Aloin viikonloppuna miettimään, että vaadinko minä mieheltäni liikaa apua kodin pyörityksessä ja lapsen hoidossa...?
Olimme lauantaina istumassa iltaa ystävä pariskunnan luona. Heillä on pojat 3v ja 4kk. Mies ei kuitenkaan koko iltana tehnyt mitään auttaakseen vaimoaan. Nainen hoiti lapset: syötti ja vaihtoi vaippaa. Laittoi meille kahvia pöytään, saunaa lämpiämään ja teki miljoonaa asiaa vielä "siinä sivussa"...
Kun kysyin varoen asiasta, niin perheen äiti oli sitä mieltä, että kun mies kerran käy töissä ma-pe, klo. 8-16, niin hän ei voi vaatia, että mies jaksaisi vielä illalla tehdä kotitöitä. Viikonloppuisin mies saa omaa aikaa... Äiti vain tuntui todella kireältä ja väsyneeltä. Mies luonnollisesti oli iloinen tästä järjestlystä. Äiti sanoi, että joskus aikoinaan kun hän patisti miestä auttamaan töiden lisäksi, oli mies ollut todella kärttyisä ja aina pahalla tuulella. Näin hän kuulemma saa miehen olemaan parammalla tuulella, ja tämä on tietenkin hyvä asia myös lapsille...
Aloin pohtia, että onko minun miehelläni sitten jotenkin erikoisen "kova kuri". Vaikka hänkin on arkipäivät töissä, niin silti hän auttaa. Syöttää tyttöä (5kk), vaihtaa vaippaa, kylvettää, laittaa nukkumaan ja puuhailee tämän kanssa. Auttaa tiskeissä, pyykissä, vie roskia, käydään yhdessä kaupassa, ulkoiluttaa koiraa ym. Tietenkin minä teen niin paljon kuin jaksan ja kerkeän, mutta en pystyisi/jaksaisi tehdä kaikkea yksin, ja meillä on kuitenkin vain yksi lapsonen... tottakai molemmat saavat myös omaa aikaa käydä harrastuksissa ja välillä myös tuulettumassa. :) Öisin tietenkin minä herään syöttämään lasta, että mies jaksaa aamulla herätä töihin. Yritän kyllä välillä myös vähän hemmotella kultaani. Viime viikonloppuna annoin hänen nukkua todella pitkään ja sitten vein aamupalaa hänelle vuoteeseen... ;)
Miten muissa perheissä jakautuu hommat?? Teetänkö minä liikaa töitä miehelläni??
Olimme lauantaina istumassa iltaa ystävä pariskunnan luona. Heillä on pojat 3v ja 4kk. Mies ei kuitenkaan koko iltana tehnyt mitään auttaakseen vaimoaan. Nainen hoiti lapset: syötti ja vaihtoi vaippaa. Laittoi meille kahvia pöytään, saunaa lämpiämään ja teki miljoonaa asiaa vielä "siinä sivussa"...
Kun kysyin varoen asiasta, niin perheen äiti oli sitä mieltä, että kun mies kerran käy töissä ma-pe, klo. 8-16, niin hän ei voi vaatia, että mies jaksaisi vielä illalla tehdä kotitöitä. Viikonloppuisin mies saa omaa aikaa... Äiti vain tuntui todella kireältä ja väsyneeltä. Mies luonnollisesti oli iloinen tästä järjestlystä. Äiti sanoi, että joskus aikoinaan kun hän patisti miestä auttamaan töiden lisäksi, oli mies ollut todella kärttyisä ja aina pahalla tuulella. Näin hän kuulemma saa miehen olemaan parammalla tuulella, ja tämä on tietenkin hyvä asia myös lapsille...
Aloin pohtia, että onko minun miehelläni sitten jotenkin erikoisen "kova kuri". Vaikka hänkin on arkipäivät töissä, niin silti hän auttaa. Syöttää tyttöä (5kk), vaihtaa vaippaa, kylvettää, laittaa nukkumaan ja puuhailee tämän kanssa. Auttaa tiskeissä, pyykissä, vie roskia, käydään yhdessä kaupassa, ulkoiluttaa koiraa ym. Tietenkin minä teen niin paljon kuin jaksan ja kerkeän, mutta en pystyisi/jaksaisi tehdä kaikkea yksin, ja meillä on kuitenkin vain yksi lapsonen... tottakai molemmat saavat myös omaa aikaa käydä harrastuksissa ja välillä myös tuulettumassa. :) Öisin tietenkin minä herään syöttämään lasta, että mies jaksaa aamulla herätä töihin. Yritän kyllä välillä myös vähän hemmotella kultaani. Viime viikonloppuna annoin hänen nukkua todella pitkään ja sitten vein aamupalaa hänelle vuoteeseen... ;)
Miten muissa perheissä jakautuu hommat?? Teetänkö minä liikaa töitä miehelläni??
