Kuten Lamminen & Rantanen tutkimuksessa perhehoito määritellään: "Perhehoito on tarkoitettu pääsääntöisesti pitkäaikaiseksi sijoitusmuodoksi. Tavoitteena on, että lapsi asuu perheessä itsenäistymiseensä asti."
Tämä perustuu mm. Goldsteinin oppiin, että jos sijoitukset ovat lyhyitä, jää psykologinen vanhemmuus syntymättä hoitajan ja lapsen välillä. Minkä hiton takia sen pitäisi syntyä lyhyessäkin sijoituksessa? Pysyvää sijoitusta pidetään erityisen tärkeänä silloin, kun vanhemman ja lapsen välinen suhde on vaurioitunut. Ja eihän sijaishuoltomme tunne muita kuin em. sijoituksia.
Kuitenkin mm. Vinterhead ja muut tarkastelevat sijoitusta lapsen indentiteettikehityksen kannalta. Siinä lapsi sisäistää vanhempansa ja pystyy tämän kanssa käymään sisäistä vuoropuhelua. Hyväkään s-vanhempi ei korvaa bio-vanhempaa, joka kulkee lapsen sisällä psykologisessa merkityksessä. Huostaanotossa lapsi menettä paitsi vanhempansa, myös yhteyden osaan itseään. Siksi kannatetaan tiivistä yhteydenpitoa alkuperäisiin vanhempiin. Tämä tarkoittaisi myös mahdollisimman lyhyiden sijoitusten suosimista.
Muitakin syitä löytyy, jotka puoltavat lyhyitä sijoituksia. Esim. Janhusen v. 2007 tutkimuksessa sijoitus purkautui s-perheessä tapahtuneen kaltoinkohtelun seurauksena 5:ssä tapauksessa, minkä lisäksi 4 lasta oli kertonut tulleensa kohdelluksi huonosti, mutta siitä ei ollut riittävää näyttöä. S-vanhempien sukulaisuus, PRIDE-koulutus, sekä oman isän aktiivisuus näyttävät suojelevan s-lasta pahoinpitelyltä - sekä se, että sijoitus on purettu tarpeeksi ajoissa eli ensimmäisen vuoden aikana.
Myös vanhempien mollaajana liitto on tehnyt kiitettävää työtä. Liiton tilaamilla tutkimuksilla huostien syistä valmistetaan s-vanhemmat ennakkoon kielteiseen asennoitumiseen vanhempiin. Tapaamisissa ovat paikalla vain sijais- ja bio-vanhemmat, jolloin s-vanhempien töykeälle ja ylimieliselle käytökselle on yhtä vaikea saada näyttöä kuin lapsen kaltoinkohtelullekin. Kun täysin ilman lain lupaamaa tukea jäänyt vanhempi väsyy lopullisesti ja katkaisee yhteyden lapseensa, tulkitaan tämä välinpitämättömyydeksi, jota se ei suinkaan aina ole. Jos vanhemmat jatkavat silti yhteydenpitoa, s-perhe kuvaa heidät sossuille ja tutkijoille röyhkeiksi häiriköiksi, jonka perusteella sijareiden korvauksia nostetaan, koska "he tekevät raskasta ja arvokasta työtään vaikeissa olosuhteissa".
Tämä perustuu mm. Goldsteinin oppiin, että jos sijoitukset ovat lyhyitä, jää psykologinen vanhemmuus syntymättä hoitajan ja lapsen välillä. Minkä hiton takia sen pitäisi syntyä lyhyessäkin sijoituksessa? Pysyvää sijoitusta pidetään erityisen tärkeänä silloin, kun vanhemman ja lapsen välinen suhde on vaurioitunut. Ja eihän sijaishuoltomme tunne muita kuin em. sijoituksia.
Kuitenkin mm. Vinterhead ja muut tarkastelevat sijoitusta lapsen indentiteettikehityksen kannalta. Siinä lapsi sisäistää vanhempansa ja pystyy tämän kanssa käymään sisäistä vuoropuhelua. Hyväkään s-vanhempi ei korvaa bio-vanhempaa, joka kulkee lapsen sisällä psykologisessa merkityksessä. Huostaanotossa lapsi menettä paitsi vanhempansa, myös yhteyden osaan itseään. Siksi kannatetaan tiivistä yhteydenpitoa alkuperäisiin vanhempiin. Tämä tarkoittaisi myös mahdollisimman lyhyiden sijoitusten suosimista.
