Mitä mieltä olette

Miäkin olen miettinyt samaa. Uskon sinun pärjäävän koirasi kanssa. Ja muista, että omistajissa on aina vika noissa tapauksissa, eli tässä tapauksessa sinä:) Otta yhteyttä tänne ja kasvattajaan, jos tarvitset apua! Ja ystävillesi vain terkkuja;)

Sinulla näyttää olevan samansuuntaista ajattelua kuin Jaanahennalla;
"... Olen 15 tyttö, ja haluaisin joskus tulevaisuudessa ottaa rotikan. Ja uskon, että kykenen siitä kunnon kansalaisen kasvattamaan..."

Ja kuten sinä kirjoitit;
"...Muutaman vuoden olen ajatellut rotuna rotikkaa..."

Ensiksi pitää todeta se, että pitkä harkinta on oikea pointti.
Toiseksi se että kumpikin miettii mitä jos?
Kolmanneksi rodusta on otettu selvää.
Neljänneksi kumpikin sitoutuu kouluttamaan koiransa.

Näillä teidän asenteilla kun olisi jokainen koiraa harkitseva liikenteessä, ei sinunkaan tarvitsisi lukea näitä:
"...Mutta nyt alkaa tulla ristiriitaisia tunteita kun lukee esim. netistä kaikenlaisia tarinoita rottweilereista, ja tuttavat yrittää puhua etten hankkisi sellaista..."

Tutustu rotuun livenä, kiertele kenneleitä, kiertele paljon. Tutustu ja kysele kentän laidalta omistajilta, näin saat varmasti hyvän K-A:n mitä mieltä rodusta ollaan. Yhden tai kahden sana kun ei ole koko totuus. Netistä et sitä totuutta ainakaan löydä.

Mitä mieltä olette Ekaksi koiraksi, oli kysymyksesi otsikossa.

Ensimmäinen Rottweiler on aina se ensimmäinen kun se eteen tulee, siitä ei päästä mihinkään.

Teidän ja Jaanahennan kummankin asenne on terve.
Kun aloittaa jo nyt tutkimaan koirien tuloksia suvuista että myös ne ovat terveet, liittymällä esim. yhdistykseen.
Kummallakin on loistava tulevaisuus Rottweilerinne kanssa.

Minulla ei ole itselläni koskaan ollut rotikkaa, mutta läheinen ystäväni otti sellaisen. Seurasin läheltä sitä taistelua, jota koiran kouluttaminen vaati. Se oli kovaa työtä ja koira tuhosi uhossaan vastikään remontoidut lattiat ja seinät. Se suorastaan puri paloja seinästä.

En väitä, että kaikki tekevät niin:)

Minun mielipiteeni on, että ensimmäiseksi koiraksi ei kannattaisi ottaa rotikkaa. Tai jos nyt kuitenkin ottaa, pitäisi varmistaa, että koulutuksessa on mukana pätevä henkilö, joka tuntee kyseisen rodun ja sen vaatimukset. Ihan vaan varmistukseksi ja tueksi, koska rotu on niin haasteellinen.

Olen aina ihaillut rotikkaa, mutta iän myötä olen tullut melko laiskaksi, joten oma puhtini ei enää riittäisi ko. rodun kouluttamiseen. Voin kuitenkin nähdä itseni ko. rodun "omistajana", sillä aikomukseni on joskus ottaa koira, joka etsii uutta kotia. Tällöin voisin hyvin ajatella hyvin koulutettua rotikkaa. Vielä kun saan selvitettyä, miten rotikka suhtautuu omistajanvaihdokseen:)

me otimme ekan koiramme kohta melkein kaks vuotta sitten ja rotuna oli rotikka, otimme rodusta selvää rotuun liittyvillä ja oikean totuuden rodusta kertovilla sivuilla emmekä säikähtäneet. asuimme kerrostalossa koiran otettua ja emme ole koskaan käyneet millään koirankoulutus kursseilla. koiramme on narttu, tosi lempeä, jos pysähdymme kadulle ja se näkee kaukaa tulevan ihmisen alkaa se heiluttamaan häntää ja juoksemaan kohti ihan kuin olis parhainkin tuttava. kertaakaan en ole nähnyt näyttävän hampaita tai muuta. Mielestäni rotikan ottamisessa olennaisin on se että sille on aikaa käyttää joka päivä lenkillä, satoi kaatamalla vettä tai mitä tahansa, mutta kunhan siellä lenkillä käy sen 1tunnin päivässä. Ja että huomiota on valmis antamaan muutenkin. Näillä eväillä ollaan me pärjätty neidin kanssa lisäksi että aimo annos hermoja välillä kun ei tahdo jotkin opit mennä perille kuten vetäminen lenkillä jolloin ollaan päätetty että senttiäkään ei liikuta ennen kuin hihna löystyy ja silloin on välillä ollut tahtojen taistoa. Että monet kirjoittavat rotikoista tuntemuksien perusteella ja sen perusteella mitä ovat kuulleet. Kannattaa kysyä suoraan kasvattajilta jotka kyllä tietävät rodun hyvät kuin että myös ne huonot puolet. Mutta monesti koiran huonon luonteen takana on omistaja, valitettavasti. Mutta on myös luonne vikaisia, mutta hei, mistä rodusta niitä ei löytyisi???