Dopermanin puolesta

Olen samaa mieltä.
Jo pelkällä koulutuksella on suuri vaikutus koiran käyttäytymiseen. Myöskään aina ei edes muisteta tai edes käsitetä, että koira voi kotona olla kuin enkeli tai omistajiensa läheisyydellä, mutta vapaana ja kauempana omistajista voidaankin olla ihan muuta.
Viime päivinä meidän dopperia on kateltu päät kallellaan ja pidetty koirat visusti kaukana neidistä, ymmärrän tavallaan mutta tavallaan en.
On se kurjaa tuo yleistäminen! Silti en vaihtaisi rotua mihinkään!

IHANIA KOIRIA

Ihan totta on se, että vika ei koskaan ole koirassa, vaan omistajassa.
Oma mielipide on kuitenkin se, että lähes KAIKILLE isojen koirien omistajille pitäisi olla "ajokortti" vaatimus. Ihan niin kui moottoripyörät. Mopoille oma kortti, kevareille oma, ja sit isommille oma. Kaikki ei vaan hallitse eikä osaa kouluttaa isoa koiraa.
Kesälomalla tapasimme erään Dobberin omistajan josta näki, että koira ei ollut millään lailla omistajansa hanskassa.
Iso Dobberin kokoinen koira vaan saa puremisella niin pahaa jälkeä aikaiseksi, että siksi asiasta puhutaan.

"nyt vaan on sattunut niin että nuo kaikki ovat olleet doppereita". Ei se noin mene. Koirat purevat ihmisiä päivittin suomen maassa, mutta eräs paska lehti uutisoi vain suurten rotujen tekosia ja luo hysteriaa. Hysteria on hyvä business... Älkää nyt hyvät dopperien omistajat uskoko YHTÄ lehteä ja sen provokatiivisia, hysterian hakuisia, yksipuoleisia ja liioiteltuja uutisia!

Faktaa on se että pienet rodut urevat useammin kuin isot rodut. Ruotsin puremistapauksten kärjessä on mäyräkoira (ei olvin).

rotuiset (cockeri, cavalier, chihuahua jne.) purevat, ei niissä ole "mitään uutisoitavaa", mutta sitten kun verikoira dobermann, rottweiler, saksanpaimenkoira jne., puree, se on uutisen arvoinen.

Tosi on, että dobermanni puree pahemmin kuin chihuahua, mutta nämä jutut ovat omiaan ruokkimaan dobermannin raatelijan mainetta ja sitä enemmän tietyt ihmiset ostavat näitä sitten "suojelukoirikseen" (en nyt tarkoita harrastusta, joka on nimeltään suojelu vaan siis ihan näitä, että "mun koira puree sua kuule palleista")...

Olen joutunut kerran dobermannin hampaiden kohteeksi (ei kerennyt puremaan pahasti, mutta kuitenkin), mutta selvästi näki, ettei koira ollut ollenkaan hanskassa (ei ollut koiran oma omistaja taluttamassa, vaan kaveri, jonka luona koira oli hoidossa). Luulisin, että tiukemmalla kurilla ja rajoilla dobermann olisi ollut toisenlainen, mutta tätä koiraa ulkoiluttanut tuntui pelkäävän koiraa..

Dobermann on hieno rotu ja hieno koira, haluaisin kyllä sellaisen, mutta haluaisin myös mm. kaukasianpaimenkoiraakin (ja monia muita), mutta en ole varma, saisinko kasvatettua ja pidettyä sen rotuista koiraa yhteiskuntakelpoiseksi, joten ne saavat jäädä.

Mielestäni on hyvä, että lehdet uutisoivat näistä. Ikäväähän on, että muut rodun edustajat saavat siitä kärsiä, mutta varmasti jokainen dobermannin haluava tietää millainen maine rodulla on, joten turhaa paapattamista tämä ettei ymmärrä miksi muut pelkäävät sitä meidän kilttiä dobberia.
Ehkä nämä uutiset saavat ne monet tuhannet nuoret naiset ja miehet harkitsemaan tarkemmin tämän rotuisen koiran hankintaa, varsinkin jos koira on tulossa VAIN perheenjäseneksi ja lenkittäjäksi.
Dobermanni ei ole joka ihmisen koira ja sen hankintaa on harkittava hyvin tarkkaan. Se ei ole pelkkä lutuinen sohvanvaltaaja, vaan pääsääntöisesti työkoira.
Ja miksi näitä mäyräkoirien puremia ei uutisoida valtakunnallisissa lehdissä? Eihän kaikkia puukotuksia ja pahoinpitelyitäkään uutisoida. Vain ne, joissa ollaan jo lähellä hengenvaaraa. Ja niin tässäkin. Dobermanni on hengenvaarallinen väärissä käsissä ja se ihmisten tulisi muistaa.
Purematapauksien hyssyttely aiheuttaisi enemmän hallaa rodulle kuin niiden julkituominen.
Itselläni on dobermanni, enkä missään nimessä halua, että rotu saa jonkun mukavan seurakoiramaineen, koska sitä se ei ole. Se on täyspäinen harrastuskoira, eikä sitä tule muuhun tarkoitukseen ottaa. Toki jokainen harrastuskoira on perheenjäsen siinä missä tavalliset seurakoiratkin.