Apua

Perinteinen tapa on, että sulhanen ostaa kaksi yksinkertaista rinkulaa (mieluiten kultaa tai valkokultaa). Hintaa tulee 40 eurosta ylöspäin. Vihkisormus on se tärkeämpi sormus ja sen morsian haluaa varmasti valita itse. Siinä voi sitten olla timantteja ja muita krumeluureja vaikka ja kuinka paljon.

Se on amerikkalainen tapa, että kihlasormus on prameampi kuin vihkisormus ja sille ei ole mitään järkeenkäypää selitystä (kihlauksen ei ainakaan pitäisi olla tärkeämpi tapahtuma kuin avioliittoon vihkminen..) ellei sitten se, että läheskään kaikki kihlatut eivät koskaan päädy naimisiin eivätkä saa valita itselleen prameaa timanttisormusta.

loki254 kirjoitti:

Perinteinen tapa on, että sulhanen ostaa kaksi yksinkertaista rinkulaa (mieluiten kultaa tai valkokultaa). Hintaa tulee 40 eurosta ylöspäin. Vihkisormus on se tärkeämpi sormus ja sen morsian haluaa varmasti valita itse. Siinä voi sitten olla timantteja ja muita krumeluureja vaikka ja kuinka paljon.

Se on amerikkalainen tapa, että kihlasormus on prameampi kuin vihkisormus ja sille ei ole mitään järkeenkäypää selitystä (kihlauksen ei ainakaan pitäisi olla tärkeämpi tapahtuma kuin avioliittoon vihkminen..) ellei sitten se, että läheskään kaikki kihlatut eivät koskaan päädy naimisiin eivätkä saa valita itselleen prameaa timanttisormusta.

Lue lisää

Kyllä se on ehdottomasti mies, joka maksaa molemmat sormukset! Ja neljällä kympillä ei vielä saa kun ihan ohuet renkaat. Kannattaako ottaa kihloiksikaan millin sormuksia, jotka ei kestä eikä näytä miltään. Vaikkakin olis sileä perusrengas, niin miten millin sormukseen mitään kaiverrat???? Menee noin 100-200 kun otat kunnon kestävät kihlasormukset.

mies maksaa kirjoitti:

Kyllä se on ehdottomasti mies, joka maksaa molemmat sormukset! Ja neljällä kympillä ei vielä saa kun ihan ohuet renkaat. Kannattaako ottaa kihloiksikaan millin sormuksia, jotka ei kestä eikä näytä miltään. Vaikkakin olis sileä perusrengas, niin miten millin sormukseen mitään kaiverrat???? Menee noin 100-200 kun otat kunnon kestävät kihlasormukset.

Lue lisää

jos on osannut koon ja maun etukäteen selvittää niin ensin voi kai naiselleen ostaa. mutta muuten tarvii naisen mukaan ja sillon ostetaan yhtäaikaa. molemmat saa sovittaa koon kerralla sopivaks ja katsoa, mikä näyttää hyvältä.

"Kihlautuminen ei ole pakollista ennen naimisiin menoa. Se on väistynyt lainsäädännöstä kokonaan."

Putosin kärryiltä, että mitä se kihlaus sitten ennen oli? Siis se pakollinen kihlaus ennen avioliittoa? Oliko se jotain muuta kun sopiminen naimisiin menosta? Ei kukaan tietysti pakota sopimaan naimisiin menosta, mutta kaikki kai siitä jollain tapaa sopii ennen kun heidät vihitään? Tuota pakollista avioliitonesteiden tutkintaan kuluvaa aikaa voisi sanoa ainakin kihlausajaksi. Miksi kukaan hakisi vain varmuuden vuoksi sitä, jos ei vielä tiedä menevänsä naimisiin? Ja niissä papereissa hakijoita kutsuaan kihlapariksi.

Tarkennuksena tähän, että laissa on edelleen kohta "Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet." Mutta esim. kihlauksen purkamisesta ei aiheudu mitään korvausvelvoitteita ja kihlaus on vain kahdenkeskinen sopimus.

Kihlasormukset ei kai ennenkään olleet lain mukaan pakolliset? Vai ovatko?

Tässä kyseltiin sormusten hintaa ja ostamista, ei sitä onko kihlaus lupaus mistä ja mitä laki sanoo ja onko sitten juostava kirkkoon tietyn ajan sisällä. Pidetäänpäs ne erillään.

Mies ostaa sormukset molemmille, tai sitten jos halutaan välttämättä yhdessä sopia, niin naiselleen ja nainen ostaa miehelleen. Yhdessä kannattaa katsoa ehdottomasti, millaiset miellyttää. Kannattaa varautua maksamaan satoja euroja, kihlasormuksen tulee kestää, eikä mitään hilun näköistä kannata ottaa muutenkaan. Kihlasormuksessakin voi olla hillitysti kiviä tai koristeita, miehen sormus on lähes aina yksinkertainen ja sileä.

kihlautuminen? kirjoitti:

"Kihlautuminen ei ole pakollista ennen naimisiin menoa. Se on väistynyt lainsäädännöstä kokonaan."

Putosin kärryiltä, että mitä se kihlaus sitten ennen oli? Siis se pakollinen kihlaus ennen avioliittoa? Oliko se jotain muuta kun sopiminen naimisiin menosta? Ei kukaan tietysti pakota sopimaan naimisiin menosta, mutta kaikki kai siitä jollain tapaa sopii ennen kun heidät vihitään? Tuota pakollista avioliitonesteiden tutkintaan kuluvaa aikaa voisi sanoa ainakin kihlausajaksi. Miksi kukaan hakisi vain varmuuden vuoksi sitä, jos ei vielä tiedä menevänsä naimisiin? Ja niissä papereissa hakijoita kutsuaan kihlapariksi.