Muitakin syitä löytyy, jotka puoltavat lyhyitä sijoituksia. Esim. Janhusen v. 2007 tutkimuksessa sijoitus purkautui s-perheessä tapahtuneen kaltoinkohtelun seurauksena 5:ssä tapauksessa, minkä lisäksi 4 lasta oli kertonut tulleensa kohdelluksi huonosti, mutta siitä ei ollut riittävää näyttöä. S-vanhempien sukulaisuus, PRIDE-koulutus, sekä oman isän aktiivisuus näyttävät suojelevan s-lasta pahoinpitelyltä - sekä se, että sijoitus on purettu tarpeeksi ajoissa eli ensimmäisen vuoden aikana.
Myös vanhempien mollaajana liitto on tehnyt kiitettävää työtä. Liiton tilaamilla tutkimuksilla huostien syistä valmistetaan s-vanhemmat ennakkoon kielteiseen asennoitumiseen vanhempiin. Tapaamisissa ovat paikalla vain sijais- ja bio-vanhemmat, jolloin s-vanhempien töykeälle ja ylimieliselle käytökselle on yhtä vaikea saada näyttöä kuin lapsen kaltoinkohtelullekin. Kun täysin ilman lain lupaamaa tukea jäänyt vanhempi väsyy lopullisesti ja katkaisee yhteyden lapseensa, tulkitaan tämä välinpitämättömyydeksi, jota se ei suinkaan aina ole. Jos vanhemmat jatkavat silti yhteydenpitoa, s-perhe kuvaa heidät sossuille ja tutkijoille röyhkeiksi häiriköiksi, jonka perusteella sijareiden korvauksia nostetaan, koska "he tekevät raskasta ja arvokasta työtään vaikeissa olosuhteissa".
Vastaukset 27
Vanhimmat
Yhteiskuntamme on ottanut siis oikeudekseen hankkia missä tahansa perheen ongelmatilanteessa "paremmat vanhemmat". Sijaisvanhempien kelvottomuudesta tarvitaan näyttöä, omien vanhempien ei, lopullisen siunauksen antaa hallinto-oikeus.
Sijais- ja omien vanhempien arvostuksen epätasa-arvo näkyy myös perheiden tuissa. S-vanhempaa suositellaan jäämään vähintään puoleksi vuodeksi kotiin s-lapsen tultua perheeseen ja esim. Helsingin sosiaalivirasto korvaa osittain tästä aiheutuneen ansiotulojen menetyksen. Mutta kun oma vanhempi jää kotiin hoitamaan erityislastaan, ei kukaan korvaa tulojen menetystä senttiäkään, vaikka omaishoitajan työ on iso säästö yhteiskunnalle. Sijarin kotiin jääntiä perustellaan sillä, että se tukee lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Oman vanhemman kohdalla ne eivät ole tuen arvoisia lapsen kehityksessä.
Erit.lapsen hoidosta s-vanhemman korvaukset ovat kaikkineen jopa yli 2000 e/kk, vaikka oman lapsensa omaishoitaja saa vain 500-600 e. Omalle vanhemmalle myös verotuslainsäädäntö on sudenkuoppia täynnä. Jos hän saa eläkkeensä lisäksi omaishoidon tukea, katsoo verottaja viime mainitun ylimääräiseksi ansioksi, josta verotuksella ankarasti rangaistaan. S-vanhemman kohdalla ei rangaistusverotusta tunneta. Vain hoitokorvauksesta menee minimaalinen vero, kaikki muut lapsesta saadut korvaukset ovat verottomia.
Enemmistö vanhemmista maksaa myös päivähoitomaksuja, mutta s-vanhemmat eivät. Yleensäkin on ristiriitaista, että sijari saa lapsen hoidosta palkkaa ja ilmaisen päivähoidon, vaikka hänen hoidettavansa on tarhassa ja sijari saamassa lisää palkkaa kodin ulkopuolella. Nyt noin puolet s-vanhemmista on kodin ulkopuolisessa työssä.
