Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Just something...

    Juoksen,
    kuin henkeni olisi siitä kiinni,
    ehdinkö vai en,
    Tiedän miten paljon pelkään elämää,
    ja kuitenkin miten paljon sitä rakastan,
    Sattuu,
    ahdistaa ja tahtoisin vain kaatua,
    itkeä kaiken sen pois,
    mutta se vain pahentaa,
    ja kuitenkin se tuntuisi niin hyvältä,
    Viimein,
    kaadun ja satutan itseni,
    itken viimein kuin jonkun menettäneen,
    sammaleet kastelevat vaatteeni,
    saavat minut kylmenemään,
    sade yltyy,
    se pyyhkii kasvoni liasta,
    ja tuo kasvoilleni tuhannet pisarat,
    kuin itse itkisin ne,
    Sattuu,
    miksi taas kävi,
    jalassani oleva haava,
    vuotaa pahasti,
    mutta se ei ole mitään verrattuna,
    henkiseen kipuun,
    mikä puristaa sydäntäni,
    se saa minut toivomaan,
    etten olisi koskaan edes syntynyt tänne,
    tältä minusta tuntuu,
    kun et välitä enää,
    olen vain haaksirikkoinenlaiva,
    vailla satamaa,
    johon turvautua myrskyssä,
    olen merellä hukassa,
    ehkä lopun elämääni...
    061
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    SysimustaRuusu kirjoitti:

    Juoksen,
    kuin henkeni olisi siitä kiinni,
    ehdinkö vai en,
    Tiedän miten paljon pelkään elämää,
    ja kuitenkin miten paljon sitä rakastan,
    Sattuu,
    ahdistaa ja tahtoisin vain kaatua,
    itkeä kaiken sen pois,
    mutta se vain pahentaa,
    ja kuitenkin se tuntuisi niin hyvältä,
    Viimein,
    kaadun ja satutan itseni,
    itken viimein kuin jonkun menettäneen,
    sammaleet kastelevat vaatteeni,
    saavat minut kylmenemään,
    sade yltyy,
    se pyyhkii kasvoni liasta,
    ja tuo kasvoilleni tuhannet pisarat,
    kuin itse itkisin ne,
    Sattuu,
    miksi taas kävi,
    jalassani oleva haava,
    vuotaa pahasti,
    mutta se ei ole mitään verrattuna,
    henkiseen kipuun,
    mikä puristaa sydäntäni,
    se saa minut toivomaan,
    etten olisi koskaan edes syntynyt tänne,
    tältä minusta tuntuu,
    kun et välitä enää,
    olen vain haaksirikkoinenlaiva,
    vailla satamaa,
    johon turvautua myrskyssä,
    olen merellä hukassa,
    ehkä lopun elämääni...

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu