että Kajaanin Upm:n tehtaat lopetaan ja nyt se on sitten tämän päivän Kauppalehdessä myös. Ja niin moni uskoi että näin ei käy ja teitä ei Talvivaara pelasta vaan Kainuun totaallinen alasajo alkoi tästä päivästä. Muuttakaa heti pois ja myykää jo tänään asunto sillä vuoden päästä ei osta kukaan=Otanmäki.
Mitä minä sanoin
ennustus
272798
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
monikaan usko ennenkuin itse lukee niin linkki vielä
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/07/13313&sort=false
Luulin että uutisessa kerrotaan Kajaanin tehtaan lopettamisesta:
"Paperitehtaista uhattuja ovat Inkeroisten paperitehdas Anjalankoskella, Kajaanin paperitehdas ja Kankaan tehdas Jyväskylässä"
Mutta edelleenkin Kajaanin tehdasta uhkaa lopettaminen. Hyvä ettei ainakaan vielä lopu.
Pystyisikö muuten kainuulaiset metsänomistajat "pelastamaan" tehtaan?
jotta puunmyyjät hätääntyisivät myymään metsiään halvemmalla. Suomessahan on tunnetusti uusiutuvaa luonnonvaraa, eli metsää.
uimalan ja muiden kunnallisten investointien tekijöiden aikalisä ja katsoa tämä Tihisenniemen tilanne loppuun. Jos tehdas sieltä loppuu niin suunniteltu uimala ei ole enää järkevässä suhteessa Kajaanin veropohjaan.
että puuteollisuus pysyy pystyssä. Allas raakalaudasta, sandaalit vain jalkaan uimaan mennessä niin ei tule tikkuja varpaisiin.
vaikutusta Kainuuseen ja UPM:n osalta tehdas ajaa vielä vuosikausia nykyisiä tuotteita ja samalla investoi Kajaaniin uusien innovaatioiden pohjalta sekä lisää puunkäyttöä ja sen väli- ja jatkojalostusta.
ja olen aivan varma ettei UPM toimintaa Tihisenniemellä 1-2 vuoden päästä enää ole. PK4 on suljettu ja pysyy ja 2 kone ajetaan loppuun viimeistään 2 vuoden aikana. Kainuun puut ei pelasta sillä suuret aukot metsissä kertoo mikä on jo nyt tilanne.
jopa kainuulaisen puun varaan on mahdollista säilyttää metsäteollisuus Tihisenniemellä.
Mitä ja miten sen päätävät UPM:n johtajat.
Varmaa kuitenkin on että metsätalouden merkitys koko pohjois-Suomelle ei vähene nykyisestään vaan päinvastoin korostuu.
Rakenteelliset muutokset tuotannossa,jatkojalostuksessa ja niihin liittyvissä toiminnoissa voivat olla rajut,mutta työllisyysvaikutukset eivät tule olemaan negatiiviset.
Kajaanin osalta joku tuossa aiemmin kantoi huolta uimahallin rakentamisesta tehtaan lopettamisuhan alla.Huoli on aiheellinen,mutta suurempi huolenaihe taitaa kuitenkin löytyä Kajaanin kaupungin ja lähinnä kaukolämmön osalta jos tehdas lakkaa toimimasta lähivuosina.
Lämmöntuotanto tulee sitomaan siinä tapauksessa Kajaanilta huomattavan osan verokertymistä koska tehtaan varjossa on ollut suhteellisen edullista lämmitellä.
Lisäksi palavanjätteen hyödyntäminen ja polttolaitos on hoidettu Upm:n yhteydessä.
Kajaanin Päättäjiltä vaaditaan todellisia toimenpiteitä siltä varalta että UPM Kymmene OYj lopettaisi nykyisen toimintansa lähivuosina,eikä mitään puun jatkojalostukseen perustuvaa yhtä mittavaa yksikköä saataisi entisen tilalle.
"jopa kainuulaisen puun varaan on mahdollista säilyttää metsäteollisuus Tihisenniemellä."
Tässä tehtaiden lakkauttamisessa ei ole kysymys siitä, että riittääkö paikallinen puu jollain yksittäisellä tehtaalla. Kysymys on siitä, että miten saadaan puu riittämään koko Suomen metsäteollisuudelle. Jos käy niin kuten nyt näyttää, että nykyisen suuruisen suomalaisen metsänjalostustoiminnan puuntarvetta ei pystytä kotimaisella puulla tyydyttämään niin silloin suljetaan tehtaita ja koneita. Heikoimmat kaatuu ensin.
