulkoa. Itse lueskelin päivän uutisia aina netistä jostain ruotsinkielisistä lehdistä, mutta muuta ei sitten oikein tullutkaan enää tehtyä. Jos aikaa/innostusta riittää, niin sitten kannattaa toki lukea kirjan teemasanastoja, ja muitakin sanastoja yleisesti, mutta itse panostaisin ensisijaisesti tuohon kielioppiin ja tiettyjen aineessa hyödyllisten verbien, partikkeleiden, andjektiivien, substanttiivien jne. opetteluun sekä myös muutaman hyvän yleispätevän lauseen, esimerkiksi. kirjeen tai yleisnosastokirjoituksen aloituksen/lopetuksen, opetteluun.

Lyhyesti sanottuna kaikki kirjallinen lukeminen on tietysti hyödyllistä kirjallisiin ja kaikki kuuntelu kuutelukokeeseen, mutta itse en ainakaan näe esimerkiksi pelkästään elokuvien katselussa ainakaan pelkästään ruotsin opettelun kannalta oikein järkeä...

Itse kokeesta vielä sen verran, että yo-arvosanasi määräytyy sekä kuuntelusta- että kirjallisesta kokeesta saamiesi yhteenlaskettujen pisteiden mukaan. Maksimipistemäärä taisi olla 290 (vai olikohan 299), josta kuuntelusta voit maksimissaan saada 90 pistettä. Loput 200 pistettä tuleekin sitten kirjallisesta kokeesta, joka koostuu sekä aineesta (voi olla joku 1 aine tai 3 lyhyttä "ainetta"; max 99pistettä), ja sitten luetunymmärtämisestä ja muusta kirjallisesta osasta (vaihtelee; yleensä monivalintoja ja suomennustehtävä, joista loput pisteet sitten tulevat.

Tsemppiä ruotsin ja muidenkin aineiden yo-kirjoituksiin!