Minkä takia muuten sukulaissijaisperheet saavat vähemmän tukea kuin vieraat sijaisperheet? Kuitenkin kaikista kesken kauden puretuista hoitosuhteista vain viidesosa purettiin sukulaissijoituksessa olleiden lasten kohdalla, joten sukulaissijoitus auttaa ilmeisesti viihtymään ja jaksamaan.
Kulukorvausta korottavana tekijänä ovat esim. lapsen harrastemenot, vammasta tai sairaudesta johtuva normaalia suurempi kulutus, normaalia suuremmat matkakulut tai yhteydenpitokulut. Olen vuosia protestoinut juuri tuota, että "lapsen normaalia suurempaa kulutusta" ei oman vanhemman kohdalla huomioida missään tapauksissa, vaikka kyse voi olla elintärkeistä euroista minimituloilla lapsensa kanssa elävälle vanhemmalle.
Nyt minä alan ymmärtää näitä hoidollisia huostaanottoja, siinähän lapsi sijoitetaan johonkin onkohan ne kaikki intensiivihoitoyksiköitä. Nehän saavat hirveät summat yhdestä lapsesta, en muista enää tarkkaan rahamäärää, mutta aikamoisen summan sai ensin kunta maksaa sitten vielä tuli kaikki Ray-avustukset päälle. Ei ihme, ettei sieltä haluttu päästä helppohoitoista, vahingossa sinne eksynyttä lastani pois.
Ja jos sijari saa yhdestä lapsesta 2000 euroa, kahdesta 4000, ilmaisen päivähoidon ja käy vielä töissä. Hitot mitä businestä. Siihen hintaan kyllä varmaan vanhempi haukutaan mielinmäärin, ettei kukkaro ehdy. Ovatpa rahanahneita tyyppejä ja sitten vielä täällä selittävät appelsiinin tuoksuisesta oikeasta äidistä... HUH sitä juttua, että äklötti.
Omat kokemukseni ovat kunnallisesta lastenkodista tuon intensiivihoidon jälkeen. Ei ne siellä tietääkseni mitään kauheita palkkoja vetele, mutta kyllä ne parhaimmat aika usein sieltä pois lähtevät ja tilalle tulee aina uusi.
He ovat vaan jotenkin niin pätemistarpeisia. Vanhemman mollaaminen lapselle ja sossulle on heille kunnia-asia. Lisäksi mollaamisesta he syyttävät äitiä, jonka takia vanhemman ja hoitavan tahon välillä on pahoja ristiriitoja, jotka taas häritsevät lapsen hyvinvointia.
Tai sitten ne on tosiaan koulutettu uskomaan vanhempien pahuuteen ja luulevat tekevänsä hyvää työtä, kun ylläpitävät vanhemman huonoa imagoa hoitolaitoksessa ja sossujen silmissä.
Ei mutta nyt minä muistankin nähneeni siellä jonkun erityisraha jutun, kun katsoin lapsen kansiosta koulutodistusta. Nyt minä ymmärrän, kait ne tuolla kunnallisessakin ovat jonkun tuollaisen rahasammon keksineet, ja nyt ymmärrän miksi en saanut kopioita papereista ja niistä pidetään hirvittävää vitkuttelua. Sitten vaaditaan, että saan katsoa papereita vain tietyn ihmisen läsnäollessa(en pidä siitä tyypistä). Minä haluan niistä kopiot ja siitä saa huolehtia sitten sosiaaliasiamies, miten ne saa. Heillä on kuulema vielä joissain eri kansioissa tietoja, hmm. täytyy mennä unten maille ja tutkia huomenna siellä mitä tapahtuu!
Eikö tässä maailmassa ole enää mitään hyvää ja pyyteetöntä?
maksettavista korvauksista. Se pitää muistaa, että korvaukset ovat kuntakohtaisia, ne vaihtelevat ja määräytyvät sen mukaan, mistä kunnasta lapsi tulee.