"nykyisen suuruisen suomalaisen metsänjalostustoiminnan puuntarvetta ei pystytä kotimaisella puulla tyydyttämään niin silloin suljetaan tehtaita ja koneita."
Kyse ei milloinkaan ole ollut kotimaisen puun riittävyydestä,vaan nyt on kyseessä voidaanko nykyistä tuotantoa tukea takaamalla kotimaiselle puulle sellainen hinta että jalostaminen saataisiin kannattamaan parempia aikoja odotellessa.
Puuta on ja sitä kasvaa Suomessa vuosittain noin 25 milj.m3 enemmän kuin suomalainen metsäteollisuus kykenee käyttämään.
-kannattavuutta syö moni muu asia kuin pelkkä kotimaisen puun hintataso jos puhutaan puun hinnasta tuolla metsässä missä se kasvaakin.
"Heikoimmat kaatuu ensin."
Kyseessä on köyhimmät kaatuu ensin,koska uskon että nykyisellä teknikaalla,osaamisella ja tehokkuudella ei enään voi päästä parempiin tuottoihin jos ottaa huomioon vallitsevan hintotason ja markkinat sekä valuuttasuhdanteet. varsinkin valuttasuhdanteet rasittavat suomessa tuotettua,suomalaisin voimin ,suomalaisesta puusta tehtyä "paperia",verrattuna esim saksassa tuotettuun.
Kajaanilla oli mahdollisuus tukea esim Kemijärven lakkautuspäätöksen yhteydessä suomalaisen metsäteollisuuden säilymistä.
Mitä Kajaani teki ?
Tuleeko Kemijärvi tukemaan Kajaania,jos lakkautuspäätöstä valmistellaan ?
Miksi Kemijärvi tukisi ?
Mutta missään ei ole määrätty että se kaikki puu joka metsissämme kasvaa olisi siellä vain metsäteollisuutta varten. On myös muita arvoja joilla on samanlainen oikeus Suomen metsiin kuin metsäteollisuudella. Eli kuten sanoin, niin kaikkea puuvarantoamme ei voi laskea talousmetsiksi.
Tällä hetkellä Suomen metsäteollisuuden puun tarpeesta puuttuu viidennes. Metsäteollisuuden tuotanto ei voi perustua siihen absoluuttisen oikeaan raaka-aineen määrään ja metsän kasvuun joka meillä on.
jotka ovat talouskäytön ulkopuolella niin niistä menettetty tuotto on korvattavissa pitkällä jänteelä tehostamalla talousmetsien käyttöä vajaatuottoisilla alueilla joissa kasvuopohja on kuitenkin kohtalainen tai hyvä.
Toisaalta tuontipuu on heikentänyt metsätalouden tuottoa,tehokkuuta ja hyödyntämismahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Rästiintymiset hoidoissa,harvennuksissa ja alueilla joissa metsä-alan tehokas käyttö olis lisännyt tulevaisuuden puunsaantia on mielestäni johtunut huomattavilta osin toimenpiteistä joihin ovat syyllistyneet metsäteollisuuden ostopuoli,poliittiset päättäjät sekä hallinto ja valvontaviranomaiset,syyllistyneet lähinnä seuraamaan tilanteen kehittymistä jo lähes 20 vuotta.
Itkemisessä on keskitytty suojelun vaikutuksiin ja sallittu kuitenkin metsien vajaakäyttö,koska veäläisellä puulla on pytytty paikkaamaan teollisuuden tarve.
Paljoko arvelisit tuon vuotuisen kasvun kärsineen hoitamattomuuden,ostohaluttomuuden ja välinpitämättömyyden takia.
Muistaakseni on hehkutettu metsänkasvun lisääntymisellä,joka on kylläkin totta mutta kaikkea ei voida laskea tehometsätalouden ansioksi.Osan on hoitanut kasvukauden pidentyminen.
""Tällä hetkellä Suomen metsäteollisuuden puun tarpeesta puuttuu viidennes. Metsäteollisuuden tuotanto ei voi perustua siihen absoluuttisen oikeaan raaka-aineen määrään ja metsän kasvuun joka meillä on. ""
Muistuttaisin että Suomen metsäinventoinnissa laskennallinen puun määrä oli noin 2270 milj.m3 ja vuotuinen kasvu noin 100 milj m3.