Vastaukset 8
Vanhimmat
melko paljon, hyvä niin jos ei ole väkinäistä eikä riitaa tule.
meil isäntä hoitaa lasta yöt, käy töissä (menee iltapvällä töihin ja nukkuu 6-8 h) ja vie roskat, kantaa ppainavat, käy kaupas, hoitaa lasta paljon ja mielellään.
silti koti on levälllään johtuen siitä etten mä jaksa siivota.. nooh.. ehkä sit kun raskauden ja synnytyksen jälkeinen väsymys on menny ohitse..
mä laitan ruoat pääasiassa, mut meillä myös lemmikkien hoidossa mies auttaa. joten et vaadi liikoja ja jos mies tekee mielellään asiat niin hyvä sitten niin.
mulla on muutama kaveri joilla on sama tilanne kun tossa kuvaamassas perheessä, mut se johtuu osin myös siitä et ko perheen äiti haluaa itse tehdä kaiken ja pyröittää arjen, siis oma valinta. jotkut on sitä mieltä et se menee paremmin niin ja mikäs siinä jos vaan jaksaa.
hyvää kesää! ole onnellinen kun miehesi on läsnä ja tekee paljon, mäkin olen siitä onnellinen.
t. Merja
Meillä on hyvin samanlainen työnjako kuin sinulla. Vkl-aamuisin väsyneempi tai yleensä vuorotellen saa nukkua pidempään ja toinen nousee aamupuurorumbaan. Kyllä se äidin osa on välillä jopa raskaampi kuin työpäivä 8-16 kahvi- ja lounastaukoineen. Kotihommia teen mahdollisuuksien mukaan päivän mittaan,ja onnistuukin nyt isomman vauvan kanssa helposti. Ja jos olen päivän vain ollut ja sylitellyt tyttöä, niin on ihan ok että ruoka ei ole pöydässä, mies voi ja osaa alkaa tehdä sitä itsein. Shoppailua mies inhoaa, joten minä hoidan kauppareissut, välillä päivällä tytön kanssa ja toisinaan illemmalla yksin. Ja hyvin toimii jos lähettää pienen ostoslistan miehelle työpäivänä kännykkään.
Mun mielestä se on vain isältä pois jos ei työpäivän päätteeksi leikitä ja hoida lastaan, siinä se isi-suhde kehittyy. Ja väittäisin että meillä ei mies suostuisi luopumaan kylpy- ja syöttövuoroistaan, siinä kun saa olla tytön kanssa ihan kaksin ilman että äiti häsää välissä.
Näissä keskusteluissa olen monesti miettinyt mitä näissä perheissä tapahtuu kun äiti palaa töihin ja on työpäivän päätteeksi ihan yhtä väsynyt kuin isäkin.... en jaksa uskoa että lusmuilevat isit siinä kohtaa alkaa pyörittää osuuttaan kodista.
Eipä ole ukko ikinä osallistunut kotitöihin, ei ennen lasta eikä sen jälkeen. Ainoa poikkeus oli silloin kun olin viimeisilläni ja heti synnytyksen jälkeen kotiin tultua, että se auttoi tiskauksessa ja laittoi pyykit pyörimään. Mutta heti kun olin toipunut synnytyksestä, sain tehdä kaiken yksin huolimatta siitä että mies oli isyyslomalla. Vaihdan vaipat, leikin vauvan kanssa, tiskaan, siivoan, pyykkään, vien roskat, hoidan kauppaostokset jne. Ja syötän tietysti koska vauva ei vielä syö muuta kuin tissiä. Laitan tietysti myös ruuan että se on valmiina kun mies tulee töistä.
Ainoat hommat kotona mitä se tekee, on puiden tekeminen, lämmitys ja nurmikon leikkaus. Paitsi joskus minä hoidan nekin hommat jos mies ei ole saanut aikaan. Silloin kun se on kotona, se lähinnä pelailee tietokonetta tai rassaa autoaan autotallissa. No, kyllähän tuon tiesin jo ennen lasta ettei se mihinkään osallistu ettei se sillein haittaa jos teenkin kaiken. Joskus vaan ärsyttää että itselläni tuntuisi olevan hommia vaikka muille jakaa, niin ukolla on aikaa pelailla ja maata sohvalla.
Ja myös silloin, ennen lasta, kun minä kävin töissä ja mies sattui olemaan lomautettu niin minä jouduin yksin tekemään kotona kaiken. Eipä ollut ruoka pöydässä kun tulin kotiin, itse se oli laitettava. Mutta eipä sentään petä eikä hakkaa, se on plussaa :D
Etukätteen ei näistä puhuttu , mutta menimme vihille lähes 40-vuotiaina. Kun sitten esikoinen syntyi saatoin iloita siitä , että mieheni hoitaa tytärtämme todella hyvin ja kärsivällisesti. Tytär nyt yli 2-vuotias ja todellinen isin tyttö. Mies tekee päivät töitä ja usein kotiin tultua ei ehdi kotsavaatteita vaihtaa kun touhuavat kaikkea. Itse hoidan siivouksen koska pedanttina pidän siitä:) Ruuat laitan arkisin ja mies yleensä viikonloppuisin , jaksamisen mukaan. Nyt kun odotamme kakkosta lopuusuoralla , tämä on iso etu. Vauva on alussa aika riippuvainen äidistä. Olen kannustanut häntä omaan aikaan , mutta on vain naurahtanut ja todennut odottaneensa perhettä kauan , joten ilmoittaa jos oman ajan tarve kasvaa..Omassa ystäväpiirissäni olen huomannut , että muutama vanhempi isukki on tämän oivaltanut kun on saanut "nuorena" viipottaa , ei enää näe sitä elämänsisältönä. Ratkaisevaa on tietysti luonne niin naisen kuin miehen osalta. On myös hyvä kiittää toista eikä pitää toista itsestäänselvyytenä. Toki lasten kanssa on aika kiinni , mutta ihmiselossa aika lyhyt vaihe , johon voi myös kaivatakin...