Tavallisen lapsen korvaukset ovat vähemmän, mutta Hesa maksaa kuitenkin toista tonnia joka lapsesta. Ja lopullisessa verotuksessa kai ne korvausten koot vasta määräytyvät, että mistä kaikesta saa vähennykset ja poistot sun muuta. Yhtiömuotoisessa perhekodissa on kiinteistöjen poistot, sähköt sun muuta, mitkä vaikuttavat lopullisiin ansioihin.
Kyllä on olemassa hyvää ja pyyteetöntä, se olet sinä itse.
Ja kuitenkin minä Äitinä joudun lapsille ostelemaan kaikenlaista. Kännykät olen ostanut ja puhe-aikaa aina tarvittaessa. Vaatteitakin on jouduttu hankkimaan. Enkä oikein tiedä, minne valittaisin tästä niin loistavasta "ammatillisesta perhekodista". Kun lapseni olivat sijoitettuna lastenkotiin, niin asiat olivat paremmin. Nyt kaikki mättää.
Ja tosiaan olen samaa mieltä, että "pelastakaa lapset, tappakaa Äidit! Ja varsinkin pelastakaa lapset ry:n tiimoilta.
hänen esimiehelleen ja sosiaalilautakunnalle (peruspalvelulautakuntana taitaa olla nykyisin monessa kunnassa).
Läänin sosiaalitarkastajalle samainen kirje sekä Eduskunnan Oikeusasiamiehelle.
Kun tarpeeksi moni ja riittävän moneen paikkaan laittaa näistä epäkohdista, laittomuuksista ja epäasiallisuuksista yms. tietoa ja mielellään tietenkin aina jotain konkreettista faktatietoa mukana niin
kyl tää lastensuojelunsirkustelu täs maas loppuu.
asiamiehelle.
Kyllä törkeät paikat suljetaan kun niistä riittävästi on valituksia saatu, oli syytteistä näyttöä tai ei. Myös valitusten ja kanteluiden määrä vaikuttaa, niin että pökköä pesään vain niiden teossa!
mitään, jos huostaanotot koskisivat vain päihde- ja väkivaltaperheitä. Mutta se, että osa lasten perusopetuksesta ja terveydenhuollosta on vaihdettu huostaanottoihin; kunta maksaa mieluummin sijaishuoltoon laittomasta huostaanotosta tähtitieteellisiä korvauksia, kuin järjestää
-lasten psykiatrista hoitoa
-lastenneurologista tutkimusta, kuntoutusta ja hoitoa
-erityisopetusta riittävästi niin, että normaaliälyllä varustettu lapsi voi suorittaa peruskoulun
Mitä järkeä tässä on?
Millä oikeudella lapsia kohdellaan näin?
ei ole tuohon kysymykseen vastausta saanut...pitäisiköhän Risikolle esittää tämä kysymys? Voisi olla paikallaan ja mielenkiintoista saada myös vastaus...
järkevämmille kuulostavat lapsen kannalta.
Ei se ole ollut liioiteltua, mitä täällä on kirjoitettu, että lapsen etu on unohtunut kyllä nyt joidenkin muiden etujen jalkoihin. Ja miten täällä on haukuttu sukulaissijoituksiakin! Ainakin tutkimus osoitti, että nimenomaan ne olivat kestävämpiä kuin vierassijoitukset.
Tuntuu, että joillakin on erityinen tahto toimia lastensuojeluasioissa NIMENOMAAN LAPSEN EDUN VASTAISESTI. Ja kyllähän ne lakisääteiset tuet ja palvelut ovat VÄHINTÄ, mitä perheille on annetta, ei se ole liian vaatimista ollenkaan!
Ensin ne perheille, huosta-asiat käräjäoikeuksiin ja vasta sitten huostaanottoja tekemään. Siten karsittaisiin pois lastensuojelusta ne perheet, jotka eivät sinne olisi ikinä kuuluneetkaan.
Ja kai sitä nyt päihdeperheenkin huostaanotossa on lakia noudatettava! Voi herranen aika sentään, että senkin joutuu vielä erikseen sanomaan.
Kyllä päihdeperheeksikin voi leimautua perusteetta. Kun on vuosikausia ollut lähes absolutisti, ja sitten ottaa kolme olutta, niin se kihahtaa kyllä tosi kovin päähän. Kun tässä tilanteessa sitten joku leikkipuistotäti huomaa asian, olet lopun ikääsi leimattu.
