Patikointi ja lapset

Perheen ja patikoinnin voi yhdistää oikein hyvin - olemme tehneet sitä jo 15 vuotta, se on meidän "puuhamaa"-versio ;) Ja Itävalta on yksi parhaista paikoista aloittaa, sillä reitit on merkattu hyvin ja kartoissa olevat vaikeusasteet pitävät hyvin kutinsa. Myös Baijerin alue ja Sveitsi ovat suositeltavia vaihtoehtoja - netissä voi tarkastella karttoja ja reittejä etukäteen, ettei tule perillä yllätyksiä. Lasten ollessa pienempiä kuljimme ylös junalla, bussilla tai gondolilla ja eväsreppujen kera vaelsimme pikkuhiljaa alaspäin takaisin majapaikkaan, joka usein pilkotti alhaalla laaksossa "houkuttimena" - monesti uima-altaan kera. Jos olimme koko päivän liikkeellä lounasta syötiin ja jätskitaukoja pidettiin myös rinteissä olevissa alppimajoissa, jotka kerrassaan ihania - pihoissa monesti keinua etc muksuille. Joissain rinteissä viihdytettiin välillä itseämme huimilla kesäkelkkaradoillakin. Vähän muksuja näkee nykyisin rinteillä (siis minkäänmaalaisia), mutta kun pienenä tottuu kulkemaan niin veri vetää isompanakin, mikä mukavaa sillä eipä teinit enää kovin kulje perheen matkassa. Tänä kesänä käyty "vain" sekä Noitatunturilla että pikku karhunkierroksella, kun ei päästy "etelään". Omat patikkareissumme olemme tehneet aina kesäkuussa, ei ruuhkaa ja etenkin kuun lopulla alpppimajatkin auki - suosituimmilla seuduilla eivät mene edes kiinni välillä.

Zell am See, Lienz (paras?) ja Sölden mukavimmat alueet, mutta helppoja reittejä riittää lähes joka kylässä. Mukavaa matkaa!

(Kesä) Söllissä ja lähialueella on hyvät mahdollisuudet ulkoiluun kaiken ikäisille. Nuorimmat ovat rintalapsia, ja vanhimmat lähentelevät sataa vuotta (elokuu)! Kesäkuussa on ollut viileää (lopulla esim. yli 30) ja hiljaista, lähinnä aikuisia. Koulut loppuvat myöhemmin kuin meillä.
Sopii lapsille oikein hyvin.