Tietääkseni metsällä on eroavaisuus peltokasvien viljelyyn siinä että satoa ei ole pakko korjata joka kesä,vaan korjuuta voi myös aikaistaa jopa kymmenillä vuosilla mikäli tarve on kuitupuusta niin kova kuin annetaan ymmärtää.
Hakeko metsäteollisuus puun hintaan ratkaisua joka kestäisi maailman tappiin ?
Tuskimpa siitä on kyse ? Jos on niin silloin ollaan jo suotakin syvemällä.
Samaa mieltä tuosta venäjän tuontipuun vaikutuksesta metsäteollisuutemme tehottomuuteen.
Ja ymmärrän venäläisiä hyvin jos pyrkivät rajoittamaan puuraaka-aineen vientiä. Tuohan on ollut aivan hölmöä homma antaa raaka-aineen ja sen mahdollisten tuottomahdollisuuksien valua käsistä. Eihän sellaista katsota hyvällä missään. Onni tässä on se, että tuontipuun väheneminen pakottaa Suomen metsäteollisuuden sopeutumaan ja tehostumaan.
Osaltaan tehottomuuteen vaikuttaa myös pirstaloitunut metsien omistaminen, tarkoitan tällä kuolinpesien omistuksessa olevia metsiä. Joissain tapauksessa hakkuumahdollisuudet käytetään nopeasti ja jälkihoito jää retuperälle vuosikymmeniksi. Joissain tapauksissa taas hakkuita ei tehdä, ehkä eripuraisuuden takia, ja metsät ränsisityvät pystyyn. Näille kuolinpesille pitäisi olla joku porkkana tai taho jonka avulla tätä omistusta saataisiin selkeytettyä ja sitä kautta tehokkuutta parannettua. Perintönä saadun metsätilan selvittelyprosessi voi olla monelle asiaa tuntemattomalle kuolinpesän osakkaalle liian vaikea pala. Tähän tarvittaisiin ilmaista neuvontaa ja palvelua.
metsää metsätalousammattilaisen,lähinnä metsätalousinsinöörin silmin.
Päätösten jotka ohjaavat metsien käyttöä tulisi pohjautua enemmän taloudelliseen ajattelutapaan ja sijoitustuoton maksimointiin,ottaen myös huomioon metsäalan ja taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Pikku palstat ovat yksi ongelma,eikä se koske ainoastaan perikuntia ja pientilallisia.
Metsätalouden ammattilaisetkaan eivät ole nostaneet riittävässää määrin esille hakkuiden keskittämistä suuremmille aluekokonaisuuksille,jolloin tehokkuus ja koko puuhuollon ketju hyötyisi siitä.
Hinta voisi olla korkeampi alueilla jotka olisivat määräajoin tehohoidon alla ja normitettu tehtävien töiden osalta.Ja vastaavasti tehoalueen ulkopuolisia tuettaisiin omatoimisuudesta korkeammilla hankitatyökorvauksilla,joloin alalle voisi jopa syntyä uutta yritystoimintaa.
## esim. Tänä vuonna tällä alueella toteutamme yhteishankkena metsien kunnostukset,hakkuut,parannushankkeet ja jälkityöt joista metsänomistaja hyötyy rahalliseti (maksettu korotus-myynti,hankerahoitus yms.)
Nykyinen metsien hyödyntäminen muistuttaa enemmä kusiaispesien toimintaa jossa hääritään sinne sun tänne.Sillä erotuksella että muuraihaiset eivät valikoi parasta tuottoa ja eivätkä myöskään kilpaile itseään hengiltä.
tuollainen kokonaisvaltainen yhteishankkeeseen perustuva metsänhoito.
Siihen liitty kuitenkin paljon tekijöitä ja tarpeita jotka eivät ole kaikilla metsänomistajilla samat. Metsänomistajien hakkuu- ja muut toimenpidehalut vaihtelevat suuresti. Taloudellinen tarve ja mahdollisuudet eri toimenpiteille ovat eri metsänomistajilla erilaiset. Ei pidä unohtaa myöskään tunneperäisiä seikkoja.
Uskon kuitenkin metsänhoitomenetelmiä tullaan tehostamaan, tuontyyppiset yhteishankkeet voivat olla osa sitä. Jatkossa jopa jonkinlaiset metsäyhtymät tai yhteismetsät voisivat lisääntyä.
missään yhteisessä hankkeessa jokaisen yksittäisen osapuolen kaikkien mieltymysten huomioon ottamista.