meillä minä hoidan kaiken mikä liittyy meidän kotiin, kun mies tulee kotiin hän on sitä mieltä ettei tarvi tehdä mitään kun kerta käy töissä. Illat makaa tv:n ääres tai tietokoneen. Minä hoidan lapset ympäri vuorokauden. Nukkuakkaan en saa milloinkaan koska hän valvoo viikonloppuisin ja haluaa sit nukkua aamusin. Olen niin kypsänä tähän hommaan. Sit hän valittaa että koti on sekasin vaik ite jättää tavarat levilleen- on muka minun tehtävä siivota hänen jäljet koska hän käy töissä. Lapset nyt 2v ja 6kk , esikoisen kanssa on joutunut vasta nyt auttamaan koska en kertakaikkiaan jaksa ja pysty kaikkea tekemään itse. Ärsyttävintä on kyllä se että pitää pyytää että toinen tekee ja auttaa, ei tarjoudu itse auttamaan. Ja sit ku pyytä että voitko tehä sitä tätä tai tota niin tulee ihan sellanen olo että olis hänenki äiti. Meillä ihan samanlaista kun sinun tuttavapariskunnalla. Vaikka olis vieraita niin minä saan tehdä kaiken. Vauvan joka nyt on 6kk niin ei oo vaihtanu sen vaippoja, ja sit ku illal kysyn et voitko pitää vauvaa ku mul olis muuta tekemistä niin huokaisee vaan. No omapa on menetyksensä.
Meillä mies käy töissö 7-15,30 meillä maatila jossa lihasikoja peltoa ja metsää joten mies käy ennen töihin lähtöä käy sikalassa ja töiden jälkeen sitten taas sikalaan tunti aamuin illoi jos kaikki menee hyvin. sitten kyllähän tilalla aina töitä riittää... mutta kyllä sitä joskus kaipais apua kotitöissä ja lasten hoidossa lapset 1,9kk ja 6kk joten tekemistä piisaa kaikki hoidan lasten kanssa kaupassa käynnit ja siivoukset. Joten kyllä saatte olla onnellisia että teillä on osallistuvat miehet!! Mutta kun miehelläni on aikaa niin kyllä se lasten kanssa touhuaa! Mutta ei sitä voi kieltää ettei joskus nyppisi kun miestä ei paljon kotosalla näy!!!
mies tekee ruokaa korkeintaan pari kertaa viikossa, muuten vaan sotkee... Kyl se töissä käy muutamana päivänä viikossa ja käyttää sitä myös tekosyynä ettei tarvitsisi mitään tehdä... Istuu vaan sit koneella ja pelaa koko ajan... Joskus kun oon tarpeeks kauan ratkuttanu ni saattaa se tiskata tai imuroida, mut se auttavaisuus kestää tasan sen yhen kerran kunnes taas tapellaan aiheesta... Meillä on siis 6 viikon ikäinen poika, jonka hoidan kokonaan itse, paitsi kerran viikossa pääsen saunaan jonne en poikaa ota... et kyllä houkuttelee ku mies puhuu et haluis toisenki lapsen...
on kotityöt jaettu niin, että mies imuroi ja hoitaa tiskit ja minä teen muut siivoushommat ja yleensä laitan ruokaa. Kaupassa käydään yhdessä ja mies hoitaa vauvaa (8 kk) vaihtelevasti. Ongelma on se, että mies ei tee kotitöitä oma-aloitteisesti vaan aina pitää olla huomauttamassa ja muistuttamassa ja säännöllisesti aiheesta tulee kinaa. Samoin vauvanhoidossa usein saa pyytää vaihtamaan vaippaa, syöttämään tms. Siitäkin ollaan tapeltu, kun haluaisin, että mies olisi oma-aloitteisempi, lapsi on kuitenkin yhteinen. Nyt on vähän tsempannut eikä enää tarvitse pyytää joka asiaa, mutta saas nähdä kauan tätä kestää. Ja vaikka kotitöistä joutuu tappelemaan, niin itse olen kuitenkin sen luonteinen, että en periaatteestakaan suostu niitä yksin tekemään. Äitiyslomalla ollessani saattaisin muuten sitä harkita, mutta koska mies on laiskanpuoleinen, pelkään, että äippäloman jälkeen hän ei tekisi senkään vertaa jos ehtisi tottua helpompaan.