Miksi jotkut ihmiset leimataan kuten Intiassa kastittomat? Suomessa niitä ovat päihteiden väärinkäyttäjät ja lisäksi niiksi esimerkiksi lastensuojelutaholta perusteetta leimatut.
Ei nuo muutamat kovasti alkoholinkäyttöä harrastavat tuttavani jätä töissä käyntiä ja asioistaan ja lapsistaan huolehtimista. Lapsilla on hoitaja, kun he "ottavat" rajummin.
Missä tämä raja sitten menee? Saunakaljoja kait litkitään lähes kaikissa perheissä. Juhlia järjestetään, myös alkoholia käyttäen. Käydään ulkona ravintoissa rentoutumassa. Kyllä minun käsittääkseni Suomessa 10% aikuisväestöstä on suurkuluttajia. Ongelmakäyttäjien prosenttia en tiedä. Olen kyläillyt useammassa perheessä, joissa vanhemmat ovat vähän ottaneet, ei se estä heitä laittamasta lapsilleen ja itselleen ruokaa ja huolehtimaan lapsistaan muutenkin.
Joillekin sitten se taitaa mennä siihen, että apua todella tarvitsevat, ja siihen heillä pitäisi olla oikeus, mutta leimojen pelossa ihmiset eivät uskalla puhua mitään ongelmastaan.
Lastensuojelun asiakirjojen mukaan olen ollut viisi vuotta parin promillen humalassa aamusta iltaan keskittyen juomisen ohella lapsen laiminlyömiseen.
Näitä asioita lastensuojelun asiakirjoissa ei em. viiden vuoden ajalta mainita: olen tehnyt viidessä vuodessa akateemisen tutkinnon erinomaisella menestyksellä, hoitanut lapseni, rahoittanut elämisemme vaativalla ajoittaisella kokopäivä työllä näin varmistaen perheellemme hyvän toimeentulon.
Kastittomana on vaan vaikea elää ja pahinta on, että kastittomuus periytyy. Lapselle kerrotaan äidin poissaollessa negatiivisia asioita äidistä, jotka hän omaksunee omaksi persoonakseen (en ole psykologi, mutta mutu olettamin).
Kastista pois pääsee jonkun päihdehuollon kautta kait? Mitä minä teen päihdehuollossa, kun en ole päihteiden väärinkäyttäjä? Kävin viikkoja kyllä puhalluttamassa nollapromillet tuolla päihdehuollossa, mutta ei se lastensuojelulle riittänyt. Minulla on muitakin puutteita. Niitä ei mainittu.
Yksi valitus lastensuojelusta tuleekin koskemaan tätä asiaa, minulla on heistä ja etenkin heidän toiminnastaan paljon valitettavaa ja kanneltavaa, kokopäivätoimisesti. Pian kyllä menen taas töihin, mutta ennen sitä syntyy vielä luettavaa lastesuojelulle ja oikeustahoille ja rutkasti.
Ei alkoholin käytön vuoksi voi viedä kenenkään lasta huostaan, jos päihteiden käytön ajaksi hommaa lapselle hoidon. Alkoholia myydään laillisissa VALTION monopolikaupoissa, joten ei todellakaan ole rikos tai lastensuojelulain vastaista myös juoda sieltä ostamansa alkoholi.
Pienten lasten vanhempien pitää vaan suunnitella juhlimisensa etukäteen niin, että eivät ole lastensa näköpiirissä kännissä. Valtaosa päihteiden käyttäjistä näin toimiikin, mutta eikö lastensuojeluviranomaisille riitä nämä päihteidenkäytön ajaksi itsenäisesti hankitut "sijarit".
Sitten toinen juttu. Miksi esim. toisella kymmenellä oleva lapsikin pidetään vastentahtoisesti huostassa. Osaahan sen ikäinen jo ilmaista naapureille, opettajalle, kavereilleen ja vaikka mihin, jos vanhemmat aiheuttavat hänelle vaaraa tai pahoinpitelevät häntä. Murkkuikäisten ylisuojelulle, jos he haluavat sukunsa pariin, ei ole mitään perusteita paitsi se, että heidän seurastaan haluaa nauttia ulkopuoliset aikuiset.