Yksinkertaisesti:
Tiedoitus
Kuuleminen
Yhteishanke
Rajattu isompi toimenpidealue
Määritellyt edut joista seuraa hyöty joka pohjautuu etuisuuksiin kuten parempaan tuottoon ja kasvun maksimointiin.
Metsän rahallinen tuotto on sen verran pieni vuositasolla että ei liene vaikeuksia löytää vastaavia tuottoja saaduille myyntituloille muunkaan sijoittamisen puolelta,jos vielä jaksaa ymmärtää että hoitotoimet ovat metsän ja luonnon etu,puhumattakaan muista arvoista.
Samalla tehostuu neuvonta,suunittelu.korjuu,energiatehokkuus yms...
Eihän tietäkään ole taloudellista tai järkevää rakentaa vuosikymmeniä pätkä sinne toinen tänne ja lopuksi yhdistää se muuhun tieverkostoon.
Kerralla kuntoon ja seuraavan kerran suurempi kunnostus 10 vuoden kuluttua jos tarpeet eivät sitä ennen muutu olennaisesti.
Saama pitäisi sopia metsäsektorillekkin.
että tämän päivän hakkuumenetelmät eivät aina toimi. Hakkuiden koneellistuminen on hyvä asia mutta näille pehmeille keleille pitäisi kehitellä jotain paremmin sopivaa.
ei muuta kun lisää pakolaisia!
todella, että mamut metsään töihin. Kyllähän heistä joku prosentti (1/100) vois mennä. Mutta miksi ei sekään mene, joutus elättäjäksi heimolaisilleen.
Ne jotka suosii mamuja, heille nostettakoon veroprosenttia 50 %.
jo ihmettelinkin, että eikö täällä olla hereillä ollenkaan, vaan nukutaan vaan.
Suomalaisen metästeollisuuden tuottaman sellun hinta on hiemna yli 500 euroa, kun se kilpailijamaissa on satasta halvempi. Raaka-aine, eli kuitupuu, maksaa alun toistasataa euroa, loppu on tuotantokustannuksia. (Katso hesari 20.7)
Suomalaisella metsäteollisuudella on siis kehittämisen paikka tuotannon tehostamisessa. Teollisuus kuitenkin itkee halvan puun perään, kun ei uskalla tehdä tarvittavia tuottavuustoimia omassa pesässään. Ja totuushan on, että kermanekan ääressä kasvanut paperiduunariporukka ei näitä toimia anna tehdäkään vaaliessaan ns. 'saavutettuja etuja'.
Näin ollen koko ala on melkoisen ahtaassa raossa, ja ainoa keino näyttää nyt olevan laajamittainen toimintojen alasajo. Samalla duunarit tulevat kakanneeksi omaan housuunsa.
Näin se mualima pyörii. Puuta kyllä saadaan jos hinta on kohdallaan!
( metsänomistaja) saa raakapuusta vajaa 30 € kuutiolta. Mistä muut kulut, kun hinnaksi ilmoitetaan yli sata euroo kuutiolta.
Tuosta 30 € puun myyjä maksaa 28 % veron.
Nyt tekisi mieli kysyä Ahoselta kumpi se on se viisas mies, TÄHTINEN vai AHONEN. TV:ssä Ahonen kehtasi epäillä jopa Tähtisen viisautta. Meneilläänhän oli meidän kaikkien muistamat paperin tupo neuvottelut viimeksi.
MISSÄ ON NYT AHONEN??????????????????????
asiaa katsoo.
Katsojia näyttää riittävän suomalaisen metsäteollisuude perään,eikä kaikkea sulateta edes pitkin hampain.
Vettä myllyyn sanoi professori.
"Matemaattinen osaaminen on suomalaisissa yrityksissä muutamaa kärkiyritystä lukuun ottamatta epätyydyttävällä tasolla. Tämä on vähitellen muodostumassa kriittiseksi tekijäksi yritysten kehitykselle" #
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/07/13319&sort
Halpa ratkaisu ei ole välttämättä edullisin..
Eiköhän se ole venäjän oma asia määritellä onko heidän hakkuut laittomia vai ei, ei suomen tehtävä ole olla heille poliisina.
Käykääpä tuo laittomuus kertomassa venäläisille :D Nauravat suunsa ristiin.
asiaa on tuotu julkisuuteen Suomen ulkopuolelta,jossa myös asiakkaista suurin osa on.
Samassa kuorossa ollaan ja sillä siisti.......
Kyllä noita villapaita porukoja piisaa joka asiaan esittämään parempaa tietoa.