Tarkennuksena tähän, että laissa on edelleen kohta "Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet." Mutta esim. kihlauksen purkamisesta ei aiheudu mitään korvausvelvoitteita ja kihlaus on vain kahdenkeskinen sopimus.

Kihlasormukset ei kai ennenkään olleet lain mukaan pakolliset? Vai ovatko?

Lue lisää

Ennen mies oli velvollinen elättämään lapsen, joka sai alkunsa kihlausaikana. Silloin ei ollut dna-testejä.

Kihlalahjat saattoivat ennen olla suuriakin. Mieheltä meni helposti kuukauden tai kahden palkka sormuksiin ja kihlasilkkiin (huivi) ja mahdollisiin muihin koruihin. Kihlauksen purkautuessa kihlalahjat piti palauttaa.

Kihla-aikana nainen ja mies kulkivat eri päin kuin aviossa ollessaan. Tämä näkyy edelleen alttarilla. Alttarilta poistuttaessa nainen onkin miehen oikealla puolella.

Kihlasormus kihlalahja tuli olla arvoltaan yhteensä miehen yhden kuukauden palkan verran ja vihkisormus ja huomenlahja arvoltaan yhteensä 3kk palkan verran. Jos ero tuli tai kuolema miehelle, nainen sai elatuksen tilapäisesti itselleen.

Tuo kihlasormukseksi on ilmeisesti sinulle merkki suurimmasta mahdollisesta sitoutumisen asteesta eli kihlauksesta ja muuta ei tipu? No, sitten ymmärrän näkökantasi. Vielä on käytössä sellainen perinteinen tapa, että kihlasormus on lupaus tulevasta avioliitosta (ja enteilee samalla vihkisormuksen hankintaa) ja tämä lupaussormus on vaatimattomampi. Miksi kaikkien vähävaraisten opiskelijoiden sun muiden pitäisi ostaa timantteja heti kättelyssä? Miksi ei tavallisen laadukas perussormus riitä, kun läheskään kaikki kihlat eivät edes johda avioliittoon vaan sormus päätyy romukullaksi? Jos rahaa on vaikka ja kuinka, niin totta kai voi ostaa vaikka rubiineilla varustetun kihlasormuksen, mutta sellaiset ihmiset eivät luultavasti kyselisi tälläisella palstalla sormusten hintoja. Antaa nuorten kihlautua ilman valtavia paineita siitä, että pitää täyttää joku standardi! Kihlasormuksen idea ei ole se, että sitä voi näytellä kavereille, että näin kalliin se minulle osti -tai ei ainakaan pitäisi olla.

Kyllä se mies sormukset ostaa.ja kyllä sen naisen Sormuksen kuuluu joltain näyttääkin eikä olla mikään läkkärä.mikäli mies on siihen valmis satsaamaan kertoo se myös siitä että todella rakastaa ja haluaa avioon.enkä tiedä,itku tulisi jos sormus ei itseä miellytä eikä siihen olisi satsattu.Henk.koht valkkasin tunnin sormustani kaupassa,mieleistä ei löytynyt ja sitten juotettiin kaksi erillistä sormusta yhteen.mies oli vierellä koko ajan,hikeäkin jo pyyhkien että koita nyt päättää jo.maltillisesti antoi minun saada mieleiseni.arvostin todella sitä.hän valkkasi sormuksensa muutamaan minuuttiin.hänelle riitti perus 4mm kultainen sormus,kunhan minä sain valita sellaisen mikä minua miellytti.Olin todella otettu Tästä.se kertoi paljon.satsatkaa siihen sormukseen.naiselle se kauneus/mieleisyys on tärkeä.mikäli mies ei halua satsata,ei hän kylmä halua sitten muutakaan.hänen kihlasormus maksoi n.150e,minun 550e.

totta kai kirjoitti:

Tuo kihlasormukseksi on ilmeisesti sinulle merkki suurimmasta mahdollisesta sitoutumisen asteesta eli kihlauksesta ja muuta ei tipu? No, sitten ymmärrän näkökantasi. Vielä on käytössä sellainen perinteinen tapa, että kihlasormus on lupaus tulevasta avioliitosta (ja enteilee samalla vihkisormuksen hankintaa) ja tämä lupaussormus on vaatimattomampi. Miksi kaikkien vähävaraisten opiskelijoiden sun muiden pitäisi ostaa timantteja heti kättelyssä? Miksi ei tavallisen laadukas perussormus riitä, kun läheskään kaikki kihlat eivät edes johda avioliittoon vaan sormus päätyy romukullaksi? Jos rahaa on vaikka ja kuinka, niin totta kai voi ostaa vaikka rubiineilla varustetun kihlasormuksen, mutta sellaiset ihmiset eivät luultavasti kyselisi tälläisella palstalla sormusten hintoja. Antaa nuorten kihlautua ilman valtavia paineita siitä, että pitää täyttää joku standardi! Kihlasormuksen idea ei ole se, että sitä voi näytellä kavereille, että näin kalliin se minulle osti -tai ei ainakaan pitäisi olla.

Lue lisää

Miksi edes vaivautua ostamaan sitä halpaa romusormusta toiselle jos lähtökohtaisesti olettaa että ero tulee ennen pitkää. Se että panostaa siihen sormukseen on viesti että luottaa suhteen toimivuuteen ja on valmis asettumaan toisen elämään loppuiäksi. Niille "köyhille" opiskelijoille jotka eivät ole valmiita satsaamaan sormukseen sanon että he eivät ole tarpeeksi kypsiä mennäkseen kihloihin ja naimisiin tai ylipäätään olemaan parisuhteessa. Että kyllä se vaan kannattaa panostaa yhteiseen liittoon ja siihen sormukseen.