Kyllä alkoholinkäytön perusteella, jos pidät sitä noin tiukkana, pitäisi ottaa huostaan myös kaikki tuttavieni, kavereideni, työkavereideni, naapureiden ja kaikkien tuntemieni ihmisten lapset. Tunnen paljon ihmisiä. Kukaan ei nipota, etteikö voisi ottaa saunakaljaa tai ruokaillessa käyttää viiniä tai ottaa pari vieraiden kanssa. Ei minusta alkoholinkäyttö ole ylipäätään mikään peruste huostaanotolle tai silloin saisivat sijarit, sossut ja hoitava taho huostata myös omat lapsensa.
Toisessa jutussa olet oikeassa, kyllä noin isot lapset tietävät missä ovat turvassa. Jo nuoremmatkin tietävät. Ja jos eivät ole jostain syystä turvassa, he osaavat sinne hakeutua.
Kyllä tämä huostatouhu saisi Suomesta loppua, niinkuin aikoinaan loppui ihmisten pitäminen mielisairaaloissa pakosta. Nythän siellä lienee vain harvoja pakosta, eikö muutama vuosikymmen sitten niitä ollut kymmeniä tuhansia? En tiedä tarkkaan?
Huostatouhu on vanhempien tarkkailuineen niin tajuttoman idioottimaista. Jos on menossa lapsen kanssa taidenäyttelyyn, täytyy käydä näyttäytymässä, että on "kunnossa".
Tästäpä tulikin mieleen. Eikö voidi kehittää sellaista laitetta tietokoneen yhteyteen, jossa olisi puhalluspilli, kamera, etc. ja jolla voisi esittää olevansa selvinpäin, jos sellaista epäillään. Laitanpa tämän ehdotuksen tuonne tekniikan puolelle joku päivä:)
Tarkoitukseni oli kyllä kirjoittaa, että alkoholia on aivan luonnollista käyttää päivällispöydässä tai saunakaljoja. En siis ole mitenkään tiukka alkoholin suhteen. Ainoastaan, jos juo itsensä känniin, että sekoilee tai kaatuilee niin silloin ainakin pienet lapset pelästyvät, että mikä äidille/isälle on tullut ja jotta näin ei tapahtuisi olisi hyvä etukäteen hoidella lapset pois paikalta hyvään hoitoon jollekin tutulle tai lastenhoitajalle.
Harva kai nyt saunakaltajasta tai parista viinilasillisesta tulee muuta kuin iloiseksi, mikä ei todellakaan ole mielestäni lainkaan väärin. Olen sitä mieltä, että tämä käsittämätön alkoholimoralisointi on tehnyt suomalaisista juoppoja. Salaa naukkaillaan yksikseen, kun pitää esittää muodikasta ja trendikästä alkoholimoraalisaaranaajaa, ja sit menee överiks.
Minun alkoholinkäyttöni on aina luonnollista, kun sitä ylipäätään käytän. En örvellä tai kaatuile. Enkä näitä örveltäjiä jaksa itsekkään katsoa.
eikä kunta tarjoa riittävää erityisopetusta, koska sitä ei ole SÄÄSTÖSYISTÄ, niin silloin vanhemman täysin kohtuullinenkin alkoholinkäyttö on suuri negatiivinen viiva perheen papereissa. Se mainitaan niin ympäripyöreästi, että jälkeenpäin lukemalla siitä saa sen käsityksen, että vanhemmalla on vähintään jonkinasteinen alkoholiongelma.
Ja hallinto-oikeuteen ei sossun kirjauksiin mitään todentamista ja näyttöä tarvita. Siellä niellään kaikki purematta, pohtimatta. Siksi huosta-asiat olisi saatava käräjäoikeuksiin, että sossujen pitäisi TODISTAA syytteensä oikeiksi. Ei taida mennä läpi ihan eka lakiehdotus - muutenhan huostaanotot äkkiä vähenisivät räjähdysmäisesti, jos perheille yhtäkkiä oikeutta saataisiin näissä asioissa.
On se syytetulva mahtava, mitä minunkin harteile on heitelty ja sitten poisheitetty ja uusi tilalle asetettu.
Ensin olen ollut rapajuoppo.
Sitten olen laiminlyönyt lastani täysin.
Sitten minust tulikin pedofiili.
Sitten olin erittäin huonossa kunnossa, mitä se sitten lienee tarkoittanutkaan.
No kun tätäkään ei enää voitu käyttää, minusta tuli jotain uutta. Jotain uutta ja innovatiivista,
mitä lastensuojelu ei ikinä ennen kai kenellekkään ole käyttänyt,
minusta tuli
VANHEMPI, JOKA EI OLE VUOSIKAUSIIN PYSTYNYT VASTAAMAAN LAPSEN TARPEISIIN!!!!!
- Lapsen paikka on koti. Jos apua tarvitaan, se on tuotava kotiin, eikä lasta pois kodista -
ovat siis jo taakse jäänyttä aikaa
(kukahan sosiopaatti nämäkin puhkikuluneet ja mitään sanomattomat
mutta yleensä aina huostaanottoon johtavat
kliseet aikoinaan keksi?)
ja nyt ollaan siis lastensuojeluviranomaisosastolla huostaanoton selityksessä
- ettei vanhempi/vanhemmat ole pystyneet vuosikausiin vastaamaan lapsen/lasten tarpeisiin!
Lapsen etu - tapetaan äiti
- voit vain kuvitella kuinka monen muun suomalaisperheen lastensuojelun asiakasdokumenteista ja huostaanottopäätöksistä mainitsemasi teksti löytyykään.
Seuraavan kerran kun joku nauku-maija aloittaa sen tavallisen ketjun:
"miiiikääää on huostaanoton syyyyyyy, kun pitääähän sille syyyyy olla, ei ketään lasta viedä iiilmaaan syyyyytäääää",
niin vastataan kaikki, että se oli varmaan virikedeprivaatio.
Koska jokainen asioita tunteva tietää, että viranomaissyytöksillä on vain taivas kattona. Riittäneekö tuokaan, pitäisikö sanoa, että rajana on universumin rajat.
Siksi kirjatut syyt voivat olla IHAN mitä tahansa, vaikka niillä ei olisi mitään yhtä todellisuuden kanssa.
Copy-paste tekniikallahan ne käsityksensä kirjoittavat. (Huom! lakkasin eilen puhumasta lausunnoita, nehän ovat käsityksiä VAIN ja ainoastaan). Sen verran samanlaisia ne kaikki saamani tapaamisoikeuden rajoituspäätökset ovat, mitä meillekin läväytetään. Joka paperissa samat virheet, kuin edellisessä.
Aikaisemmissa meillä luki, että äiti käyttää alkoholia. Siitä ei ole oikein näyttöä, kirjoittamani vastineen mukaan. Sitten se oli muotoiltu niin hauskasti: " voisi olla mahdollista, että äiti on päihtynyt lapsen lomalla".
Väitin hallinto-oikeudelle, ettei voisi olla mahdollista ole riittävä peruste, etenkään kun se ei pidä paikkaansa.
Ei noiden teksteille voi kun nauraa: "voisi olla mahdollista"!!!!!!!!!!!!!!!!!
- Lapsen paikka on koti. Jos apua tarvitaan, se on tuotava kotiin, eikä lasta pois kodista -
Kunnat joutuvat kilpailuttamaan monia hankkeita puistoistutuksista koulurakennuksiin EU:n laajuisesti, mutta tarjouksia saadaan lähinnä kotimaasta. Vuosi sitten voimaan tulleen hankintalain pohjana oli EU:n laajuinen vapaa kilpailu. Kuitenkin esimerkiksi palvelujen osto ulkomailta on harvinaista.
Yle Uutiset selvitti 15 kunnan kokemuksia vuosi sitten voimaan tulleesta hankintalaista. Ongelmana on, että liian moni hankinta, koulukyydeistä rakennusurakoihin, on kilpailutettava.
Esimerkiksi kotimaassa on kilpailutettava yli 15 000 euron arvoiset tavaroiden ostot, yli 130 000 tuhannen euron ostot on kilpailutettava EU:n laajuisesti. Kilpailuttaminen vaatii aikaa ja osaamista, pienissä kunnissa on pula molemmista.
Lakiasioiden erityisasiantuntija Tuuli Tarukannel Kuntaliitosta sanoo, että pienissä kunnissa joku saattaa oman toimensa ohessa joutua tekemään hankintoja.
- Jos hän on esimerkiksi sosiaalitoimen tai koulutoimen johtaja, asiantuntemus on siltä puolelta, eikä hankintapuolen asiantuntemusta ole. Suuremmissa kunnissa saattaa olla puolestaan kokonaan oma hankintatoimi, Tarukannel toteaa.
Suomen kunnat ovat kilpailuttaneet EU:n laajuisesti viimeisen vuoden aikana pari tuhatta hankintaa. Kuitenkaan ulkomailta tarjouksia ei tule kuin yksittäisissä tapauksissa, eniten niitä tulee Virosta ja pohjoismaista.
Lain tarkoitus on maiden rajat ylittävä vapaa kilpailu, Suomen kunnat vaan ovat liian kaukana. Tarukannel toteaa, että jos palvelua pitää tuottaa pienellä paikkakunnalla ja suomenkielellä, sitä ei ole järkevää lähteä tarjoamaan toiselta puolelta maailmaa tai EU:ta.
että tämä on Suomen itsensä sisään ajama asia.
Jossain joskus artikkeli asiasta .....
Mitä taas tähän sosiaalihuollon kilpailutukseen esimerkiksi Lastensuojelun osalta niin olipa jonkun tantan suulla tullut sellainenkin sammakko että kun on ostettu paikkoja sijaishuollosta ja sitouduttu niihin
niin jostain sitä asiakaskuntaa (lapsia ja nuoria) on sinne maksettuihin paikkoihin saatava, ettei
tarvitse taas päättäjille selitellä miksi maksetaan sellaisesta mille ei olekaan vuoden aikana ollut käyttöä......
kun täällä kerrottiin muutaman vuoden takaisesta ajankohtaisohjelmasta, jossa haastateltu sossu myönsi, että sijaishuollon painostus lasten saamiseen tyhjille paikoille VOI VAIKUTTAA sossujen päätöksiin huostaanottojen teosta?
Eikö ole kummallista? Mitä lasta rakastavia sijaishuollon työntekijöitä ne sellaiset ovat, joiden mielestä tällaisista asioista ei saisi ääneen hiiskua sanallakaan?
ja koska on sanonut. Kun linkki annettiin, keskustelu tyrehtyi siihen...
Tämä on hyvä pointti puoltaa laitoksia, jos jotain on puollettava. Laitos ei kaadu, vaikka yksi sieltä poislähtisikin. Sijarin talous voi kaatua, jos hänellä ei ole sitä maksimi lapsimäärää.
Eli nämä sijaripaikat ovat hyvin epävakaita paikkoja ja epävakaita myös nykyisen lastensuojelulain kannalta, jossa edellytetään tehtäväksi asiakassuunnitelmaan huostaanotonpurku suunnitelma. Miten sijarin talous kestäisi tätä epävarmuutta, että lapsia lähtisikin pois ennen 18 ikävuotta?
- Lapsen paikka on koti. Jos apua tarvitaan, se on tuotava kotiin, eikä lasta pois kodista -
mutta myös Perhehoitoliitosta löytyvät omat kätyrinsä.
että lastensuojelussa ei ole mitään epäkohtia.
Tai vääntää vielä nyt niin uskomattoman väitteen, että aiheettomia ja laittomia huostaanottoja ei muka olisi.
On oltava varovainen siksi, että ei myöhemmin huomaisi taistelleensa väärän asian puolesta oikeaa vastaan.
Ja entä ne, jotka ovat koko ajan tehneet rikollisten suojelua yhtä tietoisesti kuin se Merikartanon tapauksessakin tehtiin?
Jos jonkun liiton periaatteet ovat vähänkään ristiriidassa voimassa olevan Lastensuojelulain kanssa, pitäisi palaneen käryn levitä jo viimeistään nyt hyvin laajalle. Olisiko aika periaatteiden tarkistukseen ja vaatia päättäjät tilille sijaishuollon kytköksistään?
Se, että lastensuojelu ei voi enää kauan jatkua nykyisellään, on kyllä tiedetty jo jonkin